Tiehallinnon tekemä
"Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa" -tutkimus tietää kertoa, että ilmiö on sammakkoeläinten jokasyksyinen vaellus sopivia talvihorrospaikkoja etsiessään, ja sama tapahtuu keväällä kun sammakot vaeltavat noilta horrospaikoiltaan kutulammikoihin. Sammakkojen liikennekuolemat (!) lisääntyvät elokuussa, ja ovat maksimissaan syyskuussa: muuttoliike on sidoksissa ilman lämpötilan kylmenemiseen.
Tutkimuksessa todetaan myös, että
"massaliikunnot sijoittuvat ajankohdiltaan sateisiin ja hämäriin hetkiin sekä kestävät ajallisesti lyhyen aikaa. Tanskalaisissa tutkimuksissa on esitetty, että kokonaisvuorokausiliikenteeltään yli 2 000 ajoneuvon teillä, tien ylittävän sammakon mahdollisuus selvitä hengissä on 50 %; moottoritien ylityksessä mahdollisuus on 10 %."
Tuosta ilmiöstä on Vesa teilläkin ehkä keväisellä Vironreissulla ollut kysymys. Samainen tutkimus kertoo, että koska sammakkoeläin tarvitsee koko ajan kosteutta, kulkee se kosteita reittejä (ojia, puron- ja joenvarsia, vesistöjen laitoja) pitkin. Ja totta totisesti vetisiä paikkoja kotimatkan loppupäässä riittää: puroja, jokia, tulvapeltoja ja järviä. Ja tietysti tuo oma piha!
pelkka (lukiossa bilsasta luokalle jäänyt - ei vaan jaksanut kiinnostaa) (paitsi tietty se vastakk. sukup. biologia)
http://www.motiva.fi/files/2100/Pienten ... omessa.pdf