Hei!
Foorumiahan on luettu viikkoja ja paljon on opittu, sentakia lähinnä nyt kyselenkin seuraavaa:
Jos laitan vaikka 200mm fuktisolin sokkelia vasten ulkopuolelle, niin voinko eristää myös sisäpuolelta 30-50mm xps(finnfoam) eristeellä?
Olen täältä lukenut että fuktisoli on hengittävä, joten sokkeli kuivaa silloin ulospäin. Joten ymmärtääkseni sen pitäisi myös kuivata ulospäin vaikka laitan sisäpuolelle höyrytiiviin eristelevyn?
Kellariin tulisi tässä tapauksessa koneellinen poisto ja tuloilma tulisi ikkunoiden raitisilmaventtiileistä.
Sitten toinen kysymys. Voinko tehdä saman lattialle? Eli kapilaarikatko, xps, raudat, lattialämmitysputket, betonivalu.
Haluaisin laittaa lattian xps levyn anturan yläpuolelle niin että se osuu seinän xps-levyyn = tiivis.
Taas kellarin eristyksestä
Re: Taas kellarin eristyksestä
Et voi. XPS ja muut vastaavat(Finnfoam ym) muodostavat vesitiiviin kalvon, sen alapintaan saattaa syntyä kasvustoja, ja kosteus osaa kyllä tulla ulos rakenteesta, eli todennäköisesti seinärakenteita pitkin, eli kivirakenteisten seinien tasoitteet ja pintamateriaalit tulevat olemaan lujilla, ja ehkä kesivät / irtoavat pois. Parempi olisi käyttää lattian alla salaojittavaa eristettä, tai ainakin salaojasepeliä paksusti kera maanrakennuskankaan, ja sen päälle styroksia. Styroksi kun ei ole vesihöyryä läpäisemätöntä. Noi Fuktisolit ym. ovat kyllä mainiota tavaraa, meillä on ollut kellarisa ne jo 5 vuotta ja toimivat kuten luvataankin!
Re: Taas kellarin eristyksestä
Kiitos vastauksesta. Puhuit enemmän lattiasta mutta onko seinänkin kohdalla sama homma?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Taas kellarin eristyksestä
Paras rakenne on aina jos lämmöneristeet ovat ulkopuolella ja diffuusiavoimia, tiivis sisältä ulospäin harveneva periaatteella.
Maan alaisessa Fuktisol rakenteessa voidaan nyrkkisääntönä pitää kuivumisen kannalta, että ulkopuolen eristyskyvyn pitäisi olla tuplat. XPS eristeen ja Fuktisolin eristyskyky on lähellä toisiaan Fuktisolin Lamda 0.037 - 0.039. Rakenne toimii ulospäin kuivuvana suunnittelemallasi tavalla ja voit käyttää sisäpuolella Fuktisolin yhteydessä kosteustulppa ym. tuotteita.
Lattiarakenne on aavistuksen erillainen ja XPS tuote hyvin tiivis, tällöin menetetään betonilaatan alaspäin kuivumisessa. Lattian alla suositeltavin rakenne on 200 mm Fuktisol 30kg/m3/99 kpa tuotetta. Uudisrakennuksissa voidaan tarvittaessa käyttää rakennetta: 400 mm kevytsoraa, 100 mm Fuktisolia, suodatinkangas ja valu.
Salaojittava lämmöneriste on vettymätön tuote, oikein asennettuna siihen ei synny veden, eikä höyrynpainetta.
Maan alaisessa Fuktisol rakenteessa voidaan nyrkkisääntönä pitää kuivumisen kannalta, että ulkopuolen eristyskyvyn pitäisi olla tuplat. XPS eristeen ja Fuktisolin eristyskyky on lähellä toisiaan Fuktisolin Lamda 0.037 - 0.039. Rakenne toimii ulospäin kuivuvana suunnittelemallasi tavalla ja voit käyttää sisäpuolella Fuktisolin yhteydessä kosteustulppa ym. tuotteita.
Lattiarakenne on aavistuksen erillainen ja XPS tuote hyvin tiivis, tällöin menetetään betonilaatan alaspäin kuivumisessa. Lattian alla suositeltavin rakenne on 200 mm Fuktisol 30kg/m3/99 kpa tuotetta. Uudisrakennuksissa voidaan tarvittaessa käyttää rakennetta: 400 mm kevytsoraa, 100 mm Fuktisolia, suodatinkangas ja valu.
Salaojittava lämmöneriste on vettymätön tuote, oikein asennettuna siihen ei synny veden, eikä höyrynpainetta.
Re: Taas kellarin eristyksestä
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Lähdin innoissani piikkailemaan kellarin lattiaa. Betonivalu on noin 20cm paksu ja sen jälkeen tuli kiviä vastaan.....
Kellarihan kosteusmitattiin kun ostettiin talo, se oli sillon kun lumet sulivat ja kosteusrasitus kai pahimmillaan.
Kosteutta ei raksystems löytänyt lattiasta eikä seinästä, mikä oli outoa koska kellaria ei ole eristetty ollenkaan ja vanhat betoniset salaojat tuskin toimivat enää, ja niiden olemassaolostakaan ei ollut muuta todistetta kuin myyjän tarinat.
Vanha omistaja silloin kehui kosteusmittauksen aikana että talo on tehty niin että talon alle on laitettu kivimurskaa suoraan kaivoksesta noin metrin verran. Sen päälle tehty anturat ja kellarin valu. En uskonut tietenkään myyjän tarinoita mutta nyt piikatessa on pakko ehkä myöntää että siellä alla ainakin jotain kiveä on.
