Rintamiestalo ja kipsilevyt sisäseiniin

[juhapmp]

Elikkäs itselläni olisi alkamassa sisäremontti (väliseinien purkua, takan rakentamista yms. pikkutouhua) ja nyt olisi samalla kertaa tarkoituksena laitaa alakerran huoneisiin kipsilevy pinnat.
Mutta nyt heräsikin kysymys, että onko tuosta kipsilevystä haitaa talon hengittämisen kanssa.
Rakenne suunnittelijan mukaan kipsilevystä ei ole haittaa, mutta onko kenelläkään kokemuksia asiasta.

Seinärakennehan on sisältä ulospäin seuraava:
- jonkunlainen huokolevy n. 15mm
- vaakalaudoitus
- tervapaperi
- purua
- ilmeisesti tervapaperi
- vino laudoitus
- ulkolaudoitus (vaaka)

[kakluuni]

Miksi kipisilevyt eikä huokolevyt? Itse laittaisin huokolevyä. Perinteinen hengittävä ratkaisu.

[talo52]

Kirjoita Googleen "hengittävä puukuiturakenne", löytyy WoodFocuksen tekemää tutkimustietoa, jossa s.18 mm:

Sisäverhouslevyn vaikutus
Vertailukohtana on huokoinen puukuitulevy sisäverhouslevynä ja hygroskooppinen lämmöneriste
(rakenne 1).
• puupaneelin (pinnoittamaton) ja huokoisen puukuitulevyn välillä ei ole merkittävää eroa.
(Puupaneelin pintakerros antaa rakenteelle suuren tehollisen kosteuskapasiteetin.)
• kipsilevy antaa 1–2 viikkoa enemmän aikaa, jolloin suhteellinen kosteus on yli 60 % R.H.

...siis vuodessa.

Eli ei kovin paljoa eroa kumman laitat, noin niinkuin kosteusteknisesti. Tämä tosin nopealla lukemisella, kannattaa varmaan lukea tuo ajatuksella läpi.

[Pekka Huhta]

Aivan näin, laita vaikka sitä samaa huokolevyä toinen 12 mm levy ulkoseiniin, jos nyt jotain haluat muuttaa. Tulee nopeaa uutta pintaa ja pikkuisen eristettä ulkoseinään. Huokolevyn lisäämisessä vanhan päälle on nopeuden lisäksi sekin hauska juttu että seuraava remontintekijä saa sitten naureskella niitä vanhoja tapetteja alta jos se jotain purkaa. Se oli se vanha tapa, meillä on seinissä parhaimmillaan parit pinkopahvit ja puolen tusinaa tapettikerrosta. ja niitä vuosisadan alun sanomalehtiä siellä pohjalla vasta on metka lukea, joskus jos joutuu seinää vähän avaamaan . Väliseiniin piisaa varmaan tapetointi päälle, niissä on turha kasvattaa paksuutta ylimääräisellä levyllä.

Huokolevy päältä paperoituna ja tapetoituna on ainakin omalla osaamisellani nopeampi tehdä kuin kipsilevyseinä, jos siis ajattelee vaikka niiden ulkoseinien uudelleenlevytystä. Vihaan saumojen hiontaa, saumojen paperointi käy suit sait.

Jos purat ja siirrät väliseiniä, niin ota puretuista seinistä laudat talteen ja hakkaa niistä uusi umpilaudoitus uusiin seiniin. Silloin myös sen huokolevyn alla on passelisti tavaraa johon voi lyödä naulaa taululle ja kiinnittää naulakkoa. Toisaalta se uusien väliseinien umpilaudoitus on hitaampaa, mutta toisaalta ilmaista jos laudat on jo jostain purettu just äsken. Ja siihen lautaan voi ripustaa vaikka norsun, toisin kun kipsilevyväliseinään.

Mutta miksi kipsilevypinnat ylipäänsä? Mitä etua uskot sillä saatavan?

Pekka

[tarpola]

Allekirjoitan nuo kipsilevyn huonot piirteet, ripustuksen rajoitteet ja inhan saumahionnan. Iso plussa perheelliselle on kuitenkin paloturvallisuus. Tosin huokolevyäkin saa palosuojakäsiteltynä. Ja kipsilevynkin alle voi laittaa vanhat laudat, näin on tullut omia seiniä tehtyä.

[Bily]

Mutta miksi kipsilevypinnat ylipäänsä? Mitä etua uskot sillä saatavan?

Paloturvallisuus (periaatteessa), tasaisen kova pinta ja ei tule pykämäjälkiä seinään. Tämä siis verrattuna Halltexiin.

[juhapmp]

Itselle ainakin tuo kipsilevyn työstäminen on huomattavasti helpompaa ja levyä byt sattui olemaan ylimääräisenä.
Tarkoituksena oli jättää nuo huokolevyt kipsilevyjen alle, näin sähköjohdotkin saadaan "kouruttua" seinään helpommin.

Ja ainakin perheellisellä tuo EK-kipsilevy tuntuisi olevan kestävämpi ratkaisu kuin huokolevy johon jää helposti jälkiä ja muutamasta kohdasta nuo huokolevyjen saumat ovat hakeilleet auki.

