RMT:n ulkovuoriremontin suunnittelu.

[huuhaa]

Meille on tulossa vm. -49 rakennettuun rintsikkaan laajennus ja ulkovuoriremontti ensi kesänä.
Pähkäilen tässä pakkasilla, että mikä on ajallisesti ja työllisesti (rahallisesti) kannattavin ratkaisu "lisäeristykseen". Puhutaan siis seinistä, ei yläpohjasta joka tulee sitten erikseen :)
Osassa taloa seinät ovat hirttä ja osassa normi vinolauta+puru.
Nykyinen rakenne siis ulkoa päin = vuorilauta, paperi, vinolauta,puru,vinolauta,paperi,huokolevy noin pääsääntöisesti. Torpan vanhassa osassa on tietysti nuo hirsiseinät. Ilmarakoa ei ole.

Itsellä ajatuksena on siis että poistetaan vanha ulkoverhous, laitetaan tuulensuojalevyt+rimat+vuorilaudat ja se on siinä.
Mitä levyä olette käyttäneet tuossa tuulensuojana? Onko normi runkoleijona vai jokin paksumpi, saman asian ajava levy jossa olisi parempi eristys samalla? Kauheasti en haluaisi tietenkään seinien paksunevan.

Mahdollisuushan olisi tuossa vaiheessa, esim, purkaa koko vinolaudoitus ulkopuolelta ja vaihtaa eristeet joka puolelle. Taitaa vaan olla ajallisesti, rahallisesti ja kannattavuudeltaan vähän kiikun kaakun, että kannattaako. Pitää kuitenkin pitää tuo remonttibudjetti mielessä :)

Oletteko muuten vaihtaneet ikkunoita ulkovuorirempan yhteydessä? Onko kannattavaa vaihtaa samalla kertaa vai käykö esmes, tänä kesänä ulkovuori ja ensi kesänä ikkunat tyyppinen ratkaisu?

[ArtoA]

Mää vaihroin 1-2 seinää vuaressa ja ikkunat samalla niille seinille joissa vaihroin mineriitin lautaan. Vinolauran päälle tuulensuajalevy (12mm) ja rimoitus ulkopanelille. Mulla toi oli paras vaihtoehto ku tein itte ikkunat talvella ja laitoin ne kesällä paikoilleen. Laurat maalasin maassa ja seinässä toiseen kertaan, ei jää kuivumisesta johtuvia "valkoisia" raitoja jos lauta kuivuu viälä seinässä.

[vesahy]

Minä en paljoakaan ehtinyt ulkosivuremonttia suunnitella, kun lankomies, joka on rakennusinsinööri ja työmaapäälliikö, sanoi, että nyt me korjataan toi vuoraus. Häthätää ehdin hakea talkooviinat ja pystyttää ensimmäiset telineet kun vandaalijoukko saapui paikalle ja repi panelit seinistä. Tuulileijonaa olin toki saanut pihalle ison kasan ja uudet panelitkin tilattua sahalta. Osa mökkiä ehdittiin levyttää sen viikonlopun aikana.

Tämä oli toissa kesäkuussa. Kun remonttiporukan viimeinen kin auto kurvasi mutkan taakse, niin alkoi sataa ja jos muistatte, niin satoi putkeen melkein koko kesän. Paitsi silloin kun olimme heinäkuussa lomailemassa muualla. Remontti on edistynyt omaa vauhtiaan ja toivottavasti kesällä ollaan siinä vaiheessa, että kehtaan jotain tarkempaa raportoida, ehkä kuviakin.

Lankomiehen mielestä olisi pitänyt panna pystyyn urakkatyömaa, neljä kahden miehen porukka, neljä kompuraa, neljä naulainta ja niin edelleen. Mutta eihän se niin käy. Itse asiassa se lopullinen panelointi on pikku juttu verrattuna siihen pohjatyöhön, kun en halunnut alle jättää mitään epämääräistä, lahoa tms. Ja panelitkin maalasin pihalla pitkittäin, homam, josta täällä käytiin silloin vilkas keskustelu. Työlästähän se oli, mutta nyt kun homma on tehty, olen jälkeen tyytyväinen.

