Multapenkin tilalle mitä

[JartsaP]

Enpä jaksa kaikkea kirjoittaa uudelleen. Kirjautuminen vanheni pitkän kirjoituksen laadinnan aikana ja koko pitkä teksti katosi bittitaivaaseen.

Nyt siis lyhyesti: voisiko kovasti matalalla sokkelilla ja jonkinlaisella multapenkillä varustetun hirsirakenteisen, vanhan talon lattian korvata fuktisol + kelluva betonilaatta -rakenteella ja jos voisi, niin mitä pitää huomioida? Tulisiko uuden lattian yläpinnan olla alinta hirttä alempana tai alin hirsi korvata jollain esim. harkolla vai miten tuo kannattaisi tehdä? Kulttuuriarvoista ei tartte välittää, talo on pilattu moneen kertaan jo vuosikymmeniä sitten. Talo on kuivalla paikalla rinteessä, pohjamaa tietääkseni hiekkarantahiekkaa. Keittiön alla pieni kellari, ei näkyvää kosteutta. Kivisokkeli on hyvin matala (n. 10-50cm).

Ed. om. mukaan eteläseinustalle on vaihdettu alin hirsi ja silloin hirren takana havainnoitiin olevan kuivaa hiekkaa. Kellarin seinissä on luonnonkiveä. Toiseen alakerran kamariin joskus tehty sauna ja suihku"alue" joissa jonkinlainen valu lienee alla ja kuulemma vedeneristyskin(?), muuten ei tietoa että mitä lattioiden alla itse asiassa on. Tarkoitus on jossain vaiheessa availla rakenteita ja tutkia kengitystarpeet ja muutenkin kurkkia, mitä pintojen alta löytyy, mutta vielä en ole ehtinyt.

[JartsaP]

Tein viitisen vuotta sitten 60-luvun rinnetalon kellarisaunan ja -kylppärin tuolla Fuktisol-rakenteella lattian osalta ja harkkorivinteeraukset ulkoseiniin tojalevyn tilalle. Minusta siitä tuli aika hyvä, eikä tekeminen ollut liian vaikeaa (työtä siinä kyllä riitti monen kuukauden illoiksi ja viikonlopuiksi). Siksi ajattelin, että kenties tähän uuteenkin hankintaan soveltuisi sama systeemi, vaikkei kyse olekaan kellarista. Ainoa oikea erohan tässä on, että seinät ovat hirttä betonin sijaan ja seinän takana ei ole multaa vaan ilmaa. Lattian takanahan on kummassakin tapauksessa maaperä.

Ulkoa katsottuna näyttää, että lattiapinnat ovat melko korkealla verrattuna näkyviin sokkelikiviin, ihan lonkalta heittäisin että ainakin 30cm, mutta luultavasti enemmänkin. Ulkovuorauslautoja rikkomatta ei pysty sanomaan, että onko alin hirsi todella niin paljon alempana lattiapintaa, mutta luultavasti on. Jos uuden lattian valaisi niin alas, että se jäisi alimman hirren alapinnan tasoon tai alle, niin esimerkiksi oviaukkojen ja tulisijojen perustusten kanssa olisi ongelma. Tällöin varmaan pitäisi koolata betongin päälle puurakenne, johon päälle varsinainen lattia. Se kuulostaa paitsi työläältä, myös kalliilta ja hieman riskialttiiltakin. Lisäksi ylös koolattu lattiarakenne varmaan tarjoaisi hiirille ja myyrille vähän liian oivia asuintiloja... Siksi ajattelisin, että alimmat hirret ehkä kannattaisi korvata harkolla tai muulla kiviaineksella, samalla sokkelin korkeus nousisi ja sitä kautta myös hirsien lahoaminen hidastuisi, kun talven lumet, kattovesien roiskeet ym. eivät niin helposti ulottuisi hirsiin saakka. Ulkovuorilaudatkin voisi kenties jättää sitten päättymään vastaavasti korkeammalle tai vaihtoehtoisesti niiden alapäät peittäisivät rumia harkkoja osittain. Toisaalta harkkovarvi pitäisi sitten eristää jotenkin, koska muuten se toimii hyvin tehokkaasti kylmäsiltana aiheuttaen paitsi energianhukkaa, myös kondensio-ongelmia. Ulkopuoleltahan se kuuluisi eristää, mutta jos se makaa kylmien kivien päällä, niin kyllä se jäähtyy kumminkin, eli sisäpuolellekin tarvittaisiin kylmäsillan katkaisu jotenkin. Käytännössä varmaan valu tulisi sitten tasan harkon yläpintaan ja väliin jokin foamieriste. Eristeharkkohan olisi tuossa loistava, mutta taitavat vallan olla liian leveitä vanhaan hirsiseinään.

Otin tammikuussa, kun taloa ensi kertaa olimme katsomassa, kuvan ylärinteen pahimmasta nurkasta, tässä näyttää melkein kuin vuorilaudat olisivat maassa kiinni. Totuus on vain aavistuksen parempi, eli kun seulanpääkivet siirtelee syrjään, pahimmassa paikassa on ehkä se 10cm, tai vähän vajaa, sokkelia näkyvissä. Maan kaivuu ja muotoilu tietty toisi hieman sokkelikiviä näkyviin, muttei ratkaise muita ongelmia.


(Kuvassa tarkkaan katsoen myös näkyy, että talo on maalattu muovimaalilla ja vaikka laudan takana periaatteessa lienee tuuletusrako, niin pystylaudoitus ja yksinkertainen rimoitus tarkoittaa, ettei siellä mikään ilma liiku, mutta se nyt on vain yksi lisämurhe tässä pommissa jonka ostamisen ainoana syynä oli UPEA tontti ja samassa kaupassa mukana tullut kesämökki).

[JartsaP]

Kukaan ei uskalla kommentoida. Onko ideani niin järjenköyhä, vai onko aihe vain loppuun kaluttu?

Jos en ala porakiviä kaivamaan pois ja tekemään alhaalta asti uutta ja modernia anturoineen päivineen, niin eikös jollain tuollaisella saisi hiukan eristettyä sitä sokkelia ulkopuolelta?
http://www.tkr.fi/tuotteet/sokkelienlisaeristys
Hyllytavarana saatavat 30 ja 40mm on kyllä tosi ohuita, mutta toisaalta paksu eriste paisuttaisi sokkelia ikävästi.

Eli jos yhden tai kaksi alinta hirttä vaihtaisi harkkoon ja ulkoa vuoraisi sokkelin tuollaisella levyllä (tietenkin sekä harkot että porakivet)? Olisiko siitä mitään apua? Pitäisikö eristyksen olla paksumpi?

Salaojia ei ole, mutta koko mäki on kyllä yhtä suurta salaojaa. Siksi kai talo ei olekaan vielä täysin lahonnut olemattomiin. Ja kellarihan siellä keittiön alla on hyvä indikaattori, niin kauan kuin sinne ei tule vettä, niin ei varmaan kauhean märkää ole "hiekkapenkissäkään".

Luonnoksesta unohtui pois irrotuskaista ja sokkelikaista, mutta muuten jotain tällaista?

Eniten mietityttää tuossa edelleen se, minne mahdollinen vesihöyry tuolta Fuktisolin / Isodränin seasta menee? Olisiko jonkinlaisesta tuuletusputkistosta siellä hyötyä? Mitään erityisen pahaa radon-aluetta tämä Salon seutu ei tietääkseni ole, mutta kyllähän semmoistakin hiekkaharjulla käsittääkseni voi esiintyä, sekin varmaan puoltaisi jonkinlaisen putkiston asentamista. Vaan että minne sen putkiston poiston sitten johtaisi... käytännössä hyvin hankalaa saada poistoa vietyä katolle, mutta ei täysin mahdotonta tietenkään. Se vaan, että yläkerta on yhtenäinen tila ja keskellä on vain hormi, joten putkien piilottaminen vaatisi jonkinlaisen kotelorakenteen. Samaan vois sitten tietty piilottaa viemärin tuuletusputken, jota nyt ei ole ensinkään. Toisaalta putkiston poiston voisi varmaan aivan mainiosti viedä myös vain välipohjaan asti ja sitten vaakasuuntaan seinästä ulos...

Ja sitten se, että kestäisikö tuo rakenne sen, että vetäisin koko laatan alueelle vedeneristyksen tms. tiiviin kalvon ennen lattiapinnoitetta (laattaa, parkettia, mitä nyt sitten ikinä)? Märkätilojen osaltahan se on välttämätön, mutta jos muissakin tiloissa haluaisi estää paitsi mahdollisten vahinko- ja siivousvesien menemisen rakenteisiin, myös mahdollisimman hyvin ilmavuodot alustasta sisätiloihin. Okei, tuollainen ala vedeneristettä kyllä maksaisi pitkän pennin, mutta jotain?