Mutta jos unohdetaan kipsilevyjen hiomiset yms. "haitat" niin onko kipsilevyistä suoranaista haittaa?

[pikkumiäs]

Ei ole sen kun pistät seinään. Kaikkien foorumilaisten (myös minun) mielestä ei oikea vaihtoehto, mutta teknisesti ei ongelmaa. Jätä kumminkin ässätexi laittamatta, saat sitten ekoloistuttuasi helpommin purettua?!

[Pekka Huhta]

Paitsi nyt nämä tavanomaiset uikutukset "se ei vaan sovi vanhaan taloon" jne, kipsilevyllä ei nyt mitään valtavaa vahinkoa saa aikaan. Huoneen akustiikasta tulee kivitalomaisen kolkko (huomaat eron ihan varmasti vanhaan kuitulevyseinään verrattuna) ja pinnan hengittävyyteen pitää kiinnittää vähän erityishuomiota - hyvä jos niin teet. Paperitapetti ja semmoinen liisteri jossa ei ole muovia "vahvikkeena", melkein kaikissa on. Vehnäjauholiisteri on ns. "takuuturvallista" hengittävyysmielessä, Tapettitalo myy omien paperitapettiensa kanssa muistaakseni Henkelin Metylan-merkkistä metyyliselluloosaliisteriä. Ja tuon tällä hetkellä käytävän "lateksi hengittävä sisäseinissä" lienet lukenut läpi, vaikkei se ihan aiheessa tahtonut pysyäkään

Ehkä se suoranaisin kipsilevyn haitta ainakin mulla on psykologinen, varsinkin jos kipsi hakataan umpilaudan päälle niin että kiinnitysongelmat kipsiin jää pois laskuista. Kipsilevytys tuntuu vähän samanlaiselta jokapaikan muodilta kuin seinien lastulevytys 60- ja 70-luvulla. Meilläkin oli 15-senttisistä lankuista tehty lattia valettu betonilla päälle ja pantu linomatto, kattoon oli hakattu haltex-levyt ja kaikki "vanhanaikaiset" listoitukset oli peitetty lastulevykoteloilla ettei tartte hävetä vanhanaikaista taloa vaan on suoraa pintaa. Tietyllä tavalla seinien levytys kipsilevyllä ja vaikkapa nyt lattioiden laminointi kuulostaa paljon vähemmän raflaavalta nykypäivänä, mutta musta niissä on epäilyttävästi samanlaista kaikua....

Pekka

P.S: Paloturvallisuudesta tuli muuten mieleeni taannoinen keskustelu, josta alla muokattuna osa:

"Kannattaa muistaa se että jos keskellä lattiaa oleva pikkuinen nojatuoli syttyy palamaan, niin koko huushollilla on hyvät saumat kuolla häkään ja palokaasuihin ennen kun mikään muu huoneessa edes välttämättä syttyy. Palokaasut ehtii tappaa jo hyvän aikaa ennen kun seinä palaa puhki, niin että se on aika akateemista. Palon etenemisen kannalta siinä on enää se ero että kivitalosta on helpompi etsiä uhrit sitten jälkikäteen.

Esimerkkinä: yksissä lastenvaunuissa on niin paljon palokuormaa että jos semmoinen syttyy kunnolla palamaan pienen kerrostalon ala-aulassa, niin rappukäytävään ei ole mitään menemistä. Ylimmissä kerroksissa on täysin nollanäkyvyys, alemmissa palokaasuja voi olla tappava määrä, riippuen tietty tilasta, tuuletuksesta ja tuurista. Ja tämä isossa, takuulla seiniltään palamattomassa tilassa. Eli lopultakaan seinien materiaalilla ei ole niin suurta merkitystä, mitä tulee ihmishenkiin. Sitten kun seinät syttyy niin ihmiset on jo sinne tikahtuneet."

[vms]

Usein kuulee valitettavan kipsilevyyn ripustamisen hankaluutta tai jopa mahdottomuutta; useimmiten lienee ollut väärät kiinnikkeet. Muutamassa kämpässä matkan varrella on kipsilevyä ollut eikä edes erikoiskovaa yhdessäkään mutta kaikki hyllyt ja painavatkin taulut on hyvin pysyneet seinillä asianmukaisilla kiinnikkeillä.

Mutta onhan kovaan lautaan helppo vedellä nauloja ja ruuveja, ei sikäli

V-MS

[talo52]

Ja ainakin perheellisellä tuo EK-kipsilevy tuntuisi olevan kestävämpi ratkaisu kuin huokolevy johon jää helposti jälkiä ja muutamasta kohdasta nuo huokolevyjen saumat ovat hakeilleet auki.

Meillä tehtiin saneerauskipsilevystä, kun seinät olivat sen verran mutkallaan. Taipuu paremmin kuin tuo EK ja takana oleva vaakalautakin on lähempänä kiinnityksiä ajatellen.

[vmj]

Tarkoituksena oli jättää nuo huokolevyt kipsilevyjen alle, näin sähköjohdotkin saadaan "kouruttua" seinään helpommin.

