Maalämpöä hämeessä

[voiettä]

Olisiko muita porareiän ottajia tonttiinsa kuin minä?näillä näkymin.. maaliskuussa on porakalusto tulossa päijät-hämeeseen ja jos löytyy lisää maalämpöön siirtyjiä alueelta..hämeestä.. niin reiän hinta tippuu entisestään myös muilta! kaivolle siis tulisi hintaa maksimissaan 30e metri! sisältäen pehmeä/maaosuuden(teräsputket),putket kaivoon ,litkut.

[pvalila]

Saanko udella, kuinka päädyit juuri maalämpöön? Perustuiko valinta laskelmiin vai painoivatko valinnassa enemmän muut seikat kuin talous?

Maalämpöhän on ihan fiksu juttu, mutta epäilen, että aika usein järeä vilppi olisi hyvinkin harkittava vaihtoehto. Maalämmön myyjät käyttävät yleensä vertailulaskelmien pohjana perinteistä vastuksella tehtyä sähkölämmitystä, eivät ilma-vesilämpöpumppua. Ilmasta otettavan lämmön ongelma ovat kaikkein kylmimmät säät, mutta suurimmassa osassa maata niitä on aika vähän (kaiketi luokkaa 30 vrk/vuosi).

En tarkoita sitä, etteikö maalämpö olisi vielä nykyisin harkittava vaihtoehto. Epäilen kuitenkin vahvasti, että ilmalämpöpumppujen kova kehitysvauhti tulee jatkumaan eikä mene kovinkaan pitkään siihen, että niillä lämmittää ympäri vuoden paljon Suomea kylmemmissäkin olosuhteissa. Omakin pumppuni antaa ihan välttävästi lämpöä jopa 30 pakkasasteen pakkasilla.

[koeffte]

maalämpö taitaa viedä vielä ihan 6-0 kun verrataan vilppeihin..olen hiukan lueskellut lämpöpumppu foorumia ja kyllä sieltä huomaa että ihmiset on joutuneet pettymään vilppeihin..ainakin muutamiin merkkeihin mistä piti olla mlp:lle haastajaksi.

[voiettä]

Saanko udella, kuinka päädyit juuri maalämpöön? Perustuiko valinta laskelmiin vai painoivatko valinnassa enemmän muut seikat kuin talous?

Maalämpöhän on ihan fiksu juttu, mutta epäilen, että aika usein järeä vilppi olisi hyvinkin harkittava vaihtoehto. Maalämmön myyjät käyttävät yleensä vertailulaskelmien pohjana perinteistä vastuksella tehtyä sähkölämmitystä, eivät ilma-vesilämpöpumppua. Ilmasta otettavan lämmön ongelma ovat kaikkein kylmimmät säät, mutta suurimmassa osassa maata niitä on aika vähän (kaiketi luokkaa 30 vrk/vuosi).

En tarkoita sitä, etteikö maalämpö olisi vielä nykyisin harkittava vaihtoehto. Epäilen kuitenkin vahvasti, että ilmalämpöpumppujen kova kehitysvauhti tulee jatkumaan eikä mene kovinkaan pitkään siihen, että niillä lämmittää ympäri vuoden paljon Suomea kylmemmissäkin olosuhteissa. Omakin pumppuni antaa ihan välttävästi lämpöä jopa 30 pakkasasteen pakkasilla.

Noh!! itsekkään en ole varma onko tämä nyt paras vaihtoehto mutta..taloon on tulossa 1-2 vuoden sisään laajennos joka on laatalla ja hieman sokkeloinen ilpille! kosteisiin tiloihin miellään laittaisin lattialämmön, Suoraa sähköä en ole tässä käyttänyt niinkauan kun ollaan asuttu enkä käytä paisti varaajassa talossa on ollut muutostamme alkaen ilp jonka laitoin osittain ja hyviä tulisijoja on kaksi jolla pärjää jo pelkästään kovillakin pakkasilla.mlp saan ns,halvalla neto..neton..netto..kulutus on ollut n,9000kwh joka sekään ei oikein tue mlp
lattiat kannattaisi avata kun ovat tuon 70 vuotta olleet avaamatta ja samalla putket sinne! ja vanha varaajakin on kohta tiensä päässä.

