Rapattu tiiliverhous + kellarin kosteus

[karelin]

Tervehdys kaikille uudelta jäseneltä!

Harkinnassa on -58 rakennetun rmt-tyyppisen talon hankinta. Talossa on puurunko tiiliverhoilulla. Tiilen päällä on rappaus.

Foorumia lukiessa en ole törmännyt keskusteluihin tämän kaltaisesta ulkoseinästä. Mitä pitäisi ajatella tuosta tiilestä? Onko kyseessä turvallinen rakenne? Onko jotain erityistä huomioon otettavaa tai jotain mihin pitäisi kuntoa arvioidessa kiinnittää huomiota?

Olen saanut lukeakseni taloon tehdyn kuntokartoitusraportin. Salaojitusta, ulkopuolisia vedeneristeitä yms. ei ole. Kellarissa on nyt vanhat saunatilat sekä varastotiloja. Lattia betonilaatalla, seinissä osin rivinteeraus. Kuntokartoituksessa todettiin, että kellarissa on kosteus kohonnut ja yhdessä varastohuoneessa kosteutta (betonilattia silminnähdenkin kostea). Näiden yhteydessä ilmoitettiin myös luvut 70-100(kosteus kohonnut) ja 100-125(eniten kostea tila). Mitään yksikköä ei mainittu. Mikä se mahtaisi olla ja mitä luvut käytännössä tarkoittavat? Kosteutta todettu lattiassa ja kivirakenteisten seinien alaosissa.

Tehtäväksi tulisi tietysti salaojitus ym. saunatilojen remontoinnin ohella. Tarvinneeko tällaisesta kosteudesta olla huolissaan vai poistuuko se asianmukaisella salaojituksella yms.?

Kiitollinen vastauksista...viikonloppuna ankara harkinta käynnissä.

[Kotirintama]

Morjens, Karelin!

Ostimme tänä keväänä 1953 rakennetun vastaavalla runkorakenteella ja rappausverhouksella varustetun talon. Hoidin ensitöikseni salaoja- ja sadevesiasiat kuntoon. Nyt talossa on käynnissä laaja remontti, jossa suurimman muutoksen kokevat juuri kellaritilat. Tuo kapilaarisesti nouseva kosteus lattiasta ja seinänvieruksilta ovat hyvin tyypillistä tuon ikäisessä talossa. Varsinkaan kun harvoin minkäänlaisia salaojituksia näissä taloissa on. Meillä kuntokartoituksessa havaitun kapilaarisen kosteuden nousu on lattialaatasta on loppunut salaojituksen jälkeen. Osa lattioista piikattiin auki, laitettiin kapilaarikatkot salaojasorasta, ja päälle Styrofoam 3mm lattia ja päälle raudoitus, johon Devin lattialämmityskaapelit. Muihin osiin lattioista (esim. kellarin käytävät) päälle asennettiin Devikit saneerauslattialämmityskaapeli ja päälle lattialämmitystasoite. Seuraavaksi kellaritiloihin teemme poistoilmastoinnin huippuimuri-ratkaisua käyttämällä. Korvausilmaa kun noista vanhoista ikkunoista ja uusittavista räppänöistä tarpeeksi tuleekin.

Toki tällaisena kesänä, kun vettä on sopivasti (?) satanut, osa lattioista valettu uudestaan, eikä kellarissa vielä ole lämpöjä päällä, tuo miettimäsi ilmankosteus on väkisinkin yli 80%.

Runkorakenteena tuo tuon ajan puutavara on melkoisen järeää, mitä esiin on tullut seinärakenteita tutkaillessa. Samaten esimerkiksi nuo kattotuolitkin ovat tapauksessamme 4x4:sta. Voin lämpimästi suositella kyseisenlaista runkorakenneratkaisua, ainakin meidän tapauksessamme olemme useampaankin otteeseen jo todenneet, ettei tuonkaltaisilla materiaaleilla olisi enää tänäpäivänä varaa taloa rakentaa. Kunhan perusasiat on kunnossa, eli ei epämääräisiä halkeamia ulkopuolisesti, katto ehjä jne. on suositeltavaa moiseen mukaan lähteä. Tapauksessamme ostopäätöstä tehdessämme otimme varoiksi vielä pari timpuria mukaan, jotka vanhoja taloja ovat enemmänkin rempanneet. Totesivat asioiden olevan hyvällä mallilla, ja nyt olemmekin jo hyvässä vauhdissa remontin kanssa.

