Paljonko energiaa hukkuu harakoille (kellarin kautta)

[jussiv]

Tervehdys,

Ensimmäinen viesti RMT-foorumille eikä talo ole kai edes rintamiestalo :) Ostoaikeissa olen ja kohdetalon energiankulutus aiheuttaa päänvaivaa. Kyseessä siis alunperin 1962 rakennettu talo, joka rakennettu käytännössä uudestaan vuonna 2000 kellaria ja kellarin päällä olevaa betonilattiaa lukuunottamatta. Kellaritiloissa ei mitään toimintoja vain varastona. Käynti kellarikerrokseen on sisätiloista oven kautta, joka on sisäovi (ei siis eristetty eikä tiivistetty). Talon lämmitys tapahtuu sähköllä ja varaavalla takalla. Sähkökaapelit on valettu lattiaan. Myyjän mukaan osalla olohuonetta (ehkä n.30m2 ala) vanhan kellarin kohdalla ei ole lattiassa eristettä ollenkaan vaan pelkkää betonia kellarin ja asuinkerroksen välissä (jossa siis sähkökaapeli). Muualla talossa on betonilattiat eristetty. Tällä hetkellä kellarissa myös sähköpattereita ja kellarin lämmöt 15 asteessa. Asuinkerroksen lattialämmitys lämmittää siis myös kellaria ja kovilla pakkasilla mittasin asuinkerroksen lattian lämmöksi 24 astetta, kun kellarin puolella valu oli 18 astetta. Osa kellarista on suht isojen luukkujen kautta auki myös ryömintätilaan ja sieltä kävi melko kova viima sisäänpäin. Sähkönkulutus talossa ollut n. 25000kWh luokkaa vuodessa plus polttopuita suht reippaasti.

Kysymys kuuluu: miten merkittävästi voin kuvitella sähkönkulutuksen putoavan, jos vuoraan kellarin katon uretaanilevyillä ja pudotan kellarin lämpöjä reippaasti? Miten paljon kellarin väliseinät vesittää eristyshommaa, kun niiden kohdalle kuitenkin jää vääjäämättä kylmäsiltoja. Mikä on vielä ok lämpötila kellariin, jos aikomus on minimoida lämmityskulut? Aikomus on myös jättää lattialämmitys pois käytöstä tai ainakin pudottaa reilusti lämpötilaa ja hoitaa lämmitys takalla ja ILPillä.

[kakkaroolari]

Nyt ei aukea..

1. On siis kellarin betoniholvin päällä (välipohja) ollut puukorotettu lattia purettu ja korvattu toisella laatalla, joka on toteutettu kelluvana?
2. Jossain kohdin eristetty, millä?
3. Ja jossain kohdin ei, eli siellä on jotain tyhjää tilaa kahden välipohjan muodostavan laatan välissä?

Vaikea sanoa paljonko energiaa säästyisi. Jos kellarista menee huju rossipohjaan, niin laita nyt ensiksi kellarin ilmanvaihto kuntoon silleen että on hallittu. Tällä arvelisin olevan suurempi merkitys kuin yläkerrasta johtuvalla hukkalämmöllä - etenkin jos kellaria lämmitetään sähköpattereilla ja tämä ilma tuuletetaan rossiin.

Yksi huomio, uretaani on höyryntiivis eriste ja tälleen laitettuna se tulisi rakenteen kylmälle puolelle. Ei kai suositella noin.

[jussiv]

Koitanpa avata vähän:

1. Todennäköisesti tässä "ongelmakohdassa" on ollut puukorotettu lattia valun päällä. Lattia on purettu betonille ja siihen on päälle valettu 8cm kakku lattialämmityksellä.
2. Vanhaa lattia-alaa on jatkettu vähän sivulle ja päätyyn uudella valulla joka tehty eristyksillä eli tämä on uutta taloa nykyrakennusopein tehtynä. Tämä nyt on oikeastaan sivuseikka ja johtaa vain harhaan. Murhe on mielestäni tuo pelkkää betonia sisältävä lattianosa.
3. Ei tyhjää missään, vaan lattian eri osat on tehty eri tavalla. Talo on turvonnut uudistuksessa ja pohja-alaa on kasvatettu. Kasvatettu lattia valettu vanhan lattian "kupeeseen" ja sijaitsee jo vanhan kellarin ulkopuolella. Uuden lattian alla maatäyttö eli kellarikerroksen toinen sivu on kokonaan maan sisässä. Kellari on ulkopuolelta kaivettu ja salaojitettu patolevyineen. Ei eristetty. Maa-ainekset 2000 vuoden rakennustavan mukaan.

Olet varmasti oikeassa, että kellarin ilmanvaihdon fiksaaminen on ensimmäinen juttu. Ajattelisin kuitenkin, että kellarin lämpötilan voisi pudottaa hyvinkin alas jolloin viileä kellari alkaa viilentää asuinkerrosta betoniholvin kautta (ongelma siis sillä alalla missä ei lainkaan eristettä). Tämän estämiseksi olisi luontevaa eristää kellarin kattoa, mutta mikä on onnistumisen mahdollisuus? Eristämisestä minulle on tullut käsitys, että terve puoli eristeelle on nimenomaan kylmällä puolella...

Nyt ei aukea..

1. On siis kellarin betoniholvin päällä (välipohja) ollut puukorotettu lattia purettu ja korvattu toisella laatalla, joka on toteutettu kelluvana?
2. Jossain kohdin eristetty, millä?
3. Ja jossain kohdin ei, eli siellä on jotain tyhjää tilaa kahden välipohjan muodostavan laatan välissä?

Vaikea sanoa paljonko energiaa säästyisi. Jos kellarista menee huju rossipohjaan, niin laita nyt ensiksi kellarin ilmanvaihto kuntoon silleen että on hallittu. Tällä arvelisin olevan suurempi merkitys kuin yläkerrasta johtuvalla hukkalämmöllä - etenkin jos kellaria lämmitetään sähköpattereilla ja tämä ilma tuuletetaan rossiin.

Yksi huomio, uretaani on höyryntiivis eriste ja tälleen laitettuna se tulisi rakenteen kylmälle puolelle. Ei kai suositella noin.

[kakkaroolari]

Ei mulla mitään neuvoja oikeastaan edelleenkään ole, kunhan jatkan lätinää.. joku kommentoinee jos kirjottelen ihan hevosen lantaa. Eli pienellä varauksella.

1. Aika jännä. Puukorotus ainakin meillä 60-luvun purulaatikossa on n. 30 cm. 8 cm kakku tuon tilalla olisi aika lailla matalampi. Paljon siellä on huonekorkeus? Onko se kasvanut alkuperäisestä?

Onhan tuo betoni toki hyvä kylmäsilta. Tässä tulee tosi tyhmä lasku, jos betonin lämmönjohtavuus lambda olisi 1.7, ja paksuus 150 mm (vanha plus uusi laatta). Suuntaa antava U-arvo voisi olla

U = 1 / (0,15m / 1,7W/Km) ~= 11 W/m2K, eli yksi neliö tuota välipohjaa hukkaa 11 wattia per yksi aste lämpötilaeroa. Jos yläkerrassa on 24 ja alakerrassa 14, hukkaa yksi neliö yli 100W.
Eihän se ole kyllä noin yksinkertaista. Se kellarin (esilämmitetty) ilma kulkeutuu varmaan konvektioina rappukäytävää pitkin yläkertaan korvausilmana (näin ainakin meillä - kaikki korvausilma tulee kellarin räppänöistä). Mutta jos kauheasti lasket kellarin lämpötilaa niin lämpöhukkakin kasvaa.

Ja olet oikeassa, lämmöneriste kuuluu rakenteen kylmälle puolelle. Uretaani on sekä lämmöneriste että höyrynsulku. Höyrynsulkuu ei saa laittaa kylmälle puolelle. Joku kivivilla..?

Mitäs jos lämmöneristät sen betoni(?) sokkelin ulkopuolelta? Tai vielä parempi, lisälämmöneristät koko rakennuksen ulkovaipan ulkopuolisella lisälämmöneristeellä