Höyrynsulun oikea paikka jos sitä käytetään on sisimmäisenä lämpimällä puolella. Rintamamiestalon kellari alkuperäisenä on niin sanotusti sisäänpäin kuivuva, joten ilman ulkopuolen rakenteen muutosta vesihöyryn ulos päästäväksi ei pidä höyrynsulkuja sisäpuolelle asentaa.
Rintamamiestalon perusongelmia on myös kapillaarinen kosteudennousu, joka perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen. Sisäpuolen tiiviit rakenteet pahentavat helposti myös tätä ongelmaa.
Sisäpuolinen eriste on kellariin tietysti helpompi asentaa, mutta sellaista opusta on jo vaikea löytää, joka suosittelisi sisäpuolista eristämistä kellarin seinään tai lattiaan. Lämmöneriste rakenteen ulkopuolella nostaa rakenteen lämpötilaa ja ylimääräinen kosteus alkaa pyrkiä ulospäin kohti viileämpää maaperää. Höyrytiivis ulkopinta alkaa tällöin bitumimiehet ja vähän patolevyveikotkin estää ulospäin kuivumista. Näin talviaikaan kellareita operoitaessa näkyy hyvin kuinka vesihöyry työntyy ulos rakenteesta ja kuivuminen kohtuullisen ripeää.
Mitä paksumpi lämmöneristyskerros on ulkopuolella, sitä tehokkaammin kuivuu, koska lämpötilaero on suurempi. Ruotsissa 200 mm Fuktisol kerros paljon Suomea yleisempi, lattian alla meillä asia paremmin ymmärretty. Maaperää ei kannata lämmittää kalliilla sähköllä, eikä se myöskään ole kosteusteknisesti viisasta.
Kellareissa on viisainta välttää höyrynsulun käyttöä kokonaan ja villaeristeetkään eivät ole siellä parhaimmillaan. Kuten edellä kerrottiin lämmöneristys vaan ulkopuolelle ja toimii parhaiten.