[JukkaK]

Pähkäilen tässä pakkasilla, että mikä on ajallisesti ja työllisesti (rahallisesti) kannattavin ratkaisu "lisäeristykseen".

Rahallisesti ja ajallisesti kannattavin ratkaisu on varmaan jättää lisäeristys kaupan hyllylle

Jos nyt kuitenkin hommaan on päättänyt lähteä, niin itse olisin sen kevyemmän vaihtoehdon kannalla eli runkoleijona vanhan rakenteen päälle jne. Ikkunat voi vaihtaa samalla tai myöhemminkin, eipä sillä ole juuri merkitystä jos aukkojen koko ei muutu. Pielilautoja ei tietenkään kannata laittaa paikoilleen jos kohta on niitä taas repimässä irti. Ne uudet ikkunat on joka tapauksessa karmeiltaan sen verran eri kokoiset että ne pielilaudat pitää joka tapauksessa tehdä enemmän tai vähemmän uusiksi. Tuossa tietenkin on sitten rakenteiden kastumisen riski karmien saumoista jos niitä ei suojaa teipillä, tervapaperilla tms.

Itse en lähtisi mihinkään pohjamaalattuun tavaraan vaan tekisin vuorilaudoituksen puhtaasta höylätystä 95mm profiilista ja maalaus vasta seuraavana keväänä/kesänä kunnon öljy- tai petrooliöljymaalilla. Voihan ne tietysti maassakin maalata valmiiksi, mutta pitäis vanhentaa jossain vuoden verran ettei tartte repiä seinästä irit

Oppeja ja näkemyksiä löytyy laidasta laitaan joten kannattaa kyllä viettää aikaa siihen pähkäilyyn, että löytää itseä miellyttävän tyylin.

[DonJenzus]

Itse en lähtisi mihinkään pohjamaalattuun tavaraan vaan tekisin vuorilaudoituksen puhtaasta höylätystä 95mm profiilista

Ainoo mikä tossa mättää on se, että jos joutuu hakemaan noi puukaupasta, niin taitaap saada lautaa halvemmalla jos se on pohjamaalattua...
Ihan tosi. Mä kävin viime kesänä hakemassa ikkunoiden ympärille puutavaraa, niin pohjamaalattu oli halvempaa. (oli tosin paikkapaikoin väärältä puolelta maalissa)

[tarpola]

Itse en lähtisi mihinkään pohjamaalattuun tavaraan vaan tekisin vuorilaudoituksen puhtaasta höylätystä 95mm profiilista

Ainoo mikä tossa mättää on se, että jos joutuu hakemaan noi puukaupasta, niin taitaap saada lautaa halvemmalla jos se on pohjamaalattua...
Ihan tosi. Mä kävin viime kesänä hakemassa ikkunoiden ympärille puutavaraa, niin pohjamaalattu oli halvempaa. (oli tosin paikkapaikoin väärältä puolelta maalissa)

Taitaa olla tuo pohjamaalattu lisäksi hienosahattua. Itsekin laittaisin kyllä höylättyä.

Rakentaminen on toisaalta sen verran työlästä että muuta kuin täysin kelvollista materiaalia ei kannata käyttää. Aina näin ei onnistu tekemään, omassakin talossa on hienosahattua lautaa parin ikkunan listoituksissa, tulivat osana asennuspakettia. Menevät vaihtoon sitten aikanaan kun julkisivu on kunnostusvuorossa. Samoin peltikatto asennettiin talvella ja kun räystäslaudat uusittiin, oli käytettävä aikataulusyistä pohjamaalattua, pintamaalaus piti tehdä sisätiloissa ja yhdessä päivässä. Taustalla tietysti oma huono työsuunnittelu ja huolimattomuus; en muistanut sanoa tekijöille että höylättyä pitää sitten laittaa.

