vettä sisään kellariin ikkunasta

[syrjälä]

Vettä on tullut välillä taivaan täydeltä ja nyt ilmeni ongema: yhdestä kellarin ikkunasta tai jostain sen väleistä on kovimpien sateiden aikaan tullut vettä, joka on sitten valunut kellarin lattialle. Aiemmin ihmeteltiin, mistä vesi oli tullut, mutta nyt hoksattiin ongelma. Missäköhän tässä mättää? Ikkuna on maan tasalla ja itseasiassa ihan ikkunan vieressä maa viettääkin aavistuksen ikkunaan päin. Ikkuna on alkuperäinen ja sen edessä on normaalisti pelti. Joskus olen kellarin ikkunoiden edessä nähnyt rakennetun pieniä "kuoppia". Onkohan ne tehty juuri tätä varten eli että vesi valuisi tuohon kuoppaan eikä tulvisi ikkunankoloista sisään. Ikkunoita en haluaisi uusia. Olen ajatellut, että parempi olla vähän falskaavat ikkunat, niin kellarin saunasta ja suihkusta tulevat kosteudet pääsevät paremmin ulos. Aikaisemmin ongelmaa ei ole ollut eli esim. lumien sulamisvedet eivät tule ikkunasta sisään. Jotain pitäisi kuitenkin varmaan tehdä: mitä suosittelette? Pitääkö alkaa kaivamaan kuoppia kellarin ikkunoiden eteen?

[JJ72]

Mulla on ihan sama ongelma, vettä on tosin viimeksi tullut sisään pari
vuotta sitten, mutta tarpeeksi rankka sade, niin vesi tulee sisään ikkunan
pokan ja betonissa olevan aukon välistä (ulkona olevan peltisen
"ikkunalaudan" alta), eli ko. ikkuna on kuvassa oikealla puolella
kuistin vieressä maan rajassa. Eli harvakseltaan tulee, mutta sen
mahdollisuudenkin haluaisin kitkeä pois.

Itse meinasin kaivaa talon julkisivun puolelle 20-30cm syvän ojan
jonka pohjalle laitan suodatinkankaan (savimaa) ja pohjalle salaojaputki
joka purkaa vedet talon toiselta puolelta kauemmaksi sokkelista, ja loput
täytän salaojasoralla. Oikeat salaojat olisivat tietysti parempi ratkaisu,
mutta nyt siihen ei ole rahaa eikä aikaa...

Meillä maanmuotoilumahdollisuudet on vähissä, kun tiekin on
korkeammalla kuin ikkunan alareuna... ja noissa maanmuotoiluhommissa
on sitten piha ruvella kuukausikaupalla...

[Matti Alander]

Kyseinen ongelma on varsin tyypillinen monissa vanhoissa taloissa, joissa maanpinta on noussut vuosien saatossa, sepeliä ja multia lisättäessä pihamaalle.
Oikea ratkaisu ensi hätään olisi ottaa kaivinkone käyttöön ja luiskata maat ulospäin vähintään 3 metrin matkalta, sekä laskea maan pintaa.
Vesien valuminen kellariin aiheuttaa puurakenteiden lahoamista ja homehtumisvaara on ilmeinen, joka taas aiheuttaa terveyshaittaa.
Ylimmäisen maakerroksen tulee olla vettä läpäisemätöntä 20 cm:n paksuudelta. Salaojituskerroksia ei pitäisi asentaa maanpintaan talon vieressä, koska vesi helposti pääsee maaperän ja talon väliin tehden paineen, jolloin se kastelee suuren osan seinärakenteesta ja leviää vielä kapillaarisesti imeytymällä hyvinkin laajalle alueelle.
Mikäli kellarinseiniä vielä on verhoiltu sisäpuolelta on tuho helposti hyvinkin laaja.
Kaivinkoneella tuollainen homma hoituu yleensä päivässä, eikä välttämättä maksa paljoa. Rakenteet säästyvät ja terveyskin pysyy parempana.
Mikäli huushollissa vielä on lapsia ovat homeet hengitettynä heille yleisesti vaarallisempia, kuin aikuisille.
Harvan talon hyvyys on paremminkin uskomusasia, parhaiten toimii tiivis rakenne, joka harvenee ulospäin. Matalaenergiataloissakin on VTT:n tutkimuksissa todettu niiden sisäilman olevan paremman.
Minulla on kyseinen tutkimus tallenetuna koneelle, jos jotakin palstan lukijoista aihe kiinnostaa, voin lähettää sähköpostilla luettavaksi.

[JJ72]

Mun tapauksessa kyse on lähinnä pika-avusta jos rankkasateet yllättää,
jollain aikataululla on kyllä tarkoitus muotoilla maita uudelleen...