Meillä on vähän samantapainen ajatus, mutta vaakalaudoituksen päällä on vain pinkopahvia ja pari kerrosta tapeettia. Ajattelin jättää nuo pahvit ja tapeetit seinälle, joskin arvelluttaa miten pinttynyt tupakansavu sieltä ehkä sitten itsestään muistuttaa... Pitäisi varmaankin pyyhkiä seinä kostealla etikka tms. liuoksella ennen koolausta.

Mutta noin muuten: pystykoolaus laudalla tai hieman paksummalla materiaalilla ja siihen päälle kipsilevy. Koolauksella saa seinän mahdollisen vinouden oikaistua, joskin sitten tulee "ongelmaksi" kattoon jäävän sormipanelin ja seinän välinen linjaus... Sähköt koolaus+kipsilevy -yhdistelmän alle joko putkitettuna tai MMJ-vetoina. Rasiat pinta-asennusversiona ja osin upotettuna (reikäporalla ja taltalla vaakalaudoitukseen pieni syvennys rasian kohdalle).

Tuossa tapauksessa seinä siirtyy 3,5 cm joten pidemmillä kiinnikkeillä hyllyt saa vielä hyvinkin kiinni vaakalautoihin.

Jos jätetään "talon raiskaus kipsilevyllä" pois niin onko tuossa ongelmia?

[juhapmp]

Itsellä oli tarkoituksna jättää nuo huokolevyt kipsien alle näin saadaan eristystä ja tasattua hieman seinän laudoituksen epätasaisuuksia.
Näin remontti Reiskakin oli kuulemma telkkarissa tehnyt

Ja myös sähköjohdot saadaan upotettua leikaamalla huokolevystä soirot pois ja jyrsimällä vaakalaudoitukseen ura suojaputkelle ja rasioille. Näin sähköjohdotkin saadaan piiloon ilman seinän koolaamista.

Itse taidan olla tätä lastulevysukupolvea, ja elänyt lastulevyp ntaisessatehdyssä talossa. Ja ainakin itselle on jäänyt mieleen miten lastulevyn saumat olivat aina auki. Ja muutenkin olen linjoilla, että ""retroa"" ulos päin, mutta sisäpuolinen tekniikka tätä päivää.

Itse talohan on rakennettu 50-luvulla ja siihen on sitten tehty pari laajeennusta 60-luvulla ja 70-luvun lopussa, näin ollen osa sisäseinistä on vanhaa ulkoseinää.
Ulkoapäin talo ei näytä juurikaan perus rmtalolta, päädystä ja osasta toista sivuseinään voi nähdä tyypillisiä rmtalon tunnusmerkkejä.

[vesahy]

Minä ole noita sähköasennuksia paljon miettinyt enkä ole vieläkään varma pitäisikö ne kaivaa piiloon vai jättää reilusti näkyviin.

[tarpola]

P.S: Paloturvallisuudesta tuli muuten mieleeni taannoinen keskustelu, josta alla muokattuna osa:

"Kannattaa muistaa se että jos keskellä lattiaa oleva pikkuinen nojatuoli syttyy palamaan, niin koko huushollilla on hyvät saumat kuolla häkään ja palokaasuihin ennen kun mikään muu huoneessa edes välttämättä syttyy. Palokaasut ehtii tappaa jo hyvän aikaa ennen kun seinä palaa puhki, niin että se on aika akateemista. Palon etenemisen kannalta siinä on enää se ero että kivitalosta on helpompi etsiä uhrit sitten jälkikäteen.

Esimerkkinä: yksissä lastenvaunuissa on niin paljon palokuormaa että jos semmoinen syttyy kunnolla palamaan pienen kerrostalon ala-aulassa, niin rappukäytävään ei ole mitään menemistä. Ylimmissä kerroksissa on täysin nollanäkyvyys, alemmissa palokaasuja voi olla tappava määrä, riippuen tietty tilasta, tuuletuksesta ja tuurista. Ja tämä isossa, takuulla seiniltään palamattomassa tilassa. Eli lopultakaan seinien materiaalilla ei ole niin suurta merkitystä, mitä tulee ihmishenkiin. Sitten kun seinät syttyy niin ihmiset on jo sinne tikahtuneet."

Näin on. En silti väittäisi että palon etenemisnopeus on pelkästään akateeminen kysymys. Luottaisin tässä asiassa normeja ja määräyksiä laatineeseen koneistoon sen verran että aivan tyhjästä eivät pintakerros-, osastointi- yms vaatimukset tule. Ainakin kunnes toisin todistetaan. Minulla ei ole asiaperusteita väittää normien logiikkaa ja lähtökohtia vastaan.

Ihmishenkien suojelu on tottakai ensisijainen tavoite paloturvallisuudessa, mutta ei se ihmisiä ainakaan pelasta jos talo palaa nopeammin. Hidastaminen antaa aikaa pelastustoimille, millä ainakin joskus on merkitystä.

Kipsilevyssä paloteknisenä etuna on kipsiin sitoutunut kidevesi, joka jäähdyttää paloa sen alkuvaiheessa. Sitä en lähde arvioimaan, kuinka suuri tuo merkitys on.