Eli tehkää kuten opetan, ei siten kuin teen

[pelkka]

Oletteko muuten vaihtaneet ikkunoita ulkovuorirempan yhteydessä? Onko kannattavaa vaihtaa samalla kertaa vai käykö esmes, tänä kesänä ulkovuori ja ensi kesänä ikkunat tyyppinen ratkaisu?

Miten tuo kannattavuus sitten mitataan... jos ei itellä oo kummoisiakaan varastotiloja, voi olla järkevää vaihtaa ikkunat kerralla.

Tärkeätä olisi olla haalimatta enempää rempattavaa kuin mitä yhtenä kesänä ehtii saamaan valmiiksi. Sillä se kesä voi olla se sateisin 10 vuoteen, kuten Vesakin tuossa aiemmin vinkkasi. Itellä oli yksineläjänä alkuun tapana ostaa hitosti rakennustavaraa ja yliarvioida omat taitoni ja jaksamiseni, ja sitten elokuun pimenevissä illoissa ihmetellä että mihin mun kesä vilahti. Edes järvelle soutelemaan en muutamana kesänä kerennyt kertaakaan, mikä kertoo kibbutsin luonteesta. Onneksi sitten iski nivelsairaus, ja oli pakko hidastaa.

Ehdottaisin, että ensin ikkunat ja sitten vasta seinä, koska ikkunan vaihtaminen (jos karmitkin korvataan) aiheuttaa aina jotain säätämistä siihen julkisivuun. Itse aion tehdä ikkunoiden vaihdon tuolla Arton konstilla, eli yksi tai kaksi seinää kerrallaan työn alla, ja siihen sitten samalla kertaa ikkuna sekä seinän laudoitus- , paikkaus- tai pintakäsittelyjutut.

Miten päin tahansa homman tekeekin, on kokonaisuus (seinän paksuus versus ikkunan mitat) oltava funtsittuna etukäteen, jotta seinä ja ikkuna istuvat nätisti suhteessa toisiinsa.

Onko ne nykyiset ikkunat kovinkin pahassa kunnossa, taikka erityisen rumat? (Itselläni ovat mallia "erityisen rumat", onneksi uudet = vanhat kauniit on jo löytyneet, ja kunnostukseen menossa).

pelkka

[pelkka]

Rakentaminen on toisaalta sen verran työlästä että muuta kuin täysin kelvollista materiaalia ei kannata käyttää.

Tää on mun mielestä yksi tärkeimmistä asioista rempatessa / rakentaessa.

Kun sen työn ja vaivan joutuu kuitenkin näkemään - tai työn teettämisestä jopa maksamaan - niin samalla vaivalla seinään / lattiaan / mihinvaan menee hyvälaatuinen tavara jota ei tartte ittelleen hävetä vuoden kuluttua. Okei, kompromisseja on aina välillä tehtävä, mutta jos nyt puhutaan kuitenkin rakenteista jotka kestävät käyttöä kymmeniä vuosia niin miksi oi miksi laittaa rumaa / karheata / höttöistä / väärältä puolen sahattua ja höylättyä matskua taloonsa?

(Tarpola tosin saa esimaalatut räystäslaudat anteeksi, koska hän on sydämeltään - Otoa lainatakseni - moderni perinnemies.)


pelkka (patologinen esteetikko)

[Niilo_Talo]

Onko sittenkään fiksua laittaa höylättyä seinälautaa - meinaan, jos haluaa saada maalin pysymään parhaala mahdollisella tavalla? Mitä mieltä raati on? Niilo

[pelkka]

No, sehän riippuu myös maalista jota seinään aikoo laittaa. Ne käyttäytyy aika eri lailla riippuen pohjasta (sen karkeudesta, ja "iästä").

Aiheesta keskustellaan täällä (ainakin) joka kevät: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... %2A#p78197

[JukkaK]

Onko sittenkään fiksua laittaa höylättyä seinälautaa - meinaan, jos haluaa saada maalin pysymään parhaala mahdollisella tavalla? Mitä mieltä raati on? Niilo

No kysehän on kokonaisuuksista, eli höylätty ulkovuori kaipaa tietenkin kunnon öljymaalin pintaansa. Pikarakennusteollisuuden markkinoimat akryyli-lateksi-jne-vesivärit vaatii kaverikseen sitä varten kehitetyn hienosahatun "karvalaudan" kun ei muuten pysy seinässä.