Parempi se on se vesi ohjata vaikka hieman pinnan alle haudatulla
salaojaputkella sokkelin viereltä pois, kuin antaa valua ikkuna-aukoista
sisälle!

[Hippula07]

Kyseinen ongelma on varsin tyypillinen monissa vanhoissa taloissa, joissa maanpinta on noussut vuosien saatossa, sepeliä ja multia lisättäessä pihamaalle.
Oikea ratkaisu ensi hätään olisi ottaa kaivinkone käyttöön ja luiskata maat ulospäin vähintään 3 metrin matkalta, sekä laskea maan pintaa.
Vesien valuminen kellariin aiheuttaa puurakenteiden lahoamista ja homehtumisvaara on ilmeinen, joka taas aiheuttaa terveyshaittaa.
Ylimmäisen maakerroksen tulee olla vettä läpäisemätöntä 20 cm:n paksuudelta. Salaojituskerroksia ei pitäisi asentaa maanpintaan talon vieressä, koska vesi helposti pääsee maaperän ja talon väliin tehden paineen, jolloin se kastelee suuren osan seinärakenteesta ja leviää vielä kapillaarisesti imeytymällä hyvinkin laajalle alueelle.
Mikäli kellarinseiniä vielä on verhoiltu sisäpuolelta on tuho helposti hyvinkin laaja.
Kaivinkoneella tuollainen homma hoituu yleensä päivässä, eikä välttämättä maksa paljoa. Rakenteet säästyvät ja terveyskin pysyy parempana.
Mikäli huushollissa vielä on lapsia ovat homeet hengitettynä heille yleisesti vaarallisempia, kuin aikuisille.
Harvan talon hyvyys on paremminkin uskomusasia, parhaiten toimii tiivis rakenne, joka harvenee ulospäin. Matalaenergiataloissakin on VTT:n tutkimuksissa todettu niiden sisäilman olevan paremman.
Minulla on kyseinen tutkimus tallenetuna koneelle, jos jotakin palstan lukijoista aihe kiinnostaa, voin lähettää sähköpostilla luettavaksi.

Voiko sokkelinvierussepelin alle laittaa muovin joka kaataa vaikka 10 cm ulospäin esim. 0,5 m matkalla? Toisesta reunasta muovi nousisi ylös maan pinnalle asti. Tällöin vesi hulahtaa nopeasti sepelin läpi ja ohjautuu edes vähän pois sokkelista. Tällä hetkellä meillä ei ole routaeristeitä eikä salaojia. Lisäksi talossa on rossipohja ja osittainen kellari. Ikää on 69 vuotta....

Tuota ns. tiivistä maa-ainestahan tuo sepeli ei ole ja silti sitä on lähes joka talossa sokkelin vieressä??

[Matti Alander]

Vesitiivistä maa-ainesta oikeastaan on vain savi, mutta kyllä huonosti vettä läpäisevä tiivis kivituhkaakin sisältävä sepeli käy, jos maakallistukset ovat kunnossa.
Muovikalvot näin lähellä maanpintaa eivät tahdo olla kovin pitkäikäisiä, mutta parempia kumminkin, kuin ei mitään.
Kaikki vesi joka saadaan ohjattua pois kuormittamasta perustuksia on hyvä.
Yleensäkin oikea korjaustapakin on johtaa vesi ja kosteus vesihöyrynä pois talosta, tiivistämällä rakenteita ongelma helposti vain vaihtaa paikkaa.
Erinomainen tiivistysmateriaali olisi Bendoniittisavimatto vaakasuoraa kallistuksella ulospäin, mutta sen saatavuus rautakaupoista on hyvin rajallinen. Bendoniittimatolla on mahdollisuus paikata itse itsensä, mikäli siihen tulisi reikä. Sen vesitiiveyskin on huippuluokkaa.
Bendoniittimatto on ohutta kuivattua savea, joka turpoaa, kun sitä kastellaan ja näin se tiivistää pienimmätkin raot.
Yleensä kyseistä tuotetta käytetään todella vaikeissa vedentiivistyskohteissa, mutta jos sitä on saatavana voin hyvin suositella sen käyttöä maaperän tiivistyksessä. Kyseista Bendoniittimattoa maahantuo ainakin Kaitos Oy Helsingissä.
Kysymykseen miksi sepelireunuksia sitten käytetään monessa talossa on vastauksena tiedon puute ja tuskin meiltä kovin montaa täydellistä taloa löytyykään, jotka olisi tehty kaikkien sääntöjen vaatimin ehdoin.

