Salaojittelua yms.
Salaojittelua yms.
(EDIT: otsikko muutettu)
Olisiko kenelläkään suositella LVI-suunnittelijaa ja urakoitsijaa Lahden lähialueelta? Olisi tarkoitus salaojittaa talo ja samalla saada sadevedet pois rakennuksen vierestä.
Olisiko kenelläkään suositella LVI-suunnittelijaa ja urakoitsijaa Lahden lähialueelta? Olisi tarkoitus salaojittaa talo ja samalla saada sadevedet pois rakennuksen vierestä.
Viimeksi muokannut Boulder, Pe Elo 14, 2009 19:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Kullervo61
- Jäsen

- Viestit: 114
- Liittynyt: To Heinä 26, 2007 9:16
- Paikkakunta: FIN
Re: Hyvä LVI-suunnittelija + urakoitsija Lahden alueelta
Heti alkuun totean ettei tämä ole vastaus kysymykseesi mutta asia askarruttaa minuakin. Lahdessa kotikadulla on 50 luvun taloja ja juuri lähes vastapäätä tehtiin salaojat, sokkelin eristys ja sadevedet hulevesiviemäriin. Seurasin työtä päivittäin ja juttelin myös omistajan kanssa. Homma sujui n. 1,5 viikossa ja nyt siellä on jo uusi nurmi kylvetty ja ikkunaremonnti käynnissä. Eli minusta urkoitsijan valintaan vaikuttaa heidän maine edellisistä urakoista. Nyt myös vastapäätä oleva naapuri harkitsee urakoitsijan valintaa ja seurasi tuota lähinaapurin urakkaa. Hinta kuulosti hirvittävältä, 15000€ ja muutama vuosi sitten sama urakkatarjous oli ollut viiden tonnin päälle. Minulla ei ole mitään kellarin kosteusongelmaa ja sadevedet olen jo huleviemäriin liittänytkin. Perustus on kauttaaltaan pietty (kaukolämmön toimituksessa sen yhdeltä seinältä totesin omin silmin timanttiporarin poratessa kaukolämmön reikää). Tässäpä vain omia ajatuksia asiasta, en tiedä käyttikö naapuri erillistä suunnittelijaa vai tuliko se urakoitsijalta. LVI urakoitsijaa nyt valitsen ja taidan valita sen joka oli toiseksi halvin ja teki myös tuon kaukolämmön liittymän sisäosuuden, tämäkin kl-liittymäurakka oli jaettu neljään aliurakkaan, se taitaa olla tätä päivää.
Re: Hyvä LVI-suunnittelija + urakoitsija Lahden alueelta
Itse haen ennen muuta hyvää suunnittelijaa - urakoitsijan suhteen saattaa käydä niin, että otan ainoastaan kaivurin kokeneen kuskin kanssa päiväksi käyttöön ja teen kaiken muun itse tai pienellä talkooporukalla. Tarjoukset täytyy kuitenkin pyytää, eihän sitä tiedä vaikka osuisi hyvä ja kohtuuhintainen kohdalle, jolloin täytyy jo miettiä että kannattaako tehdä itse. Ojitus+sadevesiviemäröinti tullee olemaan melko pienimuotoinen homma, ei ole tarkoitus kaivaa koko talon ympärystä auki vaan ojittaa kaksi tai kaksi ja puoli sivua. Päänvaivaa omassa mietinnässä tuottaa vesien purkupiste, ja siinä olisi hyvä suunnittelija varmasti hintansa arvoinen.
- rautarunnari
- Jäsen

- Viestit: 831
- Liittynyt: La Loka 21, 2006 14:12
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hyvä LVI-suunnittelija + urakoitsija Lahden alueelta
täytyy heittää, että ei tuo suunnittelu ole näissä omissa mikään kummonen temppu. muutaman illan kun lukee juttuja tai juttelee jonkun "ammattilaisen" kanssa, niin jo alkaa olemaan selkeää kauraa tuo salaojitus. tuttu teki viime kesänä itse fuktisolilla salaojituksen, hinta oli jonkun reilun 4koota. siinä oli kaikki.
