Lateksimaali seinissä

[Minimi]

Hei,

muutama vuosi sitten muutimme kiireessä rintamamiestaloon ja maalasimme kokemattomina sisäkatot ja -seinät lateksimaalilla. Katot ovat keskikerroksessa paneelia ja yläkerrassa Haltexia. Seinät on edellinen asukas vuorannut -94 remontin yhteydessä gyprocilla. Samalla ne oli maalattu jollain tuntemattomalla maalilla.
Sittemmin aiheeseen enemmän tutustuneena on alkanut huolettaa tuliko kaikki talon hengittävät pinnat tukittua tuolla maalilla muoviumpioksi? Ilma kyllä vaihtuu sisätiloissa hyvin kiitos kolmen tulipesän ja ikkunoiden korvausilmaventtiilien ja pysyy kohtuullisen kuivanakin ilmalämpöpumpun ansiosta.

Kannattaako kuitenkin alkaa repimään levyjä pois seinistä ja vaihtaa ne uusiin?

Huolestuneena,

Minimi

[Tazzie]

Terve,
lateksilla noita seiniä ja kattoja maalataan ...voi toki alkydimaalellakin maalata.
Tazzie

[tarpola]

Kunhan se lateksikalvo on seinän sisä- eikä ulkopinnassa, voi olla huoleton. Pääasia on että rakenne harvenee ulospäin.

Hengittävyydellä voi olla puolensa. Ei ole mahdotonta etteikö kaasujen osapaine-erojen vaikutuksesta tapahtuva ilmanvaihto rakenteiden läpi kantaisi osavastuuta huoneilmanvaihdosta, mutta tästä minulla ei ole faktapohjaa sanoa sen enempää. En usko että se yksinään missään oloissa ilmanvaihtoa – koneellista tai painovoinaista – korvaa, onhan puuvillateltoissakin raitisilma-aukot vaikka ne ovatkin hengittävämpiä kuin muoviteltat. Mutta ilmanvaihtohan teillä on kunnossa.

[tuner]

Hei,
Seinät on edellinen asukas vuorannut -94 remontin yhteydessä gyprocilla. Samalla ne oli maalattu jollain tuntemattomalla maalilla.

Eiköhän ne kipsilevyt oltu maalattu ihan lateksilla.

Lateksienkin hengittävyydessä taitaa olla vähän eroa. Jostain olin lukevinani että ainakin Tikkurilan sisustumaaleissa himmeimmällä (Harmony) on pienin vesihöyrynvastus. Kiiltävämmät taas oli tiiviimpiä. Kerrosten määräkin vaikuttanee.

Itsehän olen maalannut kaikki seinät ja katot lateksilla kun ne olivat saaneet samanlaisen käsittelyn jo edellisen asukkaan toimesta.

[kukkis]

Kompataan edellisiä. Itsellä sisäseinissä gyprocin päällä harmony ja eteistiloissa muistaakseni remonttiässä. Aluks hieman pohditutti sillä maalailla, mutta kun ehdotonta eitä ei tullut mistään niin tela sai kyytiä.. Tarkotus oli kyllä perinteisemmin tehdä eli huokolevy x 2 ja päälle tapetti tai pinkopahvi, mutta se hinta.. Jos sitten seuraavassa sisärempassa 202.. tai 203..
Katot, ovet, listat, ikkunat maalaan/käsittelen kyllä ihan muulla kuin lateksilla..

[Hower]

Hengitysilman laatu lienee parempi käytettäessä ns. hengittäviä materiaaleja kun käytössä on enemmän tai vähemmän vajaasti toimivan painovoimainen ilmanvaihto. Hengitysilman laatu paranee, koska hengittävillä materiaaleilla on kyky sitoa itseensä ylimääräistä sisäilman kosteutta. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että ilman hiilidioksidipitoisuus on pienempi hengittävien materiaalien kanssa.
Ns. pullotaloissa ilmavaihdon tulee olla tehokkaampaa, jotta päästään riittävän hyvään ilman laatuun. Käytännössä IV-kone.
Hengittävyydestä (sisäilman kosteutta ajetaan tarkoituksella seinärakenteisiin) ei sinänsä ole minkäännäköistä hyötyä talon rakenteille, päinvastoin. Toki on niin, että mahdolliset kosteusvauriot huomataan aiemmin ilman muovikalvoja ja sisäpinnan hengittävyydestä on etuakin jos tuuletusraoton ulkolaudoitus on esim. maalattu väärällä maalilla...

[ale]

Alkuperäiselle kirjoittajalle: Ei huolta.

Toki rintsikan seinä- ja muissakin rakenteissa on suuret määrät puuainesta joka kosteutta ja hiilidioksidiakin? sitomalla voi vaikuttaa sisäilman laatuun, mutta näkisin että lämmityskaudella luonnollinen ilmanvaihto(-vuoto) on tämän ajan taloissa, ainakin meillä, sen verran reipasta että sisäilma on raikasta joka tapauksessa... *Tunkee sanomalehteä jalkalistan taakse*

Asiaan:
Voisiko tuota hengittävyys/kosteudenvaihteluidentasaus/miten kukin asian ajattelee -asiaa ajaa toisaalta pintamateriaaleilla, eikä ajamalla kosteutta seinän sisään? parin tuuman lattialaudat, tuuman puuverhoilut seiniin ja kattoon? Järeitä puisia käsittelemättömiä huonekaluja mökki täyteen, kosteutta sitomaan?