Muoks. nyt vasta katsoin nettikaupan hinnan tuolle Amperla Thermolle. Kauhistus, 70e/neliö??? Voi kyllä jäädä ostamatta...

[JartsaP]

Kun nyt Photobucket päätti alkaa kiristämään asiakkaitaan ja muutti salaa sääntöjä piilottaen samalla miljoonia kuvia foorumeilta näkyvistä, niin katosivat myös minun kuvani. Ja kun täällä ei näköjään voi jälkikäteen muokata viestejään, niin tässä nyt ainakin tuo viimeinen kuva uudelleen:


Kovin vaan on hiljaista edelleen, kaikki taitavat olla remontoimassa talojaan...

[JartsaP]

Ajatus jalostuu. Jos korkeutta on riittävästi, niin tulee kiusaus käyttää kapillaarikatkosepeliä ja styroxia kalliin salaojittavan eristeen sijaan. Sen sepelin kärräys ja lapiointi sisälle vain ahdistaa, eristelevyt ei paljon paina. Toisaalta rahan säästö olisi merkittävä. Lopullinen ratkaisu saattaa olla myös sekoitus noita kahta, eli joihinkin osiin tulisi sepeliä ja joihinkin salaojittavaa eristettä, kenties molempiakin. Styroksia nyt kannattaa varmaan laittaa joka tapauksessa laatan ja kapillaarikatkon väliin ainakin 10cm.

Sokkelin osalta ajatukset ovat kääntyneet eristeharkkoihin. Onko jotain syytä, miksei hirsien alla voisi käyttää eristeharkkoja? Kestääkö moinen harkko siellä vai halkeaako se eristeosasta, kun päälle lasketaan talon paino ja hirsi painaa harkkoa epätasaisesti? Ei näköjään ole mitään halpoja kyllä nuo lämpöharkotkaan.

Eteläseinällä (alarinteen puolella) alkuperäiset pora/luonnonkivet ovat aika hyvin näkyvillä ja ne olisi kyllä hauska säilyttää ulkonäkösyistä, ja voipi näyttää aika hölmöltä, jos sen kivimuurin päällä on vielä toinen sokkeli. Millähän sen harkkosokkelin sillä seinustalla naamioisi kivasti? Sekin voi näyttää tyhmältä, jos yhdellä seinällä verholaudoitus menee puoli metriä alemmas kuin toisilla seinillä...

Sanokaa nyt joku jotain

[lmfmis]

Sanokaa nyt joku jotain

Eristeharkot ei oikein omaa kuormankantokykyä. Ei perustukseen tuollaisessa paikassa ilman harkintaa.

Ei ole merkitystä noilla laskemillasi säästöllä materiaaleissa, kun tuo käsittely on fuktisoleilla niin paljon helpompaa ja lopputulos parempi. Ota ne.

Sepeliäkin pitää olla muistaakseni se 300 ennenkuin se on kapillarrikatko.

[Lerssinen]

Mutua :

En usko että tuon kuvan rakenteella tulis mitään ongelmia kun pysytään maanpinnan yläpuolella nuinkin korkealla oli siellä fuktisolia tai normaalia styrox/uretaanieristelevyä.

Nämä on semmosia asioita ettei kukaan uskalla kommentoida kun kaikki on peloteltu puolikuoliaiksi näiden asioiden äärellä. Painin itse liki vastaavan asian kanssa ja ratkaisin sen omalla tavallani ja kannan seuraukset jos moisia tulee http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 80&start=0
Suurin osa kuvista on kadonnut bittiavaruuteen mutta käytännössä minä kuorein sisältä maat pois ja kannoin kapillaarisepeliä n 20~30 senttiä ja valaa lätkäisin kakun suoraan sen päälle, kellarin kohdan eristin styroxilla. Perustelin tätä ihan sillä että jos eristän laatan alapuolenkin liikahyvin alkaa koko talo elää ja liikkua (uunit ja piiput). Samoten kun entiset eristeet oli suoraan maakosketuksessa ja olivat niin kuivaa että pölisi.

Olen seurannut taloani (kuten aina) ja en ainakaan vielä ole todennut ongelmia. Talon ympäriltä olen kaivanut lisää maata pois ja muotoillut pintoja viisaammiksi. Salaojia ei ole enkä laita kun avo-ojat kiertävät mökkiä.