Teen minäkin avaimet käteen periaatteella, jos parin viikon nykimisestä saa kymppitonnin. ja kotitalousvähennyksenkin saa ;)
H
Teen minäkin avaimet käteen periaatteella, jos parin viikon nykimisestä saa kymppitonnin. ja kotitalousvähennyksenkin saa ;)
H
Kaikkien alojen erikoisasiantuntija
Re: Hyvä LVI-suunnittelija + urakoitsija Lahden alueelta
(Disclaimer: minulla ei ole rintsikkaa vaan vm. 1980 okt piilosokkelilla, tämä foorumi vain vaikuttaa huomattavasti paremmalta keskustelupaikalta kuin esim. rakentaja.fi:n vastaava)
Kyllä tässä onkin tullut aika paljon tutustuttua eri vaihtoehtoihin. Ovatko nuo salaojittavat lämpöeristeet hyvä ratkaisu myös niihin taloihin, joissa ei ole lämmintä kellaria? Maaperä on käytännössä kokonaan hiekkaa ainakin siltä osin, mitä olen lapiolla läheltä perustuksia kaivanut. Piirustusten perusteella salaoja saattaisi jopa olla olemassa, mutta en ole vielä ehtinyt lähteä kaivamaan kunnolla löytääkseni putket. Jos sellainen löytyy niin tukossa se ainakin on, koska maaperä (sekä sokkeli) on melko kostea ja mitään vesien purkupaikkaa en ainakaan tiedä missään olevan. Sokkeli on melko matala, joten pitäisin mielelläni kosteuden mahdollisimman alhaisena.
Kuinkahan tuo vesien poisto pitäisi toteuttaa, rengaskaivo tontin rajalle ja kaikki vedet sinne? Maa viettää sopivasti miettimääni sijoituspaikkaa kohti.
Kyllä tässä onkin tullut aika paljon tutustuttua eri vaihtoehtoihin. Ovatko nuo salaojittavat lämpöeristeet hyvä ratkaisu myös niihin taloihin, joissa ei ole lämmintä kellaria? Maaperä on käytännössä kokonaan hiekkaa ainakin siltä osin, mitä olen lapiolla läheltä perustuksia kaivanut. Piirustusten perusteella salaoja saattaisi jopa olla olemassa, mutta en ole vielä ehtinyt lähteä kaivamaan kunnolla löytääkseni putket. Jos sellainen löytyy niin tukossa se ainakin on, koska maaperä (sekä sokkeli) on melko kostea ja mitään vesien purkupaikkaa en ainakaan tiedä missään olevan. Sokkeli on melko matala, joten pitäisin mielelläni kosteuden mahdollisimman alhaisena.
Kuinkahan tuo vesien poisto pitäisi toteuttaa, rengaskaivo tontin rajalle ja kaikki vedet sinne? Maa viettää sopivasti miettimääni sijoituspaikkaa kohti.
Re: Salaojittelua yms.
Salaojavesien purku ei todennäköisesti ole kummoinenkaan ongelma matalassa perustuksessa. Jos maa on kosteaa seinustoilla niin todennäköisesti johtuu pintavesistä ja niille salaojitusta ei ole tärkoitettu.
Sadevesiä taas tulee kunnon sateella niin suuria määriä, että ne pitäisi johtaa avo-ojaan tai hulevesiviemäriin. Joissain tapauksissa saataa saada kytkennän tehdä jopa tavalliseen viemäriin.
Vedet voi koota perusvesikaivoon ja siitä ojaan tai viemäriin.
Hiekkamaalla olevassa talossa vois auttaa ihan maan kallistukset pois talosta päin ja pintaan esim. kunnon savea jotta vesi ei valu suoraan hiekan läpi perustuksiin.
Uskoisin muuten että ne salaojat sielä on. Huuhtelu niille tosin vois olla paikallaan jos vaan on siihen mahdollisuus.
Sadevesiä taas tulee kunnon sateella niin suuria määriä, että ne pitäisi johtaa avo-ojaan tai hulevesiviemäriin. Joissain tapauksissa saataa saada kytkennän tehdä jopa tavalliseen viemäriin.
Vedet voi koota perusvesikaivoon ja siitä ojaan tai viemäriin.
Hiekkamaalla olevassa talossa vois auttaa ihan maan kallistukset pois talosta päin ja pintaan esim. kunnon savea jotta vesi ei valu suoraan hiekan läpi perustuksiin.
