Olemme ostamassa -52 rakennettua rintamamiestaloa. Sauna ja pesutilat ovat olleet alusta asti kellarissa. Kylpyhuone on täysin alkuperäisessä asussaan, eli seinät, lattiat ja katto pelkkää paljasta betonia, ei mitään pattereita tms. lämmitystä, suihku asennettu reilu 10 vuotta sitten, saunassa seinissä panelointi. Minkälaisia kosteuden aiheuttamia vaurioita sieltä saattaa paljastua, ainakaan silmämääräisesti ei mitään poikkeavaa näkynyt. Kellaritilat muuten olivat kuivan näköisiä eikä halkeamia ja tunkkaista kellarin hajua havaittu.
Mikäli suuria kosteusvahinkoja ei paljastu kosteusmittauksissa niin miten kannattaisi lähteä sauna/kylppäritiloja remontoimaan asiallisempaan kuntoon?
Kellari sauna
Ostimme samanlaisen noin kuukausi sitten. Alakerta on kylmää tilaa, jonne oli rakennettu sauna ja pesuhuone ( seinät ja katto betonia, rinnetontti, perustus kahdelta sivulta kokonaan maan pinnan yläpuolella ). Kosteusmittauksissa huomattiin että seinä oli puoleen väliin kostea
(noussut maasta kapillaarisesti), ja että se on pikemminkin ominaisuus kuin vika.
Meille suositeltiin seuraavaa rakennetta ( edellyttäen että tilaa ei muuteta lämpimäksi): bitumikaista kiinni seinään, siihen kestopuinen koolaus johon kiinni esim Sauna-Satu. Siihen taas koolaus ja paneeli. Sen sijaan varsinaista vesieristystä ei tarvitse tehdä. Täytyy huolehtia siitä että ilma kiertää joka välissä. Edellinen rakenne oli ollut liian umpinainen ja paneelit olivat mustuneet ja menneet pilalle.
(noussut maasta kapillaarisesti), ja että se on pikemminkin ominaisuus kuin vika.
Meille suositeltiin seuraavaa rakennetta ( edellyttäen että tilaa ei muuteta lämpimäksi): bitumikaista kiinni seinään, siihen kestopuinen koolaus johon kiinni esim Sauna-Satu. Siihen taas koolaus ja paneeli. Sen sijaan varsinaista vesieristystä ei tarvitse tehdä. Täytyy huolehtia siitä että ilma kiertää joka välissä. Edellinen rakenne oli ollut liian umpinainen ja paneelit olivat mustuneet ja menneet pilalle.
Miksi ei suoraan betoniseinään kiinni Sauna-Satua? Puu on aina riskirakenne maan alla, oli kuinka salaojat ja kestopuuta hyvänsä. Sitäpaitsi kyllästettyä ei suositella sisätiloihin.
Itse laitoin seuraavasti:
Uudet muoviset salaojat+sorat+sadevesiviemäröinti+routaeristys+patolevy sokkelia vasten+pintamaan kallistus talosta poispäin (salaojasoran ja pintamaan väliin vielä muovikaistale). Lisäksi saunan ja kph lattia kaivettiin ja piikattiin pois aina saveen asti. Siihen päälle lecasoraa, sitten EPS, sitten raudoitus+vesikiertoiset lämmityskaapelit ja valu. Seinistä kaikki entinen rakenne pois (mustat puukoolaukset, märät mineraalivillat), suoraan betoniin Sauna-Satu, myös kattoon. Saumoihin uretaani ja päälle vielä aluteippi. Ilmanvaihto putkella seinän läpi ja poistohormi kuntoon. Lisäksi puukiuas vaihtaa hyvin ilmaa. Lattiaan vesieriste, nosto seinille Sadun päälle 20 cm.
Kiva saunoa, happea riittää, ja tilaa! Lattiapinta-alaa tuli 7.5 m2.
Itse laitoin seuraavasti:
Uudet muoviset salaojat+sorat+sadevesiviemäröinti+routaeristys+patolevy sokkelia vasten+pintamaan kallistus talosta poispäin (salaojasoran ja pintamaan väliin vielä muovikaistale). Lisäksi saunan ja kph lattia kaivettiin ja piikattiin pois aina saveen asti. Siihen päälle lecasoraa, sitten EPS, sitten raudoitus+vesikiertoiset lämmityskaapelit ja valu. Seinistä kaikki entinen rakenne pois (mustat puukoolaukset, märät mineraalivillat), suoraan betoniin Sauna-Satu, myös kattoon. Saumoihin uretaani ja päälle vielä aluteippi. Ilmanvaihto putkella seinän läpi ja poistohormi kuntoon. Lisäksi puukiuas vaihtaa hyvin ilmaa. Lattiaan vesieriste, nosto seinille Sadun päälle 20 cm.