Kunhan muistaa tuon salaojitusprojektin hoitaa ihan ensimmäiseksi kuntoon patolevyineen päivineen, on hyvä jatkaa projektia eteenpäin. Malttia ja hermoja hyvä varata riittävästi, sen on jo tämän projektin alkutaipaleella saanut havaita... =) Mikäli kysyttävää asiasta on, koitan kertoa lisää kokemuksistani!

Toivotaan, että oma koti löytyy teillekin!

[rautarunnari]

täällä myös tiili kyljellään ja rappaus päällä. tiilen alla on vielä tervapaperi. en näe mitään ongelmaa rakenteessa, vain hiuksenhienoja halkeamia siellä täällä, ei isoa. kellari kuten sinullakin, ja lähes sellaiseksi jää. en rupea lämmittämään kellaria sen vuoksi, että siellä käydään kaksi kertaa viikossa saunassa. oikaisen olemassaolevan lattian ja heitän laatat päälle. kun laittaa töppöset jalkaan, niin siinä on hyvä ja halpa lattialämmitys. vesi tulee todella kovilla sateilla hieman sisään, mutta ei lammikoiksi asti. salaojitus poistaa nuo ongelmat. satunnaisen lämmön antavat joko ilmalämpöpumppu, tai infralämmittimet, turha tyhjää tilaa on lämmittää. tosin, vanha varaaja pitää kellarissa +14 vaikkei mitään lämmitystä käyttäisikään.
H

[Tomppa]

Kunhan muistaa tuon salaojitusprojektin hoitaa ihan ensimmäiseksi kuntoon patolevyineen päivineen, on hyvä jatkaa projektia eteenpäin.

Jos kellaritiloihin on tulossa kosteita tiloja joita vesieristetään tai muuten seinä-ja lattiapintoja päällystetään hengittämättömillä materiaaleilla niin tuota patolevyn käyttöä kannattaa vielä pohtia vakavasti.Parempiakin ratkaisuja on olemassa joista löydät erittäin paljon aikaisempia ketjuja tuolta kellari-osiosta tai käyttämällä hakua vaikkapa sanoilla:salaojittavaeriste,Fuktisol,Isodrän...

[Kotirintama]

en rupea lämmittämään kellaria sen vuoksi, että siellä käydään kaksi kertaa viikossa saunassa. oikaisen olemassaolevan lattian ja heitän laatat päälle. kun laittaa töppöset jalkaan, niin siinä on hyvä ja halpa lattialämmitys. vesi tulee todella kovilla sateilla hieman sisään, mutta ei lammikoiksi asti. salaojitus poistaa nuo ongelmat. satunnaisen lämmön antavat joko ilmalämpöpumppu, tai infralämmittimet, turha tyhjää tilaa on lämmittää. tosin, vanha varaaja pitää kellarissa +14 vaikkei mitään lämmitystä käyttäisikään.
H

Niinpä... Turha tyhjää tilaa onkin lämmittää, mutta unohdin mainita, että meillä tuleekin kellaritiloista lämmintä asuintilaa. Ja eipä nuo töppöset jalassa tuota kosteutta poista.. :D

Jos kellaritiloihin on tulossa kosteita tiloja joita vesieristetään tai muuten seinä-ja lattiapintoja päällystetään hengittämättömillä materiaaleilla niin tuota patolevyn käyttöä kannattaa vielä pohtia vakavasti.Parempiakin ratkaisuja on olemassa joista löydät erittäin paljon aikaisempia ketjuja tuolta kellari-osiosta tai käyttämällä hakua vaikkapa sanoilla:salaojittavaeriste,Fuktisol,Isodrän...

Tottakai, Tomppa, vesieristys laitetaan erikseen kosteisiin tiloihin! En käsitä vaan, minkä ihmeen takia jättäisit patolevyn pois? Meillä kellaritilojen seinien rakenne on seuraava ulkoapäin: valettu sokkeli, ilmarako, villa ja muurattu tiiliseinä. Vaikken rakennustekniikan insinööri ole, käsittäisin ettei ulkoapäin tulevan kosteuden rajoittaminen sisätiloista huononna asiaa. Vai oletko eri mieltä?

[rautarunnari]

[quote]Niinpä... Turha tyhjää tilaa onkin lämmittää, mutta unohdin mainita, että meillä tuleekin kellaritiloista lämmintä asuintilaa. Ja eipä nuo töppöset jalassa tuota kosteutta poista.. :D[quote]

oli meilläkin tarkoitus lämmittää, mutta järki voitti viimein ja vaihtoehtoja löydettiin. voihan sen aina lämmittää myöhemmin, jos siltä tuntuu..

ja kellarikosteus häviää yleensä salaojituksella, tai ainakin laskee järkevälle tasolle. jos sade-ja salaojavedet ohjataan muualle, niin talon alla saa olla lähde, ennen kuin kellari on haitallisen kostea....
H

[HillyMan]

Jos kellaritiloihin on tulossa kosteita tiloja joita vesieristetään tai muuten seinä-ja lattiapintoja päällystetään hengittämättömillä materiaaleilla niin tuota patolevyn käyttöä kannattaa vielä pohtia vakavasti.Parempiakin ratkaisuja on olemassa joista löydät erittäin paljon aikaisempia ketjuja tuolta kellari-osiosta tai käyttämällä hakua vaikkapa sanoilla:salaojittavaeriste,Fuktisol,Isodrän...

Tottakai, Tomppa, vesieristys laitetaan erikseen kosteisiin tiloihin! En käsitä vaan, minkä ihmeen takia jättäisit patolevyn pois? Meillä kellaritilojen seinien rakenne on seuraava ulkoapäin: valettu sokkeli, ilmarako, villa ja muurattu tiiliseinä. Vaikken rakennustekniikan insinööri ole, käsittäisin ettei ulkoapäin tulevan kosteuden rajoittaminen sisätiloista huononna asiaa. Vai oletko eri mieltä?

Patolevy kun ei estä kapilaarista kosteutta joka nousee alhaalta, salaojittava eriste patolevyn tilalla sekä eristää että kuivaa sokkelin ulospäin. Kannattaa edelleen lukaista noita Tompan ehdottamia keskusteluita.

[Tomppa]

Tottakai, Tomppa, vesieristys laitetaan erikseen kosteisiin tiloihin! En käsitä vaan, minkä ihmeen takia jättäisit patolevyn pois?

Lue vaan noita edellisiä keskusteluita niin ymmärrät mitä tarkoitan.Tätä on käsitelty niin paljon tällä palstalla ettei viitsi taas aloittaa uutta ketjua aiheesta.

[pvalila]

Älä hosu vaan hanki riittävä tietämys ensin. Ja tämä sivusto on yksi parhaista tiedonlähteistä.

Vanhat talot ovat oma maailmansa ja rakennusmiehistä vain harvat näitä ymmärtävät, samoin rak. materiaalikauppiaista.

Kun aletaan puhua patolevyistä tai SPU-eristeistä, ei selvästikään ymmärretä uuden ja vanhan eroa.

Eli lue, lue ja vielä lue, ja asu taloasi vuosi ennen suurten korjausten aloittamista. Jälkikäteen olet kiitollinen itsellesi, jos maltat näin tehdä.

Ja Kotirintama: vaikka patolevyä ei suositella niin älä vain hitossa revi talosi sivustoja uudestaan auki kuten jotkut ovat tehneet aikansa näitä juttuja luettuaan. Isodrän/Fuktisol on noussut tällä palstalla jopa ansaittuakin korkeampaan arvoonsa ja välillä se nähdään ei vain parhaana vaan myös ainoana kelvollisena ratkaisuna. Moni mökki on elänyt kuitenkin puoli vuosisataa ihan vain sen ansiosta, ettei kellarin pintojen hengittämistä ole estetty ja eikä taloa rakennettu alkujaankaan ihan pahimpaan suohon.