Talossani on 12-reikäinen piippu ulkomitoin 109x132,5 (mitattu betonikakusta). Yläosa on aika rapautunut ja pari välitiiltä on irti. Hattua ei ole, pellitys on mutta juuripellit vähän turhan kapeat.
Paikallinen piippukorjaaja kävi ja ehdotti parin hormin putkittamista jollain 2m pitkällä neliön mallisella haponkestävällä putkella. Hintaa kertyisi yhdessä piipunhatun kanssa jotain 350-400 ekua.
Onko ko. korjaustoimenpide oikea vai pitäisikö purkaa 5-6 varvia ja muurata uudestaan. Mitä suuruusluokkaa muuraus voisi olla ja pystyykö itse tekemään (ei mitään kokemusta muuraushommista ).
Jos siellä ei ole kuin ne 5-6 varvia huonoa niin ilman muuta purku ja uudelleen muuraus.
Oma piippu purettiin harjaan saakka ja muurattiin uusiksi.Tämän lisäksi otettiin yläkerran lattian tasolta auki ja slammattiin uusi pinta joka hormiin,siis sisäpinta.
Kallista,mut elämä on...
Minustakin on ihan hullun hommaa ruveta uittamaan sinne niitä putkia. Putket ei lisää piipun lujuutta yhtään, pysyypähän vaan tiilet jotenkin omalla puolellaan hormia kun siellä on putki.
Meillä niistettiin 80 cm piipun päästä pois ja muurattiin uusiksi. Samalla kertaa sitten massattiin ne hormit, eli vastaava juttu kuin tuo antsun mainitsema piipun sisäpintojen "slammaus".
Massaus on siitä hyvä menetelmä että piipun sisäpintaan tulee tosiaankin yhtenäinen rappaus joka tunkeutuu sinne saumoihin ja koloihin, eli osaltaan lujittaa piippua. Putkitus pienentää aina hormin kokoa ja se ei korjaa rapautuneita saumoja millään lailla.
Vanhat hormit ovat usein niin vasemmalla kädellä muurattuja, että hormiin on melkein mahdoton vetää järkevän kokoista putkea. Puolen kiven hormiin saa joko 150 tai 125 mm putken, jolloin hormin pinta-ala pienenee julmasti. 150x150 mm hormin poikkipinta on 225 cm2 ja 125 mm halkaisijaisen putken 123 cm2. Pinta-ala tippuu siis melkein puoleen ja veto häviää samassa suhteessa. Neliöputki tietty auttaa asiaa, mutta kyllä se hormi silti pienenee.
Kyllä se yleensä niin on että hormi on hormi, siellä kulkee savu yhtä hyvin kuin ilmakin. Ennenkuin alkaa huimasti haaveilla muutiksista niin kannattaa kuitenkin ottaa nuohoojamestari paikan päälle tarkistamaan tilanne.
Eli ei niitä mitenkään eri materiaaleista tms. ole tehty, jos ei nyt sitten sattumalta ole käynyt niin että jostain turvallisuusmääräyksestä tai varovälistä on pikkuisen luistettu "kun ne on vaan ilmahormeja tossa reunassa piippua". Eli nuohooja sen osaa sanoa.
Pekka Huhta kirjoitti:Kyllä se yleensä niin on että hormi on hormi, siellä kulkee savu yhtä hyvin kuin ilmakin. Ennenkuin alkaa huimasti haaveilla muutiksista niin kannattaa kuitenkin ottaa nuohoojamestari paikan päälle tarkistamaan tilanne.
Eli ei niitä mitenkään eri materiaaleista tms. ole tehty, jos ei nyt sitten sattumalta ole käynyt niin että jostain turvallisuusmääräyksestä tai varovälistä on pikkuisen luistettu "kun ne on vaan ilmahormeja tossa reunassa piippua". Eli nuohooja sen osaa sanoa.
Pekka
Kiitos vastauksesta.
Nuohooja kävi tuon yhden hormin jo tarkistamassa,
viime vuonna. Olisinpa silloin tajunnut kysyä noista muista.
Nuohooja vaan sano että tämä hormi on ok, käytä tätä.
Se on myös isompi kuin muut.
Tilaat sen nuohoojan kun sillä on muutakin asiaa niille seuduille niin ei tule huimaa laskua tarkistuksesta.
Tuossa piipun korjauksessa jos ei itse muuraa pystyy karsimaan kustannuksia tekemällä tellingit ja olemalla hanttina,siis jos uskaltaa katolle mennä.
yks mikä tulee mieleen on, että savuhormi voi olla tiilenhormi, poistohormi taas puolen tiilen hormi.
minun tietääkseni sekä jotkut uudet että kaikki vanhat kaakeliuunit sekä kaikki peltiuunit tarvitsevat koko tiilen hormin - mutta kyllä se nuohooja tietää tuonkin varmuudella.
jmattis kirjoitti:minun tietääkseni sekä jotkut uudet että kaikki vanhat kaakeliuunit sekä kaikki peltiuunit tarvitsevat koko tiilen hormin - mutta kyllä se nuohooja tietää tuonkin varmuudella.
Hmm... Kyllä meidän projektissa on ollut lukuisia tulisijoja, esim pönttöuuneja (oletettavasti), eikä hormi ole kuin puolikkan kokoinen.
Kellarin sauna vetää rutosti, mutta piipun pituuskin sinne aika hurja.