Vaikka käsitykseni mukaan harvemmin rintsikan rakenteet on seinän läpi ajautuneesta (puolen vuosisadan->)kosteudesta mädäntyneet. Toki ulkoverhouksen lateksit voipi kuoriutua, ainakin yläkerrassa, missä on ylipaine. Korjatkaa jos teillä on parempaa tietoa tahi kokemuksia!

-Ale

[jope]

Ei aiheuta alkuperäiselle kysyjälle toiminpiteitä. Malliesimerkki infoähkystä.Nuo joskus kuultavat väitteet hengittävien rakenteiden hiilidioksidi pitoisuuksien pienentävästä vaikutuksesta laittaisin sarjaan uskot ja uskomukset. Vaikka seinä hiilidioksidia läpäisi niin ei ainakaan semmoissa määrin että olisi mitenkään havaittavaa merkitystä.
Kovin noistakin eduista välillä puhellaan mutta todistavaa ei ole vielä kävellyt vastaan.
Laittakaa ihmeessä viitettä jos oikeasti on tietoa tutkimuksista.....

[markokoo]

Laittakaa ihmeessä viitettä jos oikeasti on tietoa tutkimuksista.....

Tässä joskus selaamani:
http://customers.evianet.fi/woodfocus/d ... dfocusid=2
Kokonaisena: http://www.puuinfo.fi/kirjasto/hengitta ... iturakenne

Täältä voi sitten valita haluamansa vastaväitteen - tutkimustulokset kun tuppaavat menemään sen mukaan kuka maksaa.
http://customers.evianet.fi/woodfocus/? ... mus&vr=443

Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa että ero on kuin helvetillä ja paratiisilla sen jälkeen kun kannettiin kaikki 80-luvulla laitellut lastulevyt ja foliot roviolle. (Ilman sen kummemmin sotaa lietsomatta)

Edit: Lisätty linkki kokonaiseen dokuun

[jope]

No kerrankin tuli viitettä vankkoihin mielipiteisiin. Tosin mitä pikaisesti silmäilin niin se hiilidioksihyöty oli luokkaa 10%. Kosteusprosentin hallinta oli merkittävämpi. Kaikissa mahdollisissa hengittävissä ja hengittämättömissä asuneena en allekirjoittaisi noita heaven/hell näkökulmia noin suoraviivaisesti hengitteli tönö miten vaan. Mutta ei sen enempää lietsontaa tällä kertaa täälläkään.

[markokoo]

en allekirjoittaisi noita heaven/hell näkökulmia noin suoraviivaisesti hengitteli tönö miten vaan.

Jep, alkaa olemaan jo aiheen vierestä. Tuon yhden pienen makuuhuoneen kannalta tilanne valitettavasti oli juurikin niin huono lähtökohdaltaan. Siinä itse kerkisin nukkumaan parin vuoden verran ja ihmetytti kun aina väsytti ja päätä jomotti aamulla. Syynä ei toki ollut mikään yksittäinen lateksikerros vaan 80-luvun alun tavan mukaan tehty remontti alaslaskettuine kattoineen yhdistettynä alkuperäiseen ilmanvaihtoon. Osansa oli varmaan myös formaldehydillä, joka purkuvaiheessa tuoksui vielä todella vahvasti. Nyt kun kaikki rakenteet palautettu alkuperäisemmän kaltaisiksi, niin talossa on hyvä hengittää. Ainakaan tässä talossa (20-luvun hirsitalo) höyrynsulut ja lastulevyt eivät toimineet.

Lisäys: Alkuperäistä kysyjää en halunnut näillä kommenteilla pelästyttää, vaan vastasin lähinnä Jopen epäilyyn voiko ko asialla olla jotain merkitystä. Jollei tunnu mitään ongelmaa sisäilman kanssa olevan niin turha tuosta murehtia.

[jope]

Nämä kaikki jutut on aina niin monivivahteisia. Monta taloa lisäeristetty ja sen jälkeen vedontunne on loppunut. Ansion yleensä korjaa lisäeristys eikä suinkaan samassa yhteydessä toteutettu tuulisuojaus.....

[tuner]

Tuuman linkissä ketjussa "Lisäeristeen päälle vaneri+huokoleijona?" onkin mielenkiintonen taulukko sivulla 127.

Himmeällä lateksilla (ei sen tarkempaa speksiä) on sama diffuusiovastus kuin 12mm huokoisella puukuitulevyllä. Kerroksella rakennuspaperia on neljänneksen pienempi vastus. Että en kyllä olisi huolissani muoviumpiosta

Tässä vielä linkki uusiksi: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf