Vanhoista rakennuspiirrustuksista asiaa.

[Andy_81]

En tiedä onko aivan oikea osasto, mutta järkeilin että täältä voisin kysästä.

Löysin joitakin talon vanhoja piirrustuksia. Mutta ovat suttuisia ja itse en juurikaan niistä mitään ymmärrä, joten ei hirveästi ole mulle noista apua. Onko kaupungeilla (rakennusvirastolla, tms.) tallessa kopiot kiinteistöjen vanhoista kuvista, joita voisi vaikkapa käydä katselemassa? Pitäis tietää esim. mikä on purun paksuus seinässä, rakennustapa (eli siis mitä seinän sisässä, yms.), kellaritilojen rakenne (mitkä kantavia seiniä, yms.). Noista ei varmaan ilmene onko salaojia?

Skannasin noita kuvia ja pistin linkin tuohon alle, jos joku tarkkasilmäinen osaisi auttaa. Kaks ekaa on erillisiä papereita ja ne kolme "samaa" kuvaa.


http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29ofb+a ... kuvia.html

[talo52]

Rakennusviraston arkistosta kannattaa kysäistä, kunnasta ja arkistointitavasta riippuen saatat tarvita esim alkuperäisen rakennuttajan nimen että osaavat arkistossa etsiä oikeasta paikasta. Muuten homma saattaa olla melko työläs... Arkistossa ei välttämättä ole kuin lupakuvat, mutta ehkä kuvat ovat ainakin luettavammassa kunnossa.

[Pekka Huhta]

Nuo on käsin piirrettyjä, todennäköisesti rakennusvirastossa on yhtä suttuiset.

Nuohan ei ole mitään rakennekuvia, ainoastaan anturan raudoitukset oli näytetty. Oletusarvoisesti kaikki nuo kellarin seinät on kantavia.

Seinien ja muiden rakenteiden kuvia ei tuohon aikaan juuri koskaan piirretty; oletusarvo tuonikäisissä on se että siellä on kakkosnelosrunko ja eristepaksuus on 100 mm purua, mutta se voi olla ihan mitä hyvänsä muutakin. Tyhjää ilmaa, turvetta, kerroksittain Haltexia tai kovalevyä... Erikoisin semmoinen mitä olen korjaillut on 30 senttiä pitkistä haloista sahajauhojen sekaisella savilaastilla muurattu. Eli kun kuvat ei mitään kerro, niin rakenne pitää selvittää talosta paikan päällä tutkimalla.

Pekka

[Andy_81]

Nuo on käsin piirrettyjä, todennäköisesti rakennusvirastossa on yhtä suttuiset.

Nuohan ei ole mitään rakennekuvia, ainoastaan anturan raudoitukset oli näytetty. Oletusarvoisesti kaikki nuo kellarin seinät on kantavia.

Seinien ja muiden rakenteiden kuvia ei tuohon aikaan juuri koskaan piirretty; oletusarvo tuonikäisissä on se että siellä on kakkosnelosrunko ja eristepaksuus on 100 mm purua, mutta se voi olla ihan mitä hyvänsä muutakin. Tyhjää ilmaa, turvetta, kerroksittain Haltexia tai kovalevyä... Erikoisin semmoinen mitä olen korjaillut on 30 senttiä pitkistä haloista sahajauhojen sekaisella savilaastilla muurattu. Eli kun kuvat ei mitään kerro, niin rakenne pitää selvittää talosta paikan päällä tutkimalla.

Pekka

Ok.

Kellariin on tullut lisää väliseiniä. Autotallin osalta samanlainen on nykyäänkin. Kellarikuvassa näkyvät suurinpiirtein samanlaiset suorakaiteen muotoiset huoneet on nykyään jaettu väliseinällä, keskimmäiseen tilaan on tehty erillinen sauna ja kylpyhuone (sauna maanvastaisella seinällä) ja oikeassa reunassa olevaan tilaan tehty halkoliiteri öljysäiliölle huone (säiliö siellä ulkonurkassa). Pannuhuone on siinä keskellä tietty ja kuvasta katsoen siitä alaspäin on pieni tila jossa kaivo (en tiedä onko kunnossa tai edes vettä). Verannan alla pukuhuone (se on paneloitu ja näyttää hyväkuntoiselle).

Laitoin pari lisäkuvaa jotka on v.1993 piirretty, mutta eipä noistakaan mitään ilmene. Kiinnostaisi tietää tuon eristeen paksuus, koska juttelin talon entisen naapurin kanssa ja hän kertoi että tuossa on kuulemma paksummat eristeet kuin yleensä siihen aikaan tehtiin (50-luvulla). Mutta kaipa se on tutkittava itse, mitenkäs sen helpoiten saan selville, ilman rakenteiden avaamista??

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 13orig.jpg

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 16orig.jpg

[zzz]

Eristepaksuus on jotakuinkin seinän paksuus, josta vähennät ulkoverhouksen + laudoituksen molemmilla puolilla purua ja mahdollisen sisäpuolella ilevan eristelevyn verran.

[tarpola]

Pieni tarkennus, rakennusvirasto po. rakennusvalvontavirasto. Vanhat kuvat pitäisi löytyä kiinteistötunnuksella eli kaupunginosa, kortteli, tontti (tai tila).

Seinistä noista ei ilmene varmaan mitään, mtta eikö tuossa ole kellarin katto? Ohut laatta kellarin kattona, 300 mm palkit sen päällä. Kunkin palkin raudoitus esitetty sitten eri piirustuksessa (palkit 1..5) Osassa holvia paksumpi massiivilaatta (leikkaus c-c). Kantavat seinät kellarissa siellä mihin nämä palkit tukeutuvat. Näiden päällä oletettavasti kantavat linjat 1. kerroksessa. Omassa talossani hyvin samankaltainen rakenne ja jopa piirustukset kuin saman piirtäjän kynästä.

Aikanaan lienee vaadittu kivirakenteista rakennekuvat raudoituksineen, puurakenteista riittäneet arkkitehtikuvat. Toteutus voi poiketa kuvista, mutta nuo betronirakenteet tuntuisivat olevan aika usein piirustusten mukaan tehtyjä. Ehkä tarkastajan on tiedetty tulevan käymään ja tarkistavan erityisesti onko valut kuvien mukaiset. Ikkunapaikkoja ja kerrosten huonejakoja on useammin muuteltu työn aikana.

Seinien rakenteen saa aika helposti jäljitettyä pienellä rikkomisella. Naulankannat ovat hyvä vihje tolppien sijainnista, tosin ei tässä tapauksessa jos talo on rapattu.

[TimoAB]

Laita pora seinästä läpi jos haluat tietää seinän rakenteen! Ensin on luultavasti halltexia jonkin verran tai sitten pelkkä pinkopahvi, sitten vaakalaudoitus (22 mm), sitten tervapaperi, sitten 100 mm purua, sitten vinolaudoitus (22mm), tuulensuojalevy (halltexia) (12 mm) ja ulkovuoraus (22mm, jos lautaa). Ilmarakoa ei yleensä kai ole. Yhteensä tämä tekee noin 17-19 senttiä. Jos varsinainen eristetila on paksumpi, niin sitten pystyt ovat paksummat, eli vaikkapa kakkosviitosta kakkosnelosen tilalla. Tai sitten Halltexia on mätetty enemmän sisäpuolelle.

Toinen vaihtoehto on kivuta vintille, jos purujen ontelotilat ovat auki ylhäältä päin. Sieltä näkee varsinaisen eristetilan paksuuden.

Vanhat piirrokset ovat _todella_ suuntaa-antavia, työmaalla on sävelletty varmasti.

[pvalila]

Yleensä käynti optikol... siis vinttikomerossa riittää. Siis mikäli komerot ovat edelleen eristämättömiä. Jos ne on eristetty lämpimäksi tilaksi niin silloinkin ullakko on fiksumpi paikka porailla reikiä seiniin kuin varsinaiset asuintilat. Ihan alustavasti voit mitata seinän kokonaispaksuuden jostain ikkuna-aukosta, jos se oleellisesti suurempi kuin tuossa aiemmassa viestissä laskeskeltiin niin eiköhän se purua ole se ylimääräinen.

[Andy_81]

Yleensä käynti optikol... siis vinttikomerossa riittää. Siis mikäli komerot ovat edelleen eristämättömiä. Jos ne on eristetty lämpimäksi tilaksi niin silloinkin ullakko on fiksumpi paikka porailla reikiä seiniin kuin varsinaiset asuintilat. Ihan alustavasti voit mitata seinän kokonaispaksuuden jostain ikkuna-aukosta, jos se oleellisesti suurempi kuin tuossa aiemmassa viestissä laskeskeltiin niin eiköhän se purua ole se ylimääräinen.

Tuo kuvassa näkyvä pienin ullakkohuone on eristetty, en vaan muista millä (halteksi ainakin on siinä viistolla osalla päällimäisena). Joskus 80-luvulla se remontoitiin kun olin pieni, mun entinen huone siis...
Kylmä ullakko on jollakin tapaa remontoitu viime vuosina, mutta edelleen sen pitäisi olla kylmä (varmaksi en uskalla sanoa, koska en ole siellä käynyt ainakaan seitsämään vuoteen kylmällä ilmalla). Pintamateriaali ullakolla on joku maalattu tapetti.
Ajattelin muutenkin käydä kurkistelemassa katolla ja yläpohjassa, niin jospa ne ontelotilat olisi auki ja siitä näkisin koolauksen paksuuden. Tai sitten teen pikkuisen reiän seinään...

Kuinka vinolaudoituksen ulkopinta ja ikkunan karmin ulkoreuna yleensä sijoutuu toisiinsa nähden, samalla tasalla molemmat, vai onko karmi syvemmällä/ulompana kuin vinolaudoitus? Rappaus on kiinni siinä karmissa ja rappauksen paksuus on n. 5cm ikkunoiden ja oven vieressä, eli karmit "syvempänä" kuin ulkopinta. Ei kai se rappaus voi olla noin paksu koko seinän alalta, sehän painaisikin jo tuhottomasti? Eli onko ikkunat sitten niin syvässä että rappaus on paksumpi karmien vieressä.

Millä maalilla tuommoinen rappauspinta on maalattu/käsitelty? Väri on semmonen kerman keltainen. Päällisin puolin rappauspinta näyttää hyväkuntoiselle ja ei murennut kun koputtelin.

[Andy_81]

No niin, kävin katolla ja yläpohjassa. Omaan silmään näytti suht normaalille ja kunnossa olevalle, mutta piipun kunto ihmetytti. Piipusta on yhdeltä sivulta rappauspinta karissu, muut sivut oli pintapuolisesti erinomaisia. Mistä johtuu että noin on käyny ja millä korjataan (siis vaurion aiheuttaja)?

Runko näyttää tosiaan olevan 5" parrusta tehty, ainakin päädyistä jossa runko oli näkyvissä. Rungon takana on aaltopahvi joka hieman vie "näkyvästä" puun paksuudesta pois (mitta näyttää reilu 120mm, toinen linkki)

Mikähän tarkoitus mahtaa olla tuolla viimeisessä linkissä näkyvällä vuorivillasta (vai mitä villaa lieneekään) tehdyllä suojalla? Toinen pää on savupiipun lähellä ja toinen pää menee talon reunalle josta nousee putki ylös. Käsittääkseni jonkinlainen putki menee tuon villan sisällä/alla. Viemärille oli oma valurautainen putki joka nousee katon läpi savuvpiipun vieressä, eli katolla kaksi putkea ja piippu.

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 51orig.jpg

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 03orig.jpg

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 54orig.jpg

[rautarunnari]

oiskos piipun syönyt kondenssivesi, öljy ollut käytössä vai ?
ja putki voisi eristettynä olla liesituulettimen putki '?
H

[Andy_81]

oiskos piipun syönyt kondenssivesi, öljy ollut käytössä vai ?
ja putki voisi eristettynä olla liesituulettimen putki '?
H

Juu, öljypä hyvinkin. Varmaan olet oikeassa tuon putken suhteen. Kiitos.

[alspe]

Onko joku fiksannut vanhoja piirustuksia? Millä kynällä pahasti haalistuneita kuvia uskaltaisi parantaa ettei pilaa niitä alkuperäisiä?

[sini]

Entä jos ottaa kopiot ja vahvistaa piirroksia niihin? Tai skannaa, mustavalkoiseksi tai kontrastia lisää, saako säädettyä viivan leveyttä, miten nyt voikaan muokata? Ei tarvitsisi pyöritellä niitä alkuperäisiä remonttipalavereissa vaan saisivat olla siististi piirongin laatikossa.

Jos joku tekee vanhoista piirustuksista taulun seinälle, niin kirjoitanpa tähän nyt oman kokemukseni. Olen pilannut yhden vanhan maalatun taulun, kun ripustin hämärällä vintillä olleen taulun valoisan huoneen seinälle ilman sen kummempia restaurointitoimenpiteitä. No, aurinko haalisti värit lasin alta muutamassa vuodessa, kuvaa tuskin erottaa. Enää en ripusta mitään vanhaa sellaiseen paikkaan, että siihen osuu mihinkään aikaan päivästä suora auringonvalo. Taulu vanhoista piirustuksista on kiva, mutta kehystysliikkeestä oikeanlaiset ja parhaat materiaalit, ei tee-se-itse -meiningillä varaston nurkasta mitätahansa lasia tai tiimari-kehyksiä.

[Jorkkeli]

Skannaus on ehdoton nykypäivän ratkaisu. Jos kotoa ei löydy sopivaa laitetta, niin työpaikalta tai joltain tutulta varmasti. Haalistuneet kuvat ja kuviot tulevat esille sopivalla filtteröinnillä ja kuvankäsittelyllä, jopa miltei olemattomiin hiipuneesta jäljestä saa yleensä suht helposti luettavaa.