[JartsaP]

Kiitos kommenteista! Jos jonkun mielestä suunnittelemani rakenne on aivan paska, niin senkin saa toki kertoa, mä en suutu :)

Lerssisen projektin katselin jo aiemmin läpi ja otin siitä kyllä joitain vinkkejä korvan taakse. Varastoon on tällä viikolla ilmestynyt viis paalia lattiastyroksia ja vähän salaojittavaa eristettäkin. Rahaa on mennyt satanen ja lisäksi vähän bensoihin. Onkin mukavaa suunnitella etukäteen ja keräillä materiaaleja hyvissä ajoin ennen kuin aloittaakaan varsinaista tekemistä. Voipi olla, etten edes tänä kesänä ehdi aloittamaan ja luultavasti pyrin tekemään jotenkin huone kerrallaan soveltuvin osin. Eli talossa kumminkin asutaan samaan aikaan ja tekijällä on myös päivätyö ja aika paljon muuta hommaa niin ei viitsi koko taloa repiä auki kerralla.

Harmittaa, kun edellisen talon kellarikerroksen projektista ylijääneet Fuktisolin palat ja viemäriputket tuli pistettyä kiertoon. Tai itse asiassa putket tais mennä kaatikselle kun kukaan ei niitä halunnut. Onneks niitä ei ollut paljon.

Noista eristeharkoista: ihmettelen, että miksi niitä valmistajien sivuilla mainostetaan puu- ja hirsitalojen sokkeleihin sopiviksi, jos ne eivät kanna talon painoa? Ymmärrän kyllä, että valuharkot saa kestämään paljon enemmän, niissähän on kunnon tila betonille ja raudoitukset tulee myös, mutta kovasti ne väittävät noiden muurattavienkin lämpöharkkojen sokkeleihin sopivan. Sitten taas kun sitä harkon kuvaa katsoo, niin tulee sellainen fiilis, että tuon kun laittaa ensin keikkumaan porakiven päälle ja sitten vielä siihen hirsi keskelle ja hirren päällä koko jumalaton kasa muita hirsiä, koko yläkerta, kattotiiliä sekä talven lumikuormat yms. ja kun hirren alareuna ei ole suora ja leveä... niin halkeaahan se eriste nyt tuosta ja alas tulee koko rakennelma. En sit tiiä, toimisko se paremmin, jos alimman hirren ja harkon väliin vielä tulisi leveä lankku, vaikkapa kyllästetty sellainen? Tasaamaan kuorma leveyssuunnassa.

Sitten ilmatiiviysasiaa. Kun on astmaattisuutta, allergiaa sun muuta ja keuhkot hyvin herkät kaikenlaiselle, niin ilmavuodot alustasta pitää ehdottomasti saada pysäytettyä. Okei, valetun laatan läpi ei varmaankaan ilma virtaa ja ne reunatkin varmaan saa vedeneristysmateriaaleilla tukittua, mutta miten keittiön lattiaan jäävän kellariluukun saisi sitten pitäväksi? Muutenkin se kellarin kohta on vähän jännittävä, että miten sen saa tehtyä. Eihän siinä mitään holvia ole. Kellarin seinät (toisin kuin aiemmin sanoin) ovat enimmäkseen muurattu tiilestä, tosin luonnonkiveäkin siellä näkyy. Katto on sitten vain keittiön puurakenteinen lattia. Jos lattia lähtee pois, niin lattiavalun varmaan pitää tulla myös kellarin päälle, luukkua tietenkin lukuunottamatta. Pitänee tutkia, saisiko jollain pitkillä harkoilla tms. ylityksen tehtyä. Kellari varmaan madaltuu siinä entisestään, ei se seisomakorkea nytkään ole. Kellarin täyttäminen olisi tietty vaihtoehto, mutta kun siellä on se ejektoripumppu, painesäiliö, viemäriputket ja se on talon paras paikka säilyttää oluttölkkejä (ei tarpeeksi kylmä, mutta säilyvät silti siellä paremmin kuin jääkaapissa, kun sieltä on vaikeampi niitä ottaa). Ja jos keittiön lattian saisi kunnolla eristettyä, niin kellarissa voisi alkaa jokin säilymäänkin, nyt siellä on keväästä asti ollut 12 astetta. Lattialuukkuja näköjään saa valmiitakin, vesi- ja kaasutiiviitä teräksisiä, hemmetin kalliita tietenkin