Lapiohommiinko joutuu ?

[VeePee]

Meidän taloon on rakenettu lisäsiipi n. 70 luvulla ja se on maanvarainen. Purin siitä betonilaatan pois oli kostea paikoitellen ja syynä varmaan kapilaarinen veden nousu täyttöhiekkaa myöten. Tarviiko tuo kaivaa ihan perusmaahan asti ja vaihtaa sora vai onko joku muu keino. Toinen kohta mikä vielä arveluttaa on tuon uudenosan ja vanhan osan liittymäkohta siellä on välissä y lannossäkki liekköhän on toiminut.

[Ves_ku]

Jos noin pitkällä jo on niin joutuu. Kapillaarikatkon tarvitsee ennen uuttaa valua.

Salaojittavalla eristeellä varmaan pääsee pienimmällä kaivuuhommalla.

[VeePee]

Mihin väliin se salaojittava eriste tulloo

[MX1K]

En tiedä mitä sillä apulantasäkin laittamisella on haettu (missä siellä se edes on?) mutta voin sanoa että apulantasäkki läpäisee kosteutta ihan mukavasti.

[Aaltju]

En tiedä mitä sillä apulantasäkin laittamisella on haettu (missä siellä se edes on?) mutta voin sanoa että apulantasäkki läpäisee kosteutta ihan mukavasti.

Eipä kuitenkaan taida oranssi erittäin vahvaa muovia oleva 60-70-luvun Hankkija apulantasäkki, mitä yhdestä sun toisesta tuon ajan maaseutuasumuksesta löytyy muovin virkaa hoitamassa, läpäistä kosteutta yhtään sen enempää kuin mikään muukaan muovi. Noiden säkkien alkuperäinen tarkoitushan on ollut suojella apulantaa säältä, etupäässä vedeltä, ulkovarastoinnissa. Vaikea uskoa että niiden vedenpitävyys loppuu kun niitä käytetään rakennusmateriaalina :)

Kestävät muuten myös erittäin hyvin ajanhammasta... meillä on esimerkiksi vuonna -62 valetun uima-altaan valussa käytetty maata vasten Hankkijan muovisäkkejä ja vielä on tekstitkin luettavissa.

[Matti Alander]

Muovin käyttäminen perustuksissa kalvona on pääsääntöisesti riskialtista puuhaa. Pitää kyllä joten kuten vettä paitsi saumoistaan. Estää kuitenkin tehokkaasti myös kuivumisen. Rakenteet tulisi aina suunnitella siten, että jos jostain syystä pääsee kastumaan, niin pitää myös pystyä kuivumaan helposti.
Kapillaarinen kosteudennousu imeytymällä rakenteeseen on ehkä yleisin kosteusvaurioiden aiheuttaja. Ongelma ratkaistaan asentamalla kapillaarikatko, joka pääsääntöisesti perustuu niin harvaan rakenteeseen, jotta huokoisalipainetta ei pääse syntymään ja kosteus pysyy maaperässä, jossa sitä on runsaasti salaojituksesta huolimatta aina.
Hiekka on erittäin huono kapillaarikatko ja monissa soralaaduissakin kapillaarinen kosteudennousu on kymmeniä senttejä. Paras kiviaines on pesty Sinkeli, jossa kapillaarisuutta silti esiintyy helposti yli kymmenenkin senttiä. Pienikin määrä hieno ainesta kapillaarikatkokerroksessa romahduttaa toiminnan helposti. Hieno ainesta voi kulkeutua mukaan jo tavaraa seulottaessa esim. sadesäällä, kuormatessa, kuljetettaessa tai käsiteltäessä työmaalla. Parhaiten kapillaarikatkona käytettävä kiviaines kulkeutuu puhtaana, betoniautolla ja kuljetinhihnalla suoraan kohteeseen siirrettynä. Tämänkin jälkeen monasti näkee piloille menneitä kapillaarikatkoja, kun rakenteeseen pääsee sahajauhoa, puiden lehtiä, betonia ym.
Salaojittava lämmöneriste on ihanteellinen kapillaarikatko, koska tuote on helppo säilyttää puhtaana ja esim. Fuktisol eristeen tyyppihyväksynnässä on testein todettu kapillaarisuudeksi korkeintaan 5 mm. Samalla voidaan myös huonekorkeutta usein lisätä, mikäli perusmaa talon alla on riittävän kantavaa. Harva lämmöneriste ulommaisena myös takaa erittäin tehokkaan kuivaavan vaikutuksen, eikä muovikalvoja pidä sekoitella mihinkään kohtaan rakenteita. Sisimmäisenä sitten voidaan käyttää tiiviitä pinnoitteita, kuten muovimattoja tai vedeneristeitä huoletta, käytettäessä lämmöneristeenä salaojittavia lämmöneristeitä.
Oikeaoppinen ja huoleton lattiarakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, kuten seinäkin. Pääosa lämmöneristeestä tulee olla asennettuna kantavan rakenteen ulkopuolelle, jolloin varmistutaan betonin riittävästä lämpötilasta, jolloin Kondenssivaaran voi unohtaa.

[VeePee]

Mihin väliin esim. sitä Fuktisolia (vai mitä se ny oli). laitetaan ja kuinka paljon ? Kyseessä tässä tapauksessa n. 16neliöö eteinen sauna siipi. ja maanvarainen perustus tässä laajennuksessa ja tämä laajennus liittyy rossipohja rakenteeseen. Tässä liittymäkohdassa oli ne apulantasäkit eristeenä täyttöhiekan ja puun välissä.

[Matti Alander]

Salaojittavia lämmöneristeitä käytetään perustuksen ja maan välissä, nostamaan perustuksen lämpötilaa, jolloin vesihöyrynpaine nousee ja kosteus alkaa pyrkimään ulospäin kohti viileämpää maaperää kuivattaen rakenteen.
Salaojittava eriste toimii myös kapillaarikatkona tyyppihyväksynnän mukaisesti kapillaarinen kosteuden siirtyminen salaojittavassa eristeessä on maksimissaan 5 mm. Lisäksi tuote tietysti nimensä mukaisesti toimii salaojana ja lämmöneristeenä.
Lisäksi tuote toimii kosteuseristeenä, joka toimii automaattisena kuivaajana. Tämä kaikki perustuu lämpötilaa kohottavaan eristyskykyyn ja harvaan rakenteeseen, joka aikaansaadaan liimaamalla solupolystyreenipalloja Bitumilateksilla yhteen, jolloin pallojen väliin jää reilut huokoset ja solupolystyreeni on suojattu kosteudelta bitumilla.
Tuotteita on valmistettu 60 luvulta lähtien, joten mistään sensaatio uutuudesta ei ole kysymys. Lisätietoja saat esimerkiksi kotisivuilta www.fuktisol.fi