Kiva saunoa, happea riittää, ja tilaa! Lattiapinta-alaa tuli 7.5 m2.
Kellari sauna
Minäkin ihmettelen minkä takia vielä jotkut suosittelee ulkoseinien sisäpuolista pikeämistä.
25 vuotta sitten kun aloimme peruskorjata rintsikkataloamme. Oli meilläkin seiniä pietty sisäpuolelta. Pien päällä oli 2 tuuman runko ja sen sisässä villa eristeenä + alumiinipaperi eikä tuuletusrakoa ja paneeli. Kun purin seinän pois, vesipisarat helmeilivät pien pinnassa, eriste oli myös märkä.
Meidän talo on rossipohjainen, paitsi ¼ oli kaivettu auki jossa oli vanha sauna + eteinen + portaat.
Kaivettiin loput tilat myös hyötykäyttöön. Pilarien väliin anturat, anturoiden päälle harkot. Salaojat laskuineen ja sorineen. Harkko piettiin maan pintaan asti ja siitä ylöspäin 2 tuuman runko + styroksieristys + sokkelilevy. Silloin ei vielä käytetty yleisesti patolevyjä. Ulkoseinän ulkopuolelle 60 cm matkalle hiekka. Savella laskut ulospäin + pintamullat ja nurmikko.
Saunan sisäpuolella 4 tuuman runko (sisällä villaeriste) + alumiinipaperi + tuuman ilmarako + paneeli.
Hyvin on toiminut.
25 vuotta sitten kun aloimme peruskorjata rintsikkataloamme. Oli meilläkin seiniä pietty sisäpuolelta. Pien päällä oli 2 tuuman runko ja sen sisässä villa eristeenä + alumiinipaperi eikä tuuletusrakoa ja paneeli. Kun purin seinän pois, vesipisarat helmeilivät pien pinnassa, eriste oli myös märkä.
Meidän talo on rossipohjainen, paitsi ¼ oli kaivettu auki jossa oli vanha sauna + eteinen + portaat.
Kaivettiin loput tilat myös hyötykäyttöön. Pilarien väliin anturat, anturoiden päälle harkot. Salaojat laskuineen ja sorineen. Harkko piettiin maan pintaan asti ja siitä ylöspäin 2 tuuman runko + styroksieristys + sokkelilevy. Silloin ei vielä käytetty yleisesti patolevyjä. Ulkoseinän ulkopuolelle 60 cm matkalle hiekka. Savella laskut ulospäin + pintamullat ja nurmikko.
Saunan sisäpuolella 4 tuuman runko (sisällä villaeriste) + alumiinipaperi + tuuman ilmarako + paneeli.
Hyvin on toiminut.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Edellisissä kirjoituksissa selviää hyvin rintamamiestalojen pääongelma kosteusteknisesti, eli kapillaarinen kosteudennousu.
Koolaukset tuhoutuneet alaosastaan ja kosteutta betonisokkelissa metrin verran ylöspäin.
Kapillaari-ilmiö perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen ja on sitä suurempi mitä tiiviimpi rakenne. Kosteus siirtyy kapillaarisesti myös sivuttain on hyvä ottaa huomioon.
Saadaksemme rakenteen toimimaan on asennettava kapillaarikatko seinän alaosaan, mutta vanhaan rakennukseen se on miltei mahdotonta.
Silloin jää kaksi vaihtoehtoa sisään- tai ulospäin kuivaaminen.
Parempi tapa on ylimääräisen kosteuden siirtäminen ulospäin, kohti maaperää, silloin sisäpuolen voi rakentaa tiiviiksi. Tässä paras tapa ja vuosikymmenien kokemuksella toimiva on käyttää salaojittavia, hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä.
Toiminta on rakennusfysiikan mukaista ja varsin yksinkertaista, eli nostamalla kellarinseinän lämpötilaa korkeammaksi maaperän lämpötilaa, alkaa kosteus tehokkaasti virrata lämpimästä kylmempään vesihöyrynä.
Kapillaarinen kosteusvirta kääntyy ulospäin ja salaojittava lämmöneriste toimii automaattisena kuivaajana, jopa vesivahingon sattuessa.
Sisäpuolinen eristäminen on aina riskialtista, koska sisäänpäin kuivuminen estyy, kellarinseinän lämpötila laskee ja huokoisalipaine nousee, jolloin kapillaarinen kosteudennousu kiihtyy.
Nykyiset rakennustapaohjeemme eivät suosittele maanvastaisissa rakenteissa sisäpuolisen eristeen käyttöä juuri edellä lueteltujen tekijöiden johdosta.
Painekyllästetyn tai SPU eristeiden käyttöä ei voi puollustella niiden lahoattomuudella, koska ne kuitenkin homehtuvat suotuisissa olosuhteissa ja tämähän meidän pitäisi estää.
Kannattaa lukea palstalla aiheesta käytyä laajaa keskustelua ja toistan edelleen, ettei kellarin seinän ja lattian toimintaperiaatteessa ole mitään eroa, toinen on vain pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Oikeaoppinen ja riskitön kellarinseinän ja lattian rakenne on edelleen: Tiivis sisältä, ulospäin harveneva ja riittävä lämmöneristys ulkopuolella, jossa on hyvä vesihöyrynläpäisy.
Koolaukset tuhoutuneet alaosastaan ja kosteutta betonisokkelissa metrin verran ylöspäin.
Kapillaari-ilmiö perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen ja on sitä suurempi mitä tiiviimpi rakenne. Kosteus siirtyy kapillaarisesti myös sivuttain on hyvä ottaa huomioon.
Saadaksemme rakenteen toimimaan on asennettava kapillaarikatko seinän alaosaan, mutta vanhaan rakennukseen se on miltei mahdotonta.
Silloin jää kaksi vaihtoehtoa sisään- tai ulospäin kuivaaminen.
Parempi tapa on ylimääräisen kosteuden siirtäminen ulospäin, kohti maaperää, silloin sisäpuolen voi rakentaa tiiviiksi. Tässä paras tapa ja vuosikymmenien kokemuksella toimiva on käyttää salaojittavia, hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä.
Toiminta on rakennusfysiikan mukaista ja varsin yksinkertaista, eli nostamalla kellarinseinän lämpötilaa korkeammaksi maaperän lämpötilaa, alkaa kosteus tehokkaasti virrata lämpimästä kylmempään vesihöyrynä.
Kapillaarinen kosteusvirta kääntyy ulospäin ja salaojittava lämmöneriste toimii automaattisena kuivaajana, jopa vesivahingon sattuessa.
Sisäpuolinen eristäminen on aina riskialtista, koska sisäänpäin kuivuminen estyy, kellarinseinän lämpötila laskee ja huokoisalipaine nousee, jolloin kapillaarinen kosteudennousu kiihtyy.
Nykyiset rakennustapaohjeemme eivät suosittele maanvastaisissa rakenteissa sisäpuolisen eristeen käyttöä juuri edellä lueteltujen tekijöiden johdosta.
Painekyllästetyn tai SPU eristeiden käyttöä ei voi puollustella niiden lahoattomuudella, koska ne kuitenkin homehtuvat suotuisissa olosuhteissa ja tämähän meidän pitäisi estää.
Kannattaa lukea palstalla aiheesta käytyä laajaa keskustelua ja toistan edelleen, ettei kellarin seinän ja lattian toimintaperiaatteessa ole mitään eroa, toinen on vain pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Oikeaoppinen ja riskitön kellarinseinän ja lattian rakenne on edelleen: Tiivis sisältä, ulospäin harveneva ja riittävä lämmöneristys ulkopuolella, jossa on hyvä vesihöyrynläpäisy.
-
RistoRintsikka
- Jäsen
- Viestit: 56
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 11:01
Kellari sauna
Asiasta on ollut paljon keskustelua ja ehkä liikaakin -> pää sekoaa kun selailee vanhoja keskusteluja..Oikeaoppinen ja riskitön kellarinseinän ja lattian rakenne on edelleen: Tiivis sisältä, ulospäin harveneva ja riittävä lämmöneristys ulkopuolella, jossa on hyvä vesihöyrynläpäisy.
Käsittääkseni tuo yllä olevan Alanderin Matin lainaus kellarisaunan seinässä toteutuu jos betoni on eristetty salaojittavalla eristeellä ulkopuolelta (kuivuu ulos) ja sisäpuolelta suoraan betoniin Sauna-Sadulla. Eli jääkö rakenteeseen siltikin suuri homehtumisen riski? Rakenne olis kuitenkin halvempi verrattuna rivinteeraukseen.
Tämä on vaan tällaista teoreettista pohdiskelua..
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rakenne käy ja riski on huomattavan pieni, mutta sisäpuolen Sauna Sadun eristyskyvyn tulee olla puolta pienempi ulkopuolen salaojittavaan eristykseen nähden.
Käytännössä 100 mm/19kg/m3 Fuktisol eristys ulkopuolella kellarinseinän ja sisäpuolella max 50 mm Uretaanilevyä.
Paras vaihtoehto on kaikki lämmöneristys ulkopuolella.
Käytännössä 100 mm/19kg/m3 Fuktisol eristys ulkopuolella kellarinseinän ja sisäpuolella max 50 mm Uretaanilevyä.