[syrjälä]

Kiitos etenkin Matti Alanderille vinkeistä. Meillä vedentulo ongelma on kanssa harvinainen, kuten JJ72:lla eli nyt kun vettä on tänä kesänä tullut pari kertaa todella rankasti, niin ongelma on ilmennyt. Ongelmana tuossa kallistusten kaivamisessa on vähän se, että koko tontti laskee hieman "ongelmakohtaan" talon reunassa. Jotta maata saadaan kallistettua poispäin talosta, niin talon ja pihan väliin ajoväylälle tulee kai sitten pieni "laakso". No, se kai on pienempi harmi. Jossain vaiheessa on tarkoitus laittaa taloon uudet salaojasysteemit, eli ehkä nyt kokeilen lapiolla tehdä pienet kallistukset ensihätään. Kuinkakohan paljon kellarin ikkunoiden pitäisi olla maanpinnan yläpuolella? Voinko kaivaa kellarin seinää esiin liian paljon? Talo sijaitsee hiekkaisella maalla eli periaatteessa maa läpäisee vettä aika hyvin.

[Matti Alander]

Tavoitteeksi voisi ottaa parikymmentäsenttiä ikkunat maanpinnan yläpuolelle, että olisi myös hieman lumivaraa.
Aina ei välttämättä onnistu tai sitten joudutaan todella suuriin maatöihin.
Ikkunan muuraaminen umpeen on myös mahdollista, jollei sitä aivan välttämättä tarvita.
Liikaa sokkelia tuskin saadaan kaivettua näkyviin, mutta jos peitesyvyys alkaa lähestyä alle metrin, on syytä harkita rouraeristystä vaakatasoon.
Jollain tapaa asia kuitenkin täytyy saada pois päiväjärjestyksestä, koska ehdoin tahdoin ei rakenteellisia ongelmia ja terveyshaittaa kannata itselleen aiheuttaa.
Hiekkamaakin harvoin on niin vettä läpäisevää, ettei maakallistus siirtäisi pintavesiä talosta ulospäin ja varsinkin rankkasateilla, jolloin vettä tulee paljon.

[HillyMan]

Meillä nuo kellarin ikkunoiden vesipellit on alempana kuin kaupungin asfalttitie, joutuisi kaivaa ojan tuohon talon ja tien väliin. Välimatkaa on muuten pari metriä talon ja asfalttitien välissä ja siinä on kohtuun korkea orapihlaja aita välissä. Vielä ei ole vesi sisään tullut mutta oon kyllä pohtinut että pitäisi joku varmistus tuohon tehdä ettei koskaan tulisikaan.

[RR]

Mikäli kellarinseiniä vielä on verhoiltu sisäpuolelta on tuho helposti hyvinkin laaja.

Meillä on kellarissa juuri näin, eli läpimätä ja homeessa. Aikaisempi asukki on 80-luvulla ottanut kellarin asuinkäyttöön ja nohevana vetäissyt villat suoraan seinään ja panelit päälle. Hieno biotooppi kaikenlaisille homeitiöille...
Kellarin rakenne: betonisokkeli/ohut kerros villaa/tojalevy/villaa/puupaneli. Vesikiertolämmitys (puu). Piirroksissa rak.inssin kaunis allekirjoitus.
Salaojia ei ole. Savimaa.
Kysymys kuuluukin: voinko purkaa huoletta kaiken puuaineksen kellarista ja tojalevyn + villat? Ideana ois tehdä sellainen perinteinen rivinteeraus. Myöhemmin piikata lattian auki ja laittaa salaojittavat eristeet ulkopuolelle, kunhan vain saa välissä vähän tienattua.
Miten kylmäksi kellari menee talvella? Lähinnä ajattellen teknisiä vempeleitä, lämminvesivaraajia, putkistoja sun muita...

[HillyMan]

Viimetalvena oli alhaisimmillaan 3 astetta lämmintä kellarissa jossa on vesimittari, joutu jo patteria mittarin alle viritteleen. Meillä on riviteraus mutta lattiat puuttuu eli on hiekalla. Ei siis mitään lämmitystä ollut siellä.

Riviteraushan pitäisi tehdä uuden lattian päälle jos meinaat ne vanhat piikata. Näin saat kapilaarikatkon teraukseen. Oiskohan fiksua tehdä tuo vaikka huone kerrallaan, paitsi valuu jos haluaa tehdä sen kerralla. Saahan talveksi lämmittimiä tarpeen vaatiessa rempan ajaksi.
Ei niitä homeita kannata kovin montaa vuotta säilöä siellä.