Uskoisin muuten että ne salaojat sielä on. Huuhtelu niille tosin vois olla paikallaan jos vaan on siihen mahdollisuus.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
- rautarunnari
- Jäsen

- Viestit: 831
- Liittynyt: La Loka 21, 2006 14:12
- Paikkakunta: Lahti
Re: Salaojittelua yms.
tuossa tulikin jo suurin osa mainittua. Jos talo on matalalla sokkelilla, eikä edes kellaria, niin johan tuo 15 koota on todella suuri raha. Ei pysty ymmärtämään. Tulen tekemään sen 13 tonnilla, vaikka olisi 200-neliöinen mökki. ;) on alvit ja on vähennysoikeudet jne.
mutta vakavasti... tuollaisen matalan perustuksen kaivaa alle puolen päivän auki, sellainen pieni bobcatti voi olla paras, kumipyörillä,vai teloilla, makuasia. mielestäni telat kaivaa enemmän ja rikkoo pihan rumaksi... jos ei ole kellaria ja sokkeli on edes jotenkin alhaalta päin kapillaarieristetty, niin ei fuktisolista paljon liene apua. tämä siksi, että fuktisolin toiminta perustuu lämpötilaeroon ulko-ja sisäpuolen välillä, enkä usko, että tuolla pohjassa (olikos siinä pohjaa, vai maanvarainen laatta?) olisi niin paljon lämpöä tarjolla.
eli ihan patolevyllä ja rytoksilla. kokoomakaivo, johon tulee salaojat ja sadevesiputket. jos on vaara, että tuo kaivon purku menee tukkoon, niin silloin kannattaa laittaa padotusventtiilit, jotka estävät veden nousun takaisin tuonne putkiin. uponorin sivuiltahan löytyy kivasti kuvia ja ohjeita.
routaeristys kannattaa muistaa tehdä hyvin, koska ei ole tuon syvemmällä putket. ja luiskaus savella ulospäin.
tosiaan, sokkeli voi olla märkä jo senkin takia, että on pihallla kaadot väärään suuntaan. vanhat ojatkin siellä voi olla, mutta jos ei missään lirise, niin mistäs tiedät ? sellaista nykyajan peltosalaojitusta ne varmaan on, keltaista kurkkuputkea.
rohkeasti vain tekemään, ei se talo siitä (?) sorru.
H
mutta vakavasti... tuollaisen matalan perustuksen kaivaa alle puolen päivän auki, sellainen pieni bobcatti voi olla paras, kumipyörillä,vai teloilla, makuasia. mielestäni telat kaivaa enemmän ja rikkoo pihan rumaksi... jos ei ole kellaria ja sokkeli on edes jotenkin alhaalta päin kapillaarieristetty, niin ei fuktisolista paljon liene apua. tämä siksi, että fuktisolin toiminta perustuu lämpötilaeroon ulko-ja sisäpuolen välillä, enkä usko, että tuolla pohjassa (olikos siinä pohjaa, vai maanvarainen laatta?) olisi niin paljon lämpöä tarjolla.
eli ihan patolevyllä ja rytoksilla. kokoomakaivo, johon tulee salaojat ja sadevesiputket. jos on vaara, että tuo kaivon purku menee tukkoon, niin silloin kannattaa laittaa padotusventtiilit, jotka estävät veden nousun takaisin tuonne putkiin. uponorin sivuiltahan löytyy kivasti kuvia ja ohjeita.
routaeristys kannattaa muistaa tehdä hyvin, koska ei ole tuon syvemmällä putket. ja luiskaus savella ulospäin.
tosiaan, sokkeli voi olla märkä jo senkin takia, että on pihallla kaadot väärään suuntaan. vanhat ojatkin siellä voi olla, mutta jos ei missään lirise, niin mistäs tiedät ? sellaista nykyajan peltosalaojitusta ne varmaan on, keltaista kurkkuputkea.
rohkeasti vain tekemään, ei se talo siitä (?) sorru.
H
Kaikkien alojen erikoisasiantuntija
Re: Salaojittelua yms.
Hehe, vaikka tyhmiä kyselenkin niin rahasta ymmärrän sentään jotain
Tämä projekti ei luultavasti kovin montaa tonnia maksaisi, mutta todennäköisesti teen sen kyllä itse lukuun ottamatta tuota tuiki tärkeää Bobcatia ja kuskia. Vesien loppusijoitus on se ongelmakohta, ei ole oikein hyvää ratkaisua minun nähtävissäni. Naapurin kanssa kun juttelin niin hän sanoi, ettei talon edestä mene viemäriä mutta täytyy varmaankin kysyä kunnalta vielä lisätietoja.