Noista aiempien viestien linkeistä löytyy sitten perusteluja siihen miksi hienosahattu paneli kannattaa kiertää kaukaa...etenkin näissä vanhoissa torpissa.

[vesahy]

Hienosahattuna halkaitua ja muotoon höylättyä ostin meidän kylän sahlata ja kyllä se on ihan oikeasti hienosahattua. Omistaja pani raamiin uuden terävän teränkin mua varten. Pahimmat karvat paneleissa on pystyssä niissä kohdin, missä kutterin terä on rouhaissut puun syitä vastakarvaan. Pohjustus sinkkivalkoisella nosti hiukan pinnasta nukkaa pystyyn, mutta ihan vähän vaan.

Suosikaa paikallista tuottajaa jos sellainen on! Voi olla halvempi kuin kehäkolmosen rautakauppa rahteineen. Ja pysyy sitten kylässä se paikka pystyssä, josta voi hakea muutaman metrin profiilia silloin kun tarvitsee. Ja jos varastossa ei ole, niin sitten tehdään.

[Juuri]

Tuli tehtyä 2006 kesällä uusi ulkovuori kokonaan edelliseen n.100m3 -47 rintsikkaan.Juhannuksen korvilla aloitin ja viimeisiä terassin (joka tuli tehtyä samalla (n16m3) lautoja ruuvasin ,kun lunta alkoi tiputella -06 oli muutenkin ihanteellinen kesä remontoida kun kesä loppui alkoi talvi.
Tuli tehtyä juuri tuollalailla kuin olit ajatellut vanha ulkovuori pois (itsellä oli mineriitti)ja päälle runkoleijona ja sitten koolaus ja sitten valmiiksi pohjamaalattu utv paneli.
Kerran maalasin laudat irrallan ohennetulla Tehon öljymaalilla ja sitten seinällä ohentamattomana toiseen kertaan.
Ikkunoita ei tullut vaihdettua kun ovat vielä ihan ok kuntoiset.
Tuolla ratkaisulla seinä paksunee n.70mm ei jää ikkunat liian syvälle.
Oli kova setti yksinään tehtynä lidlin vissyy meni varmaan 100litraa koko remontissa ja paino putos n.8 kiloo

[Oto Hascak]

(Tarpola tosin saa esimaalatut räystäslaudat anteeksi, koska hän on sydämeltään - Otoa lainatakseni - moderni perinnemies.)

Hetkonen, Tarpolahan on alkuperäisen lausunnon mukaan mainio moderni perinnemies!

Onko sittenkään fiksua laittaa höylättyä seinälautaa - meinaan, jos haluaa saada maalin pysymään parhaala mahdollisella tavalla? Mitä mieltä raati on? Niilo

Höylätty seinälauta ei sovellu nykyihmiselle, se kun vaatii nykyihmisen luontoa vastaan sotivia toimenpiteitä eli joko aikaa tai ylimääräisen työvaiheen. Maali ottaa höylättyyn ulkovuoreen kiinni tietyin edellytyksin. Uuden ulkovuoren pitää antaa karhentua asennettuna vuoden tai parin ajan. Tätä projektia voi lyhentää käymällä hiomapaperilla ulkovuoren lävitse eli tekee manuaalisesti sen karhennuksen.

Mää olin jo jossain vaiheessa päättänyt oman rytöläjäni uuden ja höylätyn ulkovuorauksen sutaista petrooliöljymaalilla, sen kun olisi oleellisesti helpompi laappia seinään. Nyt on kuitenkin kypsynyt hiljalleen sellainen ajatus, että taidanpa sittenkin käyttää pellavaöljymaalia... Se on kuitenkin kaikesta työläydestään huolimatta selkeästi arvokkaampi ja oikeampi pinta.

[tarpola]

(Tarpola tosin saa esimaalatut räystäslaudat anteeksