Sotkeudutaan taas
Tuo Laskennallinen painumaero syntyy jus tosta hirsikerrosten määrästä.
Kun otetaan sivuseinälle, heittona 30 kpl 150mm korkeaa hirttä ja päätykolmioihin myös heittona tuon 30:n päälle kymmenkunta hirttä ja veikkaamme jokaisen hirsiyksilön painuvan vaikka 5mm. Niin tolla hirsimääräerolla painumaero tasakerran ja harjakolmion välillä on viitisen senttiä (myönnetään että karrikoin).
Tasakerran kohdalla tuo sivusiirtymä vaatii jo, joko mekaanisen liukukiinnikkeen tai muulla mekanismilla hirren siirtymisen mahdollistamisen sivusuunnassa.
Harjan kohdalla, tuolla painumalla, tuo muutos on melkosen pieni, joten siinä pätee tuo huhdan esmerkki, että ellei rakenne muuten myötää, niin naulat (vaarnat) antaa sen verran anteeksi, kun on tarvis.
Noista vanhoista, siirrettävistä hirsikehikoista sen verran, et vaikka puu itessään on jo kuoleentunut, niin uudelleen kasatessa ja tilkitessä se on kuitenkin sen verran siirtynyt tuosta alkuperäisestä, että painumaa ja muodonmuutosta esiintyy tällöinkin. Tosin huomattavasti pienempänä.
Tällöin tilkerive hakee paikkansa, kuten hirretkin uudelleen painovoiman ja sääolojen/vuodenajan vaihtelujen ansiosta.
Sanonta että hirsitalo painuu kunnes kurki pesii maassa, viitannee enempi huoltamatta jääneisiin hirsirakennuksiin. Eli pätee kaikkiin puurakenteisiin.
Sopivasti kosteutta ja heikosti ilmaa...
No joo. Älköön kukaan hermostuko, nämä omia ajatuksia, ei lakeja ja oli taas hirveä purkautumisen halu, työvi**tuxesta johtuen
tomi
P.s. yx näteimpiä hirsirakennelmia joita olen nähnyt lienee 1800 luvun lopussa rakennetun rengin tuvan (luulisin) kattokannattajat. Ei ainuttakaan rauta osaa ja kaikki kattorakenteen kannattavat osat oli "nivelletty puuakselein". Harmittaa kun en ottanut kuvia, koska en pysty tuota sanallisesti selvittämään.