Kävin nappaamassa pari kuvaa tuosta ongelmallisesta seinustasta, toivon mukaan ovat suunnilleen suorassa, jotta näkee kaadon:
http://img525.imageshack.us/img525/6272/seinusta.jpg
http://img412.imageshack.us/img412/9195/seinusta2.jpg
Kaato ei ole silmin katsellessa niin jyrkkä kuin noissa kuvissa. Tontin rajalla (jonne matkaa n. 3 metriä) on kaksi suurta kivenjärkälettä, mitkä tietysti aiheuttavat oman ongelmansa, jos lähtee muokkaamaan kallistuksia. Sadevedet on tarkoitus saada tämän päädyn molemmista kulmista viemäröityä pois. Kaivo on luultavasti sijoitettava ekassa kuvassa takana näkyvän kuusen läheisyyteen.
Talossa on maanvarainen laatta.
Kävin nappaamassa pari kuvaa tuosta ongelmallisesta seinustasta, toivon mukaan ovat suunnilleen suorassa, jotta näkee kaadon:
http://img525.imageshack.us/img525/6272/seinusta.jpg
http://img412.imageshack.us/img412/9195/seinusta2.jpg
Kaato ei ole silmin katsellessa niin jyrkkä kuin noissa kuvissa. Tontin rajalla (jonne matkaa n. 3 metriä) on kaksi suurta kivenjärkälettä, mitkä tietysti aiheuttavat oman ongelmansa, jos lähtee muokkaamaan kallistuksia. Sadevedet on tarkoitus saada tämän päädyn molemmista kulmista viemäröityä pois. Kaivo on luultavasti sijoitettava ekassa kuvassa takana näkyvän kuusen läheisyyteen.
Talossa on maanvarainen laatta.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojittelua yms.
Homma on aivan viisasta aloittaa hankkimalla suunnittelija ja asioinilla kaupungin virastossa. On aina hyvä, että on virallisuudet kunnossa ja hyvät suunnitelmat, joilla voi sitten pyytää tarjouksia. Muuten tarjouksissa voi olla todellakin kolmenkertainen heitto ja ne eivät varmasti ole vertauskelvollisia.
Suuremmissa kaupungeissa ollaan vielä yleisesti tarkempia, eikä katualueille mennä kaivelemaan ilman tarvittavia lupia ja pätevyyksiä.
Mahdollisesti sitten joskus taloa myydessäkin virallisesti tehdyt remontit dokumentteineen ovat kovaa valuuttaa. Rakennustapaohjeiden noudattaminen on myös erittäin tärkeää ja koko homman tekeminen kerralla kuntoon. Osaratkaisut ovat käytännössä monasti tulleet hyvinkin kalliksi ja aiheuttaneet turhaa mielipahaa.
Salaojitus on usein enemmän henkimaailman hommia jolloin yönsä nukkuu paremmin, eikä tarvitse selitellä. Siksi ne kannattaa aina remonttien yhteydessä kuitenkin asentaa. Matalaperusteinen talo, kuten muutkin toimii periaatteessa maata vasten olevan pressun tavoin keräten kosteutta allensa. Tällöin rakenteen tulisi päästä kuivumaan sisäänpäin tai sitten lämöneristämällä tulisi saada riittävät höyrynpaineet ulospäin. 80 luvulla ei kapillaarikatkot vielä paljonkaan kiinnostaneet, mutta lämmöneristystä laatan alla kyllä käytettiin. Kuitenkin monasti liian vähän, jolloin rakennuksen maaperän lämpiäminen on luomassa omat haasteensa talon alla.
Salaojittavat lämmöneristeet toimivat matalissa perustuksissa aivan samoin periaattein, kuin kellarillisissakin. Minimi lämpötilaero on nyrkkisäännön mukaan vähintään 3 astetta, jotta perustus voisi kuivua ulospäin. Käytännössä salaojittavalla hyvin vesihöyryä läpäisevällä eristeellä pystytään kuivaamaan rakennetta n. 1 metri talon alta ulos päin. Mikäli kosteusteknisiä ongelmia on keskemmällä taloa, on ongelmat ratkaistava lattiat avaamalla ja muutettava samoin periaattein ulospäin kuivuviksi. Toinen vaihtoehto on muuttaa lattioita sisään päin kuivuviksi, vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla tai ilmaraolla lattiapinnoitteen alla. Esimerkiksi System Platon www.isola.fi.
