Kylmien sivuvinttien tuuletus kaiketi pitäis mennä yläkolmioon ja sieltä ulos.
Omassa talossa tehty joku kuvan mukainen viritys, missä kattotuolien välissä rimojen varassa joku kovalevy.
Rako katon ja levyn välissä n. 2cm ja levy iän mukana painunut keskeltä kohti kattoa.
Onkohan tuo joku jälki viritteinen asennus...eikö tuon raon pitäisi olla isompi?
Miten muuten voisi parantaa tuuletusta sivuvinteillä. Varsinkin pitkillä sadekeleillä toisen vintin ilma seisovaa ja ummehtunutta.
Kattolappeen alta on kyllä avattu hyvät reiät vintille, mutta toi vinokatto osuuden tuuletus mietityttää.
Yläkolmiossa talon päissä aukot ja siellä kyllä ilma kulkee.
Fiksumpi "viritys" tuo on kuin survoa eriste suoraan aluslaudoitukseen kiinni... 2 senttiä (laudan paksuus) on ihan riittävä jos väli vain on auki ja satunnainen levynkupruilu ei sitä suuremmin haittaa. Vaikka
monet pitää styroksieristettä pyhäinhäväistyksenä toimii se tuossa ihan okei jos ilmavuotoja ei ole itse eristeen ja katto-orren välistä.
Meillä toisessa päässä tommonen, Toisessa päässä, missä purin kaiken, isompi rako ja kattotuolien välissä urtsi. Keskellä aulan kohdalla on vielä selkeempää rakoa kun aulan katto ei yllä ihan vesikattoon saakka, eli sen puoleen tuulettuu. Päätykolmioihin tein reiät joku vuosi sitten, ja olen suunnitellu et tekisin räystään alle keskelle kans reiät ni tuulettuis varmasti.
Pohdinnassa myös et laittas lämpö-/kosteusantureita vinttiin, mut se on ehkä enemmän omaksi iloksi.
Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
tuuma kirjoitti:Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
g/kg on absoluuttinen kosteus, miksi se olis oleellisempi? Se ja kastepiste ei pitäs olla mitenkään ongelmallisia laskea suhteellisesta kosteudesta.
Tosta arvioiden 14 g/kg olis huoneenlämpötilassa sadan hujakoilla, suhteellisena kosteutena.
tuuma kirjoitti:Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
g/kg on absoluuttinen kosteus, miksi se olis oleellisempi? Se ja kastepiste ei pitäs olla mitenkään ongelmallisia laskea suhteellisesta kosteudesta.
Tosta arvioiden 14 g/kg olis huoneenlämpötilassa sadan hujakoilla, suhteellisena kosteutena.
edit: Korjattu kuva.
Elikkäs se 14g/kg ollut sitten se jokseenkin hankala raja huoneissa, kiitos selvityksestä.
Se vaikeus on minusta siinä että suunnilleen kaikki kosteusanturit antavat ulos suhteellista, ei absoluuttista.
tuuma kirjoitti:Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
g/kg on absoluuttinen kosteus, miksi se olis oleellisempi? Se ja kastepiste ei pitäs olla mitenkään ongelmallisia laskea suhteellisesta kosteudesta.
Tosta arvioiden 14 g/kg olis huoneenlämpötilassa sadan hujakoilla, suhteellisena kosteutena.
edit: Korjattu kuva.
Elikkäs se 14g/kg ollut sitten se jokseenkin hankala raja huoneissa, kiitos selvityksestä.
Se vaikeus on minusta siinä että suunnilleen kaikki kosteusanturit antavat ulos suhteellista, ei absoluuttista.
Mihin sitä absoluuttista siis tarvitsee? Suhteellisella esim. se et ollaanko lähellä kastepistettä on paljon intuitiivisempaa, mitä lähempänä 100% ni sen lähempänä ollaan et rupee tiivistymään pisaroiksi. Ja pelkällä absoluuttisella ei vielä edes tee mitään, siihen tarvitaan se lämpötila kaveriksi mihin suhteuttaa. Tietty jos haluaa suunnilleen tarkkoja lukuja niin sit tietty tarvitaan suhtellisessakin se lämpötila, mut ainakin digitaaliset anturit taitaa kaikki sen antaa.
Mulla siis tarkotus laittaa kone loggaamaan noi arvot, jolloin laskut ei o mikään ongelma, en vaan keksi mihin sitä absoluuttista arvoa tarvittais.
tuuma kirjoitti:Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
g/kg on absoluuttinen kosteus, miksi se olis oleellisempi? Se ja kastepiste ei pitäs olla mitenkään ongelmallisia laskea suhteellisesta kosteudesta.
Tosta arvioiden 14 g/kg olis huoneenlämpötilassa sadan hujakoilla, suhteellisena kosteutena.
edit: Korjattu kuva.
Elikkäs se 14g/kg ollut sitten se jokseenkin hankala raja huoneissa, kiitos selvityksestä.
Se vaikeus on minusta siinä että suunnilleen kaikki kosteusanturit antavat ulos suhteellista, ei absoluuttista.
Mihin sitä absoluuttista siis tarvitsee? Suhteellisella esim. se et ollaanko lähellä kastepistettä on paljon intuitiivisempaa, mitä lähempänä 100% ni sen lähempänä ollaan et rupee tiivistymään pisaroiksi. Ja pelkällä absoluuttisella ei vielä edes tee mitään, siihen tarvitaan se lämpötila kaveriksi mihin suhteuttaa. Tietty jos haluaa suunnilleen tarkkoja lukuja niin sit tietty tarvitaan suhtellisessakin se lämpötila, mut ainakin digitaaliset anturit taitaa kaikki sen antaa.
Mulla siis tarkotus laittaa kone loggaamaan noi arvot, jolloin laskut ei o mikään ongelma, en vaan keksi mihin sitä absoluuttista arvoa tarvittais.
Ilmaa kuin siirretään ilmastointikanavissa tai jääkylmää vettä rakenteiden seassa, silloin sitä tarvitaan. Eipä meitin taloissa sikäli ongelmaa.
tuuma kirjoitti:Ihan rauhassa tosiaan vain, kuuma ilma, kuten nyt siirtää kosteutta isoja määriä. Kivahan noita olisi anturoida/mittailla. g/kg vaatii yhä jostain syystä matikkaa ja se on tärkeämpää kuin antureiden antama suhteellinen kosteus. Kastepistelaskenta olisi sitten toki se parempi mutta hankalaa sekin toteuttaa. En ole mikään asiantuntija kosteuksien suhteen mutta jotenkin muistelen että 14g vettä /kg ilmaa olisi ihan OK? Viisaammat korjaa.
g/kg on absoluuttinen kosteus, miksi se olis oleellisempi? Se ja kastepiste ei pitäs olla mitenkään ongelmallisia laskea suhteellisesta kosteudesta.
Tosta arvioiden 14 g/kg olis huoneenlämpötilassa sadan hujakoilla, suhteellisena kosteutena.
edit: Korjattu kuva.
Elikkäs se 14g/kg ollut sitten se jokseenkin hankala raja huoneissa, kiitos selvityksestä.
Se vaikeus on minusta siinä että suunnilleen kaikki kosteusanturit antavat ulos suhteellista, ei absoluuttista.
Mihin sitä absoluuttista siis tarvitsee? Suhteellisella esim. se et ollaanko lähellä kastepistettä on paljon intuitiivisempaa, mitä lähempänä 100% ni sen lähempänä ollaan et rupee tiivistymään pisaroiksi. Ja pelkällä absoluuttisella ei vielä edes tee mitään, siihen tarvitaan se lämpötila kaveriksi mihin suhteuttaa. Tietty jos haluaa suunnilleen tarkkoja lukuja niin sit tietty tarvitaan suhtellisessakin se lämpötila, mut ainakin digitaaliset anturit taitaa kaikki sen antaa.
Mulla siis tarkotus laittaa kone loggaamaan noi arvot, jolloin laskut ei o mikään ongelma, en vaan keksi mihin sitä absoluuttista arvoa tarvittais.
Ilmaa kuin siirretään ilmastointikanavissa tai jääkylmää vettä rakenteiden seassa, silloin sitä tarvitaan. Eipä meitin taloissa sikäli ongelmaa.