[voiettä]

Saanko udella, kuinka päädyit juuri maalämpöön? Perustuiko valinta laskelmiin vai painoivatko valinnassa enemmän muut seikat kuin talous?

Maalämpöhän on ihan fiksu juttu, mutta epäilen, että aika usein järeä vilppi olisi hyvinkin harkittava vaihtoehto.

Minulle muuten tarjottiin uutta tulokasta jujitsun 8kw vilppiä referessi asiakkaana! mutta tiedä sitten toimisko tuokaan siten mitä on luvattu vaikka tuleekin "temuttua" näitten ilppien kanssa niin olishan se kuitenkin vähintäänkin kiva että olis joku taloudellinen ja toimiva järjestelmä ns,varalla.laskin että pumppu+kaivo on 10ke ja lattiaputket tukkeineen n,2ke..itse tehden. laskelmiin tämä valinta perustuu pitkällä aika välillä.

[tuuma]

laskin että pumppu+kaivo on 10ke

Tuohan on hyvin edullinen. Onko tuo osa- vai täysteho mitoitus? Usein tehdään "edullinen" reikä, jolloin vastuksilla katetaan ne harvat päivät jolloin reiästä ei tarpeeksi irtoa, joka minusta on ihan järkevää. Siltikin tuo on sopuhintainen. Ai niin ongelmaksi koituu osatehomitoituksessa se että ei taida rintsikoissa yleiset 3x25A pääsulakkeet ilman kuormanvahteja onnistua. Tai ei ainakaan täällä päässä. Saako kysyä minkä merkkinen pumppu? Onkohan tuo 30€/m mitenkään kilpailutettavissa vai onko tuo poraushinnasto jokaisen porarin otsaan lyöty, se metrin matka uppoaa vaan niin hätäiseen ja helpon näköisesti

[vmj]

laskin että pumppu+kaivo on 10ke

Tuohan on hyvin edullinen. Onko tuo osa- vai täysteho mitoitus?

Miten muuten investointikustannus jos putket voisi upottaa porareiän sijaan järveen? Tuohan hoituisi käsittääkseni helposti talvella: putki sopivana kieppinä jäälle, painotettuna asianmukaisilla painoilla ja luontoäiti hoitaa loput kevään tullessa. Tässä mietin itse tuota yhtenä vaihtoehtona, joskin tällä hetkellä on ykkösvaihtoehtona puulämmitys (alapalokattila ja noin kolmen kuution varaaja).

[tuuma]

laskin että pumppu+kaivo on 10ke

Tuohan on hyvin edullinen. Onko tuo osa- vai täysteho mitoitus?

Miten muuten investointikustannus jos putket voisi upottaa porareiän sijaan järveen? Tuohan hoituisi käsittääkseni helposti talvella: putki sopivana kieppinä jäälle, painotettuna asianmukaisilla painoilla ja luontoäiti hoitaa loput kevään tullessa. Tässä mietin itse tuota yhtenä vaihtoehtona, joskin tällä hetkellä on ykkösvaihtoehtona puulämmitys (alapalokattila ja noin kolmen kuution varaaja).

Jos on järvi tai vielä parempi vissiin olisi joki lähettyvillä niin sehän olisi huippua, tuo idea kannattaa tutkia hyvin tarkkaan. Voi päästä edullisen pumpun löydettyäsi hyvinkin alhaisilla investoinneilla.

[voiettä]

laskin että pumppu+kaivo on 10ke

Tuohan on hyvin edullinen. Onko tuo osa- vai täysteho mitoitus? Usein tehdään "edullinen" reikä, jolloin vastuksilla katetaan ne harvat päivät jolloin reiästä ei tarpeeksi irtoa, joka minusta on ihan järkevää. Siltikin tuo on sopuhintainen. Ai niin ongelmaksi koituu osatehomitoituksessa se että ei taida rintsikoissa yleiset 3x25A pääsulakkeet ilman kuormanvahteja onnistua. Tai ei ainakaan täällä päässä. Saako kysyä minkä merkkinen pumppu? Onkohan tuo 30€/m mitenkään kilpailutettavissa vai onko tuo poraushinnasto jokaisen porarin otsaan lyöty, se metrin matka uppoaa vaan niin hätäiseen ja helpon näköisesti