Kuivumista Diffuusion avulla tapahtuu periaatteessa kadella tavalla lämpimästä viileämpään ja tiheämmästä harvempaan.
Kuvistasi voi päätelä, että kaadotkaan eivät ole aivan kohdallaan ja pintamaa on vettä läpäisevää. Talosi on jo 30 vuotta vanha, eikä kosteustekninen puoli ollut uutenakaan rakentamisen päätavoitteita. Joten peruskorjaaminen alkaa olla ajankohtaista. Kosteuseristys ja lämmöneristys kuntoon, uusi rännivesijärjestelmä tiivein putkituksin, maakallistukset 3 metriä talosta ulospäin vesitiiviillä maakerroksella ( paksuus 200 mm ). Käytettäessa salaojittavia lämmöneristeitä, routaeristys mahdollisimman alas, jotta maaperän ja seinän välille saataisiin mahdollisimman suuri lämpötilaero.
Routaeriste mielellään mahdollisimman vähän vettyvää mallia ja sen päälle ei pidä asentaa muovikalvoa. Maaperä routaeristeen alla on pääosan vuotta yläpuolta lämpimämpää, joka aiheuttaa höyrynpaineen ylöspäin, joka taas törmää tiiviiseen kalvoon, aiheuttaen routaeristeen vettymistä. Salaojittava eristys hyvin vesihöyryä läpäisevänä on myös erinomainen routaeristys, joka ei voi vettyä.
Alkuperäinen kysyjä tiedusteli hyviä urakoitsijoita, yksi ainakin on Latemar Oy, jolla on vuosikymmenen kokemus asennustöistä salaojittavilla eristeillä. Hintapolitiikka ja urakan laajuus on sitten asiakkaan päätettävissä. Varsin usein on kannattaavaa tehdä työt kaivuiden osalta tuntitöinä ja suorittaa asennus ja aputöitä omana työnä. Työmäärä matalaperusteisessa talossa sokkeliremontin kohdalla on suurin piirtein sama, kuin kellarillisissakin, koska ympärysmitta on suurempi ja routaeristys aiheuttaa omat kustannuksensa. Pelkän salaojaremontin toteuttaa kahdella miehellä yleisesti viikossa tai 1-2 päivää yli ja kun hommaan liitetään hulevesiputkituksen teko kadulle kaupunkiolosuhteissa, kuluu siihen 2-3 päivää.
15 000 € tuntuu hurjalta summalta, mutta kyllä se kaupunkiolosuhteissa siihen vaan helposti sekoaa. Pääsääntöisesti kuitenkin homma kannattaa aina tehdä kerralla kunnolla, niin siitä on iloa ja hyötyä seuraavaksi 50 vuodeksi.
Suuremmissa kaupungeissa ollaan vielä yleisesti tarkempia, eikä katualueille mennä kaivelemaan ilman tarvittavia lupia ja pätevyyksiä.
Mahdollisesti sitten joskus taloa myydessäkin virallisesti tehdyt remontit dokumentteineen ovat kovaa valuuttaa. Rakennustapaohjeiden noudattaminen on myös erittäin tärkeää ja koko homman tekeminen kerralla kuntoon. Osaratkaisut ovat käytännössä monasti tulleet hyvinkin kalliksi ja aiheuttaneet turhaa mielipahaa.
Salaojitus on usein enemmän henkimaailman hommia jolloin yönsä nukkuu paremmin, eikä tarvitse selitellä. Siksi ne kannattaa aina remonttien yhteydessä kuitenkin asentaa. Matalaperusteinen talo, kuten muutkin toimii periaatteessa maata vasten olevan pressun tavoin keräten kosteutta allensa. Tällöin rakenteen tulisi päästä kuivumaan sisäänpäin tai sitten lämöneristämällä tulisi saada riittävät höyrynpaineet ulospäin. 80 luvulla ei kapillaarikatkot vielä paljonkaan kiinnostaneet, mutta lämmöneristystä laatan alla kyllä käytettiin. Kuitenkin monasti liian vähän, jolloin rakennuksen maaperän lämpiäminen on luomassa omat haasteensa talon alla.
Salaojittavat lämmöneristeet toimivat matalissa perustuksissa aivan samoin periaattein, kuin kellarillisissakin. Minimi lämpötilaero on nyrkkisäännön mukaan vähintään 3 astetta, jotta perustus voisi kuivua ulospäin. Käytännössä salaojittavalla hyvin vesihöyryä läpäisevällä eristeellä pystytään kuivaamaan rakennetta n. 1 metri talon alta ulos päin. Mikäli kosteusteknisiä ongelmia on keskemmällä taloa, on ongelmat ratkaistava lattiat avaamalla ja muutettava samoin periaattein ulospäin kuivuviksi. Toinen vaihtoehto on muuttaa lattioita sisään päin kuivuviksi, vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla tai ilmaraolla lattiapinnoitteen alla. Esimerkiksi System Platon www.isola.fi.
Kuivumista Diffuusion avulla tapahtuu periaatteessa kadella tavalla lämpimästä viileämpään ja tiheämmästä harvempaan.
Kuvistasi voi päätelä, että kaadotkaan eivät ole aivan kohdallaan ja pintamaa on vettä läpäisevää. Talosi on jo 30 vuotta vanha, eikä kosteustekninen puoli ollut uutenakaan rakentamisen päätavoitteita. Joten peruskorjaaminen alkaa olla ajankohtaista. Kosteuseristys ja lämmöneristys kuntoon, uusi rännivesijärjestelmä tiivein putkituksin, maakallistukset 3 metriä talosta ulospäin vesitiiviillä maakerroksella ( paksuus 200 mm ). Käytettäessa salaojittavia lämmöneristeitä, routaeristys mahdollisimman alas, jotta maaperän ja seinän välille saataisiin mahdollisimman suuri lämpötilaero.
Routaeriste mielellään mahdollisimman vähän vettyvää mallia ja sen päälle ei pidä asentaa muovikalvoa. Maaperä routaeristeen alla on pääosan vuotta yläpuolta lämpimämpää, joka aiheuttaa höyrynpaineen ylöspäin, joka taas törmää tiiviiseen kalvoon, aiheuttaen routaeristeen vettymistä. Salaojittava eristys hyvin vesihöyryä läpäisevänä on myös erinomainen routaeristys, joka ei voi vettyä.
Alkuperäinen kysyjä tiedusteli hyviä urakoitsijoita, yksi ainakin on Latemar Oy, jolla on vuosikymmenen kokemus asennustöistä salaojittavilla eristeillä. Hintapolitiikka ja urakan laajuus on sitten asiakkaan päätettävissä. Varsin usein on kannattaavaa tehdä työt kaivuiden osalta tuntitöinä ja suorittaa asennus ja aputöitä omana työnä. Työmäärä matalaperusteisessa talossa sokkeliremontin kohdalla on suurin piirtein sama, kuin kellarillisissakin, koska ympärysmitta on suurempi ja routaeristys aiheuttaa omat kustannuksensa. Pelkän salaojaremontin toteuttaa kahdella miehellä yleisesti viikossa tai 1-2 päivää yli ja kun hommaan liitetään hulevesiputkituksen teko kadulle kaupunkiolosuhteissa, kuluu siihen 2-3 päivää.
15 000 € tuntuu hurjalta summalta, mutta kyllä se kaupunkiolosuhteissa siihen vaan helposti sekoaa. Pääsääntöisesti kuitenkin homma kannattaa aina tehdä kerralla kunnolla, niin siitä on iloa ja hyötyä seuraavaksi 50 vuodeksi.
Re: Salaojittelua yms.
Kiitokset Matille hyvästä ja kattavasta vastauksesta (kiitokset tietysti myös muille vastanneille
)
Sen verran tiedän piirustusten perusteella, että kyseessä on maanvarainen laatta (60 mm paksu), jonka eristeenä 100 mm mineraalivillaa. Metrin reunakaistalla on käytetty vielä 50 mm lisää villaa. Tontti sijaitsee käytännössä (perus?)kallion päällä ja talon kohdalla on tehty isot louhinnat aikanaan. Edellisen omistajan eli talon rakentajan kanssa kun viime vuonna kaupan yhteydessä juteltiin niin hän sanoi, että talon alla on useampi metri soraa, jota saatiin tuossa louhinnan yhteydessä. Vesi ei siis ainakaan jää olemaan suoraan talon alle vaan kulkeutunee rinnettä alas (tontti on yhteensä monta sataa metriä pitkän pohjois-eteläsuuntaisen rinteen varrella) maan sisällä. Yksi riski on toki siinä, että kallio saattaa tietyillä kohdilla olla todella pinnassa ja itse asiassa takapihalla onkin muutama kohta, jossa kallio on kokonaan esissä.