Kellarin seinät on ns. tuplamuurilla ja ilmarako välissä joten seinistäkään ei löytynyt kosteutta silloin mittauksessa. Maakosteus kai siellä ulkomuurissa ja ilmaraossa.
Kellari on alunperin ollut asuinkäytössä, joka huoneessa vesikiertoiset patterit mutta kaikki pinnat ovat betonia.
Mahtaakohan olla järkeä piikata tuota 20cm pois ja laittaa kaikki uusiksi, kun kaikki oli jo valmiiksi kuivaa.. huonekorkeutta on niin ajattelin jos tekisin vaan mukavuuslattialämmityksen ja sitten ulkoseinään fuktisolit. Tulkoot sitten mahdollinen maakosteus sisäilmaan, onhan mulla koneellinen poisto. Ja olkoot lämmityslasku korkeampi. Ehkä se 20cm betoniakin jotain eristää. Talossa kuitenkin maalämpö niin tuskin se hirveän montaa satasta vuodessa extraa ottaa jos pitää lattialämmitystä vähän päällä..
Lähdin innoissani piikkailemaan kellarin lattiaa. Betonivalu on noin 20cm paksu ja sen jälkeen tuli kiviä vastaan.....
Kellarihan kosteusmitattiin kun ostettiin talo, se oli sillon kun lumet sulivat ja kosteusrasitus kai pahimmillaan.
Kosteutta ei raksystems löytänyt lattiasta eikä seinästä, mikä oli outoa koska kellaria ei ole eristetty ollenkaan ja vanhat betoniset salaojat tuskin toimivat enää, ja niiden olemassaolostakaan ei ollut muuta todistetta kuin myyjän tarinat.
Vanha omistaja silloin kehui kosteusmittauksen aikana että talo on tehty niin että talon alle on laitettu kivimurskaa suoraan kaivoksesta noin metrin verran. Sen päälle tehty anturat ja kellarin valu. En uskonut tietenkään myyjän tarinoita mutta nyt piikatessa on pakko ehkä myöntää että siellä alla ainakin jotain kiveä on.
Kellarin seinät on ns. tuplamuurilla ja ilmarako välissä joten seinistäkään ei löytynyt kosteutta silloin mittauksessa. Maakosteus kai siellä ulkomuurissa ja ilmaraossa.
Kellari on alunperin ollut asuinkäytössä, joka huoneessa vesikiertoiset patterit mutta kaikki pinnat ovat betonia.
Mahtaakohan olla järkeä piikata tuota 20cm pois ja laittaa kaikki uusiksi, kun kaikki oli jo valmiiksi kuivaa.. huonekorkeutta on niin ajattelin jos tekisin vaan mukavuuslattialämmityksen ja sitten ulkoseinään fuktisolit. Tulkoot sitten mahdollinen maakosteus sisäilmaan, onhan mulla koneellinen poisto. Ja olkoot lämmityslasku korkeampi. Ehkä se 20cm betoniakin jotain eristää. Talossa kuitenkin maalämpö niin tuskin se hirveän montaa satasta vuodessa extraa ottaa jos pitää lattialämmitystä vähän päällä..
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3553
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Taas kellarin eristyksestä
Jaa... betoni eristää tietenki ... yli parin metrin kerroksina tosin....mutta varastoi hyvin lämpöä. Kaiken lämmön saat sinne työnnettyä ihan hyvin.
Jos oikeasti ei aio eristää tuota laattaa niin laita pintaan mukavuussähkölämmityksen joka on päällä vain kun huoneessa oleskellaan.
Metri louhosta voi olla vähän liiottelua mutta paikoitellen ehkä. Aika poikkeuksellista ja kallistakin ollut.
Jos on vain pintakosteus mitattu niin ei se kerro oikeastaan mitään oleellista. Teetä oikea mittaus jossa anturit porataan laatan sisään, jätetään tasaantumaan viikoksi ja luetaan arvot sitten. Jos laatta näin kuiva niin louhosta on tarpeeksi ...
Jos oikeasti ei aio eristää tuota laattaa niin laita pintaan mukavuussähkölämmityksen joka on päällä vain kun huoneessa oleskellaan.
Metri louhosta voi olla vähän liiottelua mutta paikoitellen ehkä. Aika poikkeuksellista ja kallistakin ollut.
Jos on vain pintakosteus mitattu niin ei se kerro oikeastaan mitään oleellista. Teetä oikea mittaus jossa anturit porataan laatan sisään, jätetään tasaantumaan viikoksi ja luetaan arvot sitten. Jos laatta näin kuiva niin louhosta on tarpeeksi ...
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Taas kellarin eristyksestä
20 cm paksu lattia, tuntuu aika hurjalta, kannattaa varmistuttaa rakennusalan asiantuntijalla, jotta kyseessä ei ole kantava laatta. Sitä ei pidä lähteä piikkailemaan ehdoin tahdoin.
Rakenne on kuivunut sisäänpäin, kuten monesti ennen vanhaan on suunniteltukin.
Aloita vaan ulkopuolelta ja tutustu tarkemmin taloon ja talon rakenteisiin.
Rakenne on kuivunut sisäänpäin, kuten monesti ennen vanhaan on suunniteltukin.
Aloita vaan ulkopuolelta ja tutustu tarkemmin taloon ja talon rakenteisiin.