Rintsikoissa hormi on kuitenkin suht' korkea joten sen takia veto saattaa olla olla tarpeeksi hyvä pienemmälläkin poikkipinta-alalla. Toki esim maasto ja läheiset suuret puut voi vaikuttaa. No sen näkee kun saa vanhan kakluunin paikkaansa - eka varvi on tehty : ) . Meillä nuohooja ainakin arveli ettei ongelmia ole.
Meillä kävi itse asiassa pari päivää sitten nuohooja tarkistamassa hormit, kun olen rakentamassa keittiötä uuteen paikkaan ja liesituuletin tarvitsee uuden hormin käyttöönsä. Samalla katsastettiin mahdolliselle takkavaraukselle vapaa hormi.
Keittiön hormille löytyi vapaa hormi juuri sieltä mistä olin itse ajatellutkin ja takkakin saadaan hormien puolesta tehtyä kun otetaan yksi vanha ilmastointihormi takalle käyttöön. Tämä hormi menee nykyään pannuhuoneeseen, ja siellä ei toista poista kattilahormin lisäksi todellakaan tarvita. No ainut ehto tämän hormin savuhormiksi käyttöönotolle oli, että viereinen ilmastointihormi piti ottaa pois käytöstä. Ja tämä sen vuoksi, että näiden kahden hormin väliseinä oli muurattu pystytiilillä eli se seinä oli kapea. Viereinen hormi ei kuulemma saa olla ilmastointi käytössä jos hormien väliseinän ei ole tarpeeksi paksu! Eli varotoimi siltä varalta, ettei savu pääse kulkemaan jonkin halkeaman kautta ilmastointihormin puolelle. Meillä ei onneksi ole hätää tuon toisenkaan hormin käytöstä oton kanssa koska piipussamme hormeja riittää vähän joka lähtöön ja savutuksella kokeiltuna kaikki vetivät todella hyvin! :D Ja meidän hormit eivät ole kokonaisen tiilen kokoisia, tämä takalle tuleva hormissa on aukkoa puolen tiilen verran.
Hormeja on mittailtu ja rassailtu täälläkin ennen takan tuloa meille..
Eli meillä 7 hormia rivissä joista keskimmäiset ns savusauluja (hormeja)
ja 60-70 luvun repimisvillityksen aikaan vanhat kakluunit poistettu ja muutaman reserviin jääneiden hormien röörit tukittu hiekalla ja näin ollen ilmanvaihtoa huononnettu. Myös meillä ns puolen kiven hormi eli aukon koko hormissa n 15x15cm ja sama pannuhuoneen ylim. poistohormi otettu nykyselleen asuinkerroksen takalle. Nokisutari kävi toteamassa ensin hormin kunnon ja kirjotti betyykit ja palomestarin tarkastuskäynnillä (kerran 10ssä vuodessa) todettu takkakompleksi toimivaksi. Sisäpiipun asennusta käyttöönotettavaan hormiin suosittelevat, jos hormissa/naapurihormeissa korjattavaa, tai sitten vaan kokonaan uudeleen latominen alkaen "terveistä" tiilivarveista. Mutta huomioitavaa on että hormien kokokin asettaa takoille hiukan rakennusrajoituksia, ettei käy että palaa ilosesti mutta ei poistu luontasesti... Takkahormiin tehty ylös rosteri/betonivahvisteinen sisäpiippu n 1,5m matkalta, joskus ehkä varvitalkoot katolla, mutta nokisutarin mukaan tällä pelittää vielä vuosia.
Niin siis keskuslämmityskattilavillityksien alettua, piti olla tietty palamaton kiinteä eristematka savupoistohormin ympärillä (meillä hiekalla täytetty naapurihormit) Sisäpiiput ja nykyajan elementtihormit muuttaa asian.
Eilen keskustelin uudestaan tämän piipunkorjaajan kanssa. Homma menee siis niin että ilmahormeihin laitetaan vaan n. 0,5jm putket ja lämmityshormiin 2jm putki. Putki tehdään 0,5mm paksusta haponkestävästä ja ei kuullema pienennä pinta-alaa vaan päinvastoin virtaus paranee kun pinta on sileä. Putket asennetaan betonin kanssa paikoilleen. Yritin kysellä että jos vaan purettaan vanhaa piippua ja korjtaan se muuraamalla uudestaan, niin meinas että on liian työläs homma.
Tilasin nyt nuohoojan paikalla ja haluan kuulla ensin hänen mieleipiteensä ennen kuin teen ratkaisuja.
Kyllä kannattaa kysyä toinenkin mielipide. "Niistämällä" noi piiput on aina korjattu, se on oikeastaan vanhan piipun huoltotoimenpide ja tulee vastaan aina 30-60 vuoden välein hormin käytöstä riippuen. Eli siis niistetään piipunpäästä hapantuneet pois ja muurataan uusiksi.
Voihan se olla että tämä korjaaja on vaan peltimies joka tykkää tehdä pellityksiä ja putkituksia mutta ei osaa muurata. Ja sen takia se on sitten niin "työlästä". Itse nakkelin piipunpäästä tiilet alas tunnissa ja muurarit oli siellä katolla melkeen koko päivän laittamassa uusia tilalle.
Kai se on sitten noilla firaabelikonsteilla vielä sitäkin helpompaa. Mutta ei se putkitus nyt ihan oikea korjaus kumminkaan ole.
Asia on juuri näin kuten Pekka kertoi.Tuon piipun kanssa täytyisi olla aina käytössä hyvät materiaalit ja hyvä ammattitaito.
Perästä kuuluu nämä ns.vippaskonstit.