Niben 8kw pumppu ja 170metrinen reikä 140m olis minimi ja ilman vastuksia meinasin pärjätä..jos ei muuten niin puuta takkaan pakkasilla.
kompuran ottoteho on 1800w ja cop 0/35 on 5. jotain
jos vastuksilla ajelee niin ne olis 6kw! laskin kyllä et sulakkeet riittää hyvin kun varaajaltakin jää syöttö pumpulle.
patterit pois seiniltä ja siitä ryhmästä syöttö vastuksille. pattereiden kokonaisottoteho olis 5300w.

[voiettä]

Tuohan on hyvin edullinen. Onko tuo osa- vai täysteho mitoitus? [/quote]

Miten muuten investointikustannus jos putket voisi upottaa porareiän sijaan järveen? Tuohan hoituisi käsittääkseni helposti talvella: putki sopivana kieppinä jäälle, painotettuna asianmukaisilla painoilla ja luontoäiti hoitaa loput kevään tullessa. Tässä mietin itse tuota yhtenä vaihtoehtona, joskin tällä hetkellä on ykkösvaihtoehtona puulämmitys (alapalokattila ja noin kolmen kuution varaaja).[/quote]
Veteen kannattaa laittaa putket jos siihen on mahdolisuus.

[pvalila]

Nimimerkki Sofille joskus ehdotin maalämpöä, kun hän asuu joen varrella. Sofi tyrmäsi ajatuksen heti, koska joku oli puhunut hänelle pahaa maalämmöstä.

Kaiketi tuo lämpö joesta otetaan poikkeuksetta tuolla putkistosysteemillä, mutta oudolta tuntuu, jos sitä ei voi tehdä myös yksinkertaisesti pumppaamalla jokivettä lämmönvaihtimen läpi?

Pohjamudassa se putkisto yleensä kaiketi on, ei virtaavassa vedessä. Nykytalvet ovat vähän sellaisia, että jos virtapaikkaa haluaa putkiston jään päälle levittää, niin pelastuspuku on ihan hyvä idea.

[voiettä]

Kaiketi tuo lämpö joesta otetaan poikkeuksetta tuolla putkistosysteemillä, mutta oudolta tuntuu, jos sitä ei voi tehdä myös yksinkertaisesti pumppaamalla jokivettä lämmönvaihtimen läpi?

Kävishän se vesi keruuseen muuten mutta kun se välillä menee lämpötilaltaan miinus merkkiseksi kun pakkasilla lämpöä pumpusta kiskotaan!kun keruuputki on kompuran käydessä vaikka -2 ja kompura pysähtyisi niin putki paukahtaisi jäähän! siksi pitää olla alko tai glykoli pohjainen keruuneste..tai näin minä sen olen ymmärtänyt.

[pvalila]

Kaiketi tuo lämpö joesta otetaan poikkeuksetta tuolla putkistosysteemillä, mutta oudolta tuntuu, jos sitä ei voi tehdä myös yksinkertaisesti pumppaamalla jokivettä lämmönvaihtimen läpi?

Kävishän se vesi keruuseen muuten mutta kun se välillä menee lämpötilaltaan miinus merkkiseksi kun pakkasilla lämpöä pumpusta kiskotaan!kun keruuputki on kompuran käydessä vaikka -2 ja kompura pysähtyisi niin putki paukahtaisi jäähän! siksi pitää olla alko tai glykoli pohjainen keruuneste..tai näin minä sen olen ymmärtänyt.

Glykolin kanssa paluulämpötila on pakkasella, veden kanssa sen ei voi antaa mennä näin alas. Glykolin energiasisältö on pienempi kuin veden ja siksi glykoliseoksen lämpötilan pitää laskea useampia asteita kuin puhtaan veden. Oleellisinta on kuitenkin virtaus: voidaan jäähdyttää pientä vesimäärää monta astetta (jolloin jäätyminen on vaarana) tai jäähdyttää suurta määrää pienempi astemäärä (jolloin jäätymisestä ole pelkoa).