Maaperä on omien kaivauksieni perusteella todella hyvin vettä läpäisevää, siinä missä kaivoin, on ainakin metrin verran hiekkaa. Perustusten ympärillä olevan sepelin/hiekan alla on lähes pinnassa styroksit poikittain, mutta niihin on näköjään jätetty muovit päälle tai ympärille. Täältä luin, että eipä ole hyvä juttu ja ne pitäisikin poistaa vielä tämän sesongin aikana. Salaojitusprojekti lähtee vasta ensi vuonna käyntiin, nyt suunnitellaan rauhassa.
Yksi syy, miksi alun perin lähdin tuota ojittamista yms. miettimään on se, että pohjoispään huoneissa tuoksuu kostea maa/kellari aivan lattian rajassa lattialistoituksen kohdalla. Seinän ja lattian välistä rakoa ei ole tukittu millään massalla, vaan ilmeisesti tuolta tulee jonkin verran korvausilmaa ja mukana hajua. Kosteuksia mittailtiin kuntotarkastuksen yhteydessä yhdestä huoneesta, joka on tuon ongelmallisen pohjoispäädyn keskellä, mutta kaikki oli niiden mukaan kunnossa (mitattiin sekä alapohjan eristeen että piilosokkelirakenteen kosteus).
Minä kun olen rakentamisen kannalta aloittelija niin kuinkahan vaativa tuollainen urakka on lähteä tekemään? Laskin pikaisesti, että käsiteltävää seinää on n. 26.5 metriä ja jos oikein tulkitsen piirustuksia, mennään maan alle 600 mm. Mitähän tuollaiseen pinta-alaan maksaisi Fuktisolit?
Sen verran tiedän piirustusten perusteella, että kyseessä on maanvarainen laatta (60 mm paksu), jonka eristeenä 100 mm mineraalivillaa. Metrin reunakaistalla on käytetty vielä 50 mm lisää villaa. Tontti sijaitsee käytännössä (perus?)kallion päällä ja talon kohdalla on tehty isot louhinnat aikanaan. Edellisen omistajan eli talon rakentajan kanssa kun viime vuonna kaupan yhteydessä juteltiin niin hän sanoi, että talon alla on useampi metri soraa, jota saatiin tuossa louhinnan yhteydessä. Vesi ei siis ainakaan jää olemaan suoraan talon alle vaan kulkeutunee rinnettä alas (tontti on yhteensä monta sataa metriä pitkän pohjois-eteläsuuntaisen rinteen varrella) maan sisällä. Yksi riski on toki siinä, että kallio saattaa tietyillä kohdilla olla todella pinnassa ja itse asiassa takapihalla onkin muutama kohta, jossa kallio on kokonaan esissä.
Maaperä on omien kaivauksieni perusteella todella hyvin vettä läpäisevää, siinä missä kaivoin, on ainakin metrin verran hiekkaa. Perustusten ympärillä olevan sepelin/hiekan alla on lähes pinnassa styroksit poikittain, mutta niihin on näköjään jätetty muovit päälle tai ympärille. Täältä luin, että eipä ole hyvä juttu ja ne pitäisikin poistaa vielä tämän sesongin aikana. Salaojitusprojekti lähtee vasta ensi vuonna käyntiin, nyt suunnitellaan rauhassa.
Yksi syy, miksi alun perin lähdin tuota ojittamista yms. miettimään on se, että pohjoispään huoneissa tuoksuu kostea maa/kellari aivan lattian rajassa lattialistoituksen kohdalla. Seinän ja lattian välistä rakoa ei ole tukittu millään massalla, vaan ilmeisesti tuolta tulee jonkin verran korvausilmaa ja mukana hajua. Kosteuksia mittailtiin kuntotarkastuksen yhteydessä yhdestä huoneesta, joka on tuon ongelmallisen pohjoispäädyn keskellä, mutta kaikki oli niiden mukaan kunnossa (mitattiin sekä alapohjan eristeen että piilosokkelirakenteen kosteus).