[Matti Alander]

Asunnossa joka on homeessa ei pidä asua, koska terveyshaitta on ilmeinen.
Homeiset osat rakennuksesta tulee eristää muista huoneista, tiiviiksi teipatuilla muoviseinillä.
Mikäli työskentelet homeisessa tilassa on käytetettävä vähintään P3 luokan hengityssuojaimia.
Kaikki orgaaninen aines on remontin yhteydessä purettava metrin terveeseen rakenteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa koko kellarin rakenteiden ja eristeiden purkamista, sekä toimittamista kaatopaikalle.
Tämän jälkeen betonirakenteet on vielä desinfoitava.
Ennen uusien materiaalien asentamista tulisi ulkopuoli korjata mielummin ulospäin kuivuvaksi.
Rivinteeraus on hyvä, mutta vie neliöitä ja maksaa. Vaihtoehtona on ulkopuolinen lämmöneristäminen kauttaaltaan.
Rivinteeraus todellakin on järkevää tehdä uuden valetun lattian päälle.
Myös lattiasta on hyvä tehdä ulospäin kuivuva ja käytettäessä varsinkin lattialämmitystä olisi eristettävä kunnolla.
Tämä kaikki tietysti maksaa ja teettää töitä, mutta tämän jälkeen pintamateriaalit vasta säilyvät vahingoittumattomina kymmeniä vuosia.
Sisäpuoliset eristeet ovat riskirakenteita, niin kellarinseinissä, kuin betonilattiankin päällä.
Pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle, vesihöyryä hyvin läpäisevänä on rakennusfysiikan mukainen toimiva rakenne.

[RR]

Kiitokset vastauksista!

Kuten tuossa aikaisemmin epäselvästi kirjoittelin, niin tarkoitus ois repiä kaikki orgaaninen aines +eristeet kellarista pois. Mietityttää vain lähinnä se, että miten kylmäksi pelkkä kalju betoniholvi talvella menee. Ettei tulisi mitään ongelmia sitten... Kellarin tämänhetkinen virka on ainoastaan antaa arkkupakastimelle ja pyykinpesukoneelle tilaa... Entäpä sisältyykö tojalevyn irrottamiseen mitään riskejä. Haluaisin senkin pois, koska sen välissä oleva kivivilla ei vaikuttanut kovin terveeltä. Ja eikös se levy sisällä jotain kuituja, jotka kaiketi voisivat homehtua nekin?
Kellarissa on puukattila, joka tietysti hieman antaa lämpöä kellariin. Lisäksi sitä on lämmitetty kiertovesipatterein. Mitenhän savikko tykkää siitä, että lämpöä kellarista ei enää entiseen malliin tulekaan?

Tulevaisuuden suunnitelmat kellarin osalta ovat auki, en siis ole varma otanko sitä varsinaiseen asuinkäyttöön. Saunankin ajattelin rakentaa pihalle, jonne se mielestäni paremmin kuuluu.
Mahd. pian haluaisin kyllä tehdä pisteen kellarin kasvustoille... Asianmukaiset suojavärkit on jo hankittu.

edit: kellarin ja asuintiloja eristää tällä hetkellä suht tiivis ovi. Se olisi tietenkin hyvä saada tiiviimmäksi ainakin silloin kun purkutöihin ryhtyy. Käynti kellariin on tapahtunut meidän aikana kellarin portaikossa olevan erillisen ulko-oven kautta.

[syrjälä]

Kiitos vielä kaikista neuvoista liittyen vesiongelmaamme. Tutkailin tilannetta pihalla tarkemmin ja jos viimeisen päälle homman tekee, niin maankaivuut pitäisi laajentaa talon edustalla olevalle ajoväylälle. Ongelmana on tosiaan se, että koko tontti aavistuksen laskehtii taloa kohti, ja jotta maan saa viistettyä talon luota selkeästi poispäin, niin johonkin kohtaa tontilla tulee pengerrys. Luonnollinen kohta oengerrykselle olisi ajoväylän ja nurmipihan välissä, mikä taas tarkoittaisi aikamoisia kaivuu yms. töitä. Taidan tehdä niin, että teen maahan nyt sellaiset viistoitukset, ettei vesi pääse valumaan ikkunoiden tasalle ja jätän ennen ajoväylää pienen "ojan", johon vedet sitten valuu. Ei varmaan esteettisesti mikään mainio ratkaisu, mutta en tässä vaiheessa viitsisi kaivaa koko pihaa auki, kun se lähi vuosina on kuitenkin edessä salaojien kanssa.

[maanma]

En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta (yleisen) tien omistajan (usein [tie]kunta) on huolehdittava etteivät tieltä valuvat vedet ole kiusaksi kiinteistölle. Yleensä tien varressa on ojat sitä varten, mutta tie-liittymien kohta jää monesti ratkaisematta. Kyseiseen kohtaan voi vaatia tienpitäjältä betoni yms kouruja.

Nopeammin asia ratkennee, kun lupaa itse asentaa kourut.