Paras vaihtoehto on kaikki lämmöneristys ulkopuolella.
Minulla on ulkoa --> sisään: Betoni, villa, rivinteerausMatti Alander kirjoitti:Rakenne käy ja riski on huomattavan pieni, mutta sisäpuolen Sauna Sadun eristyskyvyn tulee olla puolta pienempi ulkopuolen salaojittavaan eristykseen nähden.
Käytännössä 100 mm/19kg/m3 Fuktisol eristys ulkopuolella kellarinseinän ja sisäpuolella max 50 mm Uretaanilevyä.
Paras vaihtoehto on kaikki lämmöneristys ulkopuolella.
Käykö myös silloin sama ratkaisu: ulkona salaojittava eriste ja sisäpuolelle Sauna Satu? Entä Pesuhuone? Voisiko sinnekin laittaa Sauna Satua?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Miksi pitäisi vielä laittaa Sauna satua, jos rivinteerauksen välissä on jo kivivillaa ja ulkopuolella Fuktisol levy ? Silloin on käytännössä jo melkoinen eristys, mikä varmasti riittää.
Alumiinifolio riittää rivinteerauksen päällä ja Fuktisol eriste kuivaa mahdolliset kosteusongelmat, että reilusti vaan suoraan rivinteerauksen pintaan rakenteet.
Uretaanin, kivivillan ja Soluplolystyreenin erot eristyskyvyssä ovat luultua paljon pienemmät.
Neliöitä säästyy ja rahaa, sekä kastepiste muodostuu talon ulkopuolelle.
Lisäämällä liikaa eristettä sisäpuolelle kosteusvaurion riski kasvaa, kastepisteen siirtyessä mahdollisesti betoniseinän sisään, myös Fuktisol levyn toiminta kosteusteknisesti heikkenee.
Alumiinifolio riittää rivinteerauksen päällä ja Fuktisol eriste kuivaa mahdolliset kosteusongelmat, että reilusti vaan suoraan rivinteerauksen pintaan rakenteet.
Uretaanin, kivivillan ja Soluplolystyreenin erot eristyskyvyssä ovat luultua paljon pienemmät.
Neliöitä säästyy ja rahaa, sekä kastepiste muodostuu talon ulkopuolelle.
Lisäämällä liikaa eristettä sisäpuolelle kosteusvaurion riski kasvaa, kastepisteen siirtyessä mahdollisesti betoniseinän sisään, myös Fuktisol levyn toiminta kosteusteknisesti heikkenee.
Maan yläpuoliselle osalle ei muuten tule lainkaan lisäeristystä. Maanpinnan yläpuolella kuitenkin on ajoittan paljon kylmempää kun maanpinnan alapuolella.Matti Alander kirjoitti:Miksi pitäisi vielä laittaa Sauna satua, jos rivinteerauksen välissä on jo kivivillaa ja ulkopuolella Fuktisol levy ? Silloin on käytännössä jo melkoinen eristys, mikä varmasti riittää.
.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Eikö kivivilla ollutkaan ylös asti ?
Mikäli kivivillaa on ylös asti on lämmöneristystä kohtuullisesti ja heikoimman lenkin tekevät yleensä ikkunat, sekä ovet.
Lämmönhukkaa tietysti syntyy jonkinverran, mutta se on varsin pieni.
Fuktisol levy maanpinnan alapuolella taas kosteusteknisesti pitää kellarinseinän kuivana alaosastaan, jolloin yläosa on erittäin kuiva ja rivinteeraus, sekä ulkoseinäkin kuivana toimii hienoisena eristeenä energiahukkaa vastaan.
Parasta edelleen olisi pääosan lämmöneristyksestä asentaminen ulkopuolelle myös maanpinnan yläpuolella, mutta talon mittasuhteet usein estävät sen, mikäli ulkokuorta ei samalla kasvateta kokonaisuudessaan.
Mikäli kivivillaa on ylös asti on lämmöneristystä kohtuullisesti ja heikoimman lenkin tekevät yleensä ikkunat, sekä ovet.
Lämmönhukkaa tietysti syntyy jonkinverran, mutta se on varsin pieni.
Fuktisol levy maanpinnan alapuolella taas kosteusteknisesti pitää kellarinseinän kuivana alaosastaan, jolloin yläosa on erittäin kuiva ja rivinteeraus, sekä ulkoseinäkin kuivana toimii hienoisena eristeenä energiahukkaa vastaan.
Parasta edelleen olisi pääosan lämmöneristyksestä asentaminen ulkopuolelle myös maanpinnan yläpuolella, mutta talon mittasuhteet usein estävät sen, mikäli ulkokuorta ei samalla kasvateta kokonaisuudessaan.