Minä kun olen rakentamisen kannalta aloittelija niin kuinkahan vaativa tuollainen urakka on lähteä tekemään? Laskin pikaisesti, että käsiteltävää seinää on n. 26.5 metriä ja jos oikein tulkitsen piirustuksia, mennään maan alle 600 mm. Mitähän tuollaiseen pinta-alaan maksaisi Fuktisolit?
Re: Salaojittelua yms.
Jos vielä sitä osaavaa kaivuria sinne tontille kaipaat? niin löytyy ihan omasta kunnasta!
Voin laittaa sulle numeron kaivurista.. jahka ensin kysyn jotta saako laittaa? missäpäin hollolaa on tämä talo? tiilikangas?tiilijärvi?kumpula?
Voin laittaa sulle numeron kaivurista.. jahka ensin kysyn jotta saako laittaa? missäpäin hollolaa on tämä talo? tiilikangas?tiilijärvi?kumpula?
-
PaleRock68
- Jäsen

- Viestit: 70
- Liittynyt: Ma Syys 24, 2007 11:56
- Paikkakunta: Uusikaupunki, Varsinais-Suomi
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Re: Hyvä LVI-suunnittelija + urakoitsija Lahden alueelta
[quote="Boulder"]... otan ainoastaan kaivurin kokeneen kuskin kanssa päiväksi käyttöön ja teen kaiken muun itse tai pienellä talkooporukalla....[/quote]
Tiedätkö valmiiksi ettei kellarin seinien lähellä ole ISOJA kiviä ja/tai kalliota joka estäisi salaojaputkien ns. nopean tiputtamisen oikeaan korkoon kaivettuun kuoppaan. Itsellä kävi niin että viikko/kaksi oli suunniteltu salaojaremontille ja Fuktisolien asentamiselle, mutta koko neljän viikon kesäloma siinä meni viimevuonna, kun löytyi kiveä ja kalliota ja kaikenlaista muutakin sattui joka esti töiden sujuvan etenemisen.
Tiedätkö valmiiksi ettei kellarin seinien lähellä ole ISOJA kiviä ja/tai kalliota joka estäisi salaojaputkien ns. nopean tiputtamisen oikeaan korkoon kaivettuun kuoppaan. Itsellä kävi niin että viikko/kaksi oli suunniteltu salaojaremontille ja Fuktisolien asentamiselle, mutta koko neljän viikon kesäloma siinä meni viimevuonna, kun löytyi kiveä ja kalliota ja kaikenlaista muutakin sattui joka esti töiden sujuvan etenemisen.
- rautarunnari
- Jäsen

- Viestit: 831
- Liittynyt: La Loka 21, 2006 14:12
- Paikkakunta: Lahti
Re: Salaojittelua yms.
kannattaa harkita, notta käyttäisi pientä bobcattia ajamaan tuota sepeliä paikoilleen. on meinaan vittumaista kaivannon reunaa työnnellä kottiksilla, jotka painaa sen kuuskytä kiloa... ja se nopeus, jolla homma hoituu... saahan sitä kaksi viikkoa työnnellä sepeliä jos VÄLTTÄMÄTTÄ haluaa, mutta ei se satasen tai kahden arvoista ole..
H
H
Kaikkien alojen erikoisasiantuntija
Re: Salaojittelua yms.
@rautarunnari: Ilman muuta täytyy kysyä kuskilta, minkä verran olisi veloitus täytöstä. Bobbarilla ei luulisi kovin pitkään kestävän, jos vielä saa kuskin tästä lähistöltä niin ei tule matkakulujakaan sen ihmeemmin.
@PaleRock68: Rakennepiirustuksista löytyi kuitenkin salaojat, joten luulisi että sen verran on louhittu, ettei ihan metrin päässä ole kalliota. Nyt tuossa on noin puolen metrin leveydeltä sepeliä perustusten vieressä.
@PaleRock68: Rakennepiirustuksista löytyi kuitenkin salaojat, joten luulisi että sen verran on louhittu, ettei ihan metrin päässä ole kalliota. Nyt tuossa on noin puolen metrin leveydeltä sepeliä perustusten vieressä.