Tosiasiallisesti veden jäätymislämpö on niin suuri (330 kJ/kg) että matka nolla-asteisesta vedestä nolla-asteiseen jäähän on turvallisen pitkä joten ei tarvitse pelätä, että pumpun läpi virtaava vesi ihan pienen säätövirheen takia jäätyisi. Suurimmillaan jäätymisen riski on tietenkin häiriötilanteissa, esimerkiksi siirtopumpun pysähtyessä mutta lämpöpumpun jatkasessa toimintaansa: normaalitilanteessa virtaava vesi ei ihan vähällä jäädy.

[tuuma]

Tosiasiallisesti veden jäätymislämpö on niin suuri (330 kJ/kg) että matka nolla-asteisesta vedestä nolla-asteiseen jäähän on turvallisen pitkä joten ei tarvitse pelätä, että pumpun läpi virtaava vesi ihan pienen säätövirheen takia jäätyisi. Suurimmillaan jäätymisen riski on tietenkin häiriötilanteissa, esimerkiksi siirtopumpun pysähtyessä mutta lämpöpumpun jatkasessa toimintaansa: normaalitilanteessa virtaava vesi ei ihan vähällä jäädy.

Juurikin näin. Olen jonkin verran asiaa selvitellyt ja sama valmistaja jolta tuli VILP hommattua toimittaa myös noita vesi-vesi lämpöpumppuja. Vaikka kuinka yritin heille selittää että Suomessa vesi jäätyy -0°C:ssa niin kivenkovaan inttivät että ei ole viinan kierrättämisessä mitään järkeä. Lämpötilanmittaus tutkii ja pitää lämpöpumpulta järveen tai muuhun menevän veden yli nolla asteisena. Tuo vesi on niin mainio lämmönsiirrin että tehoa hukkuu turhaan jos välitysaineeksi tulee muuta. Vaarahan tuossa on aina jäätyä mutta niin on lottovoiton saaminenkin... Se että liuos menee alle nollan aiheuttaa mun mielestä sitten ongelmia siellä toisessa päässä, jää on ihan hyvä eriste vrt. Iglu. Silloin tuottokin heikkenee.

[Puulämmittäjä]

Mielenkiintoinen keskustelu teillä on meneillään. Jos sopii, minäkin viskaan"korteni kekoon". Melkein vapaa-ajan käyttöön sopivaa Koskenkorvaa, kertoi minulle erään maalämpöpumpputoimittajan edustaja, keräilynesteen olevan. Ei siis jäätymisvaaraa. Tuohon järven pohjalämpöön sen verran "valaistusta annan", että luonnonlain mukaan vesi on raskainta + 4 asteen lämmössä,eli se olla jököttää talvisin siinä lämmössä järven pohjalla. Jäätä muodostuu siksi kun kylmempi vesi on kevyempää ja hakeutuu järven pintaan. Virtaavassa vedessä,siis koskessa tai virrassa ei tämä toteudu ja niiden vesi on kylmempää, eikä näin ollen sovellu lämmityskäyttöön. Peltolämmitysputket jotka on upotettu 1.2 metrin syvyyteen, antavat n.+5 asteista "lämpönestettä". Maalämpöpumppu miesten ajatusmaailmaa ihmettelen. Putkethan ovat PE-muovia eli huokoista, ei siihen lämpö "tartu". Vain se pumppu on metallia joka tungetaan reiän pohjalle. Edullisempi vaihtoehto lämmön talteenoton kannalta olisi jos esim. reiässä oleva putkisto olisi paluupuolellan. 50.metriä ruostumatonta terästä. Ylösnousuputki taas huokoisuutensa takia sitä muovia. Jokainen kokeilkoon kädellä molempien ominaisuuksia. Vielä tämänkin luonnonlain kerron. Lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmenpään suuntaa. Käsi antaa asiasta väärän "kuvan", kun tuntuu että kylmää tulee käteen päin. Virheen aikaan saa käden tuntohermot, jotka rekisteröivät liikkeen olevan toiseen suuntaan. Käsi kylmenee kun lämpö virtaa kädestä kylmään putkeen, esim. tässä kokeessa.