Sokkelin eristäminen ulkoapäin + verhoilun tuuletusrako

[Joonas91]

Tällä hetkellä on meneillään salaojaremontti fuktisolin avulla. Mietityttää kuitenkin sokkelin maanpinnan yläpuolelle tulevan lämmöneristyksen toteutus. Mitä olen etsiskellyt tietoa niin rappaus eps olisi siihen hyvä ratkaisu, mutta jos sen 100 mm laittaisi sokkelia vasten tulisi se pari senttiä ulkovuorausta ulommaksi. Lisäksi ulkovuorauksessa on tuuletusrako, jonka alaosa menisi umpeen tällä ratkaisulla. Yksi ratkaisu, jota pohdin olisi käyttää 50 mm eps levyä, jolloin tuuletusrako säästyisi ja ulkonäöllisesti olisi paremman näköinen. Onko tämä kuitenkaan millään tasolla järkevä ratkaisu vai onko ideoita miten tuon saa toteutettua paksummalla levyllä?

[Ves_ku]

En laittaisi mitään tiiviimpää kuin eps 60. Sitä saa myös 70 millin vahvuisena. Parempi sekin kuin 50 milliä. Aina noissa joutuu valitseen kahden pahan väliltä, mutta kyllä itselle ainakin painoi ulkonäkö enemmän kuin energialasku.

http://www.thermisol.fi/uploads/pdf/mat ... ste_RT.pdf

[Matti Alander]

100 mm solupolystyreenieristettäkään ei nykymittapuun mukaan ole paljon. Mutta eihän tästä mitään passiivitaloa yritetäkään.
Talviaikaisen kondenssin vaaran estämiseen riittää varmasti 70 mm seinä Eps S versionakin , mutta energiahukkaa vastaan 100 mm on parempi.
1800 ja 1900 luvun taloissa sokkeli oli usein taloa leveämpi ja näissä käytetty puinen tippalista mitenkään pahannäköinen ollut. Tuuletusrako on kuitenkin hyvä turvata ja jättää pelti pari senttiä alemmas. Kylmäsilta joka hommassa jää on kuitenkin hyvin pieni ja vaikuttaa vain pinta-alansa verran.
Rappaus Eps 100 tai 60 ei pahemmin merkitystä, Eps-harkkotalot toteutetaan Eps 200 kpa versiolla ja toimivat hyvin rappausalustana.
Suurimmat kosteusmäärät ja ympäri vuoden höyrynpaineet ulospäin on maan pinnan alapuolisissa osissa. Siellähän Fuktisol tuote jo kuivaa rakennetta, jolloin yläosaan kertyy muutenkin vähemmän kosteutta.

[kkk]

Meillä viistosin yläreunan toista kulmaa, joka turvasi tuuletusraon. Ulos tuli 70 mm paksu, puskuun uuden ulkolaudoituksen alla olevaa 50 mm vanhaa lisäeristysvillan alareunaa vasten. Tämä lisäeristys ja uusi ulkolaudoitus koolinkeineen antoi lisätilaa 70 mm Eps:lle. Muurin sisäpuolelle laitoin vielä 50 mm epsin, kokonaiseristys täten 70 + 50 = 120 mm, hyvä ja lämmin tuli, vanha muurikin on puolilämmin ja kuiva.

[Joonas91]

Tuo 70 mm viistoten voisi toimia. Tuohon 100 mm tarvisi sen erillisen tippapelti virityksen ja näin yhtäkkiä en netin kautta löydä kohtuu hintaista ratkaisua siihen miten sen toteuttaisi nätisti. Tai sitten mulla on mielikuvituksen puutetta.

[Matti Alander]

70 mm on paljon parempi, kuin ei mitään.

[Joonas91]

Olen ymmärtänyt, että kun laittaa fuktisolia maanalapuoliseen osuuteen niin voi sitten täyttää kaivuu tavaralla maan takaisin samaan tasoon. Tietenkin niin, että pinta viettää poissa sokkelista päin. Nyt kuitenkin olen pohtinut, että laittaisin taloa kiertämään suodatinkangas + kapean sorakerroksen, ettei nurmikko kasva alalaudoissa kiinni. Etsittyäni tietoa on tälläkin foorumilla puhuttu vettä huonostiläpäisevästä maakerroksesta, joka pitäisi viettää poissa päin sokkelista. Onko ongelmallista, jos täytän loppuun asti samalla kaivuu massalla ja muotoilen maan pinnan viettämän poissa talosta sen 3 metriä? Maa-aines on oman analyysin mukaan multaa ja hiesua. Ja toteuttaisin soralla tuon kapean kieroksen, ettei ruoho kasva alalaudoissa kiinni. Vai pitäisikö tuohon saada jostain savikerros talon ympärille, joka ohjaa vesiä poissa sokkelin luolta? Routa levyt on laitettu mahdollisimman matalalle salaojien päälle ja ne on kallistettu poispäin talosta. Antura ei ole kovin syvällä, joten routa levyjen päälle ei tätä maata ylipäätänsä paljoa tule. Eivätkö routalevyt osaltaan ohjaa vettä poissa väärästä paikkaa?

Itse kun yrittää tätä pohtia niin vanhaan verrattuna tuo fuktisolin olemassa olo pitäisi jo pitää sokkeli paljon kuivempana kun aikaisemmin maa oli suoraan sokkelissa kiinni, enkä arki järjellä näe siitä niin suurta hyötyä omassa tapauksessa, jos alkaisin jostain savea tuohon pihaan roudaamaan. Tuo hiesu/multa maa-aines vaikuttaisi aika tiiviisti polkeutuvan tuohon pintaan, toki varmaan läpäisee paremmin vettä kuin se savi kerros.

[kkk]

Itse laitoin sekalaista savi/siltti/multa kaivuumaata pintaluiskaan, valkkasin vähän tiiviimpää (enempi savipitoista) siellä missä lapion kärjen ulottuvilla sattui olemaan, seinustan lähelle. Sekalainen kaivuumaa näytti paikoitellen pitävän vettä, kun lätäkkö muodostui vielä muotoilemattomaan maahan pikku monttuun. Tuntui ,että tähän lätäkön pohjalle savi jotenkin kulkeutui ja muodosti tiiviin pohjan, joka kuivuessaan muuttui vaalekasi ja hieman halkeili.
Kun laitat sorakaistaa luiskattun, tiiviimän kerroksen päälle seinustalle, katso ettei sorakerros kankaineen muodosta haitallista vastareunaa virtaukselle , eli että sorakerros ei ole pienessä 'montussa', vaan korostetusti ylempänä kuin sen alla oleva luiskattu maa, jotta vesi pääsee virtaamaan luiskaa pitkin alamäkeen.
Eipä siinä luiskatussa maassa silminnähden virtaa mitään (ruohojen juurissa ja osittain mullan seassa saattaa virrata?, tokihan vesi kulkeutuu poispäin niinkuin loivassa rinteessä ruohikossa.), paitsi ehkä talvella kun maa jäässä ja sataa, jolloin virtaa vesi pinnassa. Tällöin on kyllä selkeät kallistukset tarpeen, kun jäätyneet lumenrippeet muodostavat patteja ja patoja haittaamaan virtausta.

Meillä on ruskeaa kangasta soran alla, jossa pieniä reikiä, ja rikkaruohot tunkevat läpi, joten kannnattaa kangas valkata vähän tiivimmänstä tavarasta.

[lmfmis]

70 mm on paljon parempi, kuin ei mitään.

...ja edelleen 50mm on parempi kuin ei mitään

Itse en pystynyt varmistamaan tuuletusrakoa joten päädyin sitten 50mm levyyn.

Viisteen saa tehtyä jotenkin ihan käsisahalla tai siististi hienolla eps leikkurilla. Maulla tehtynä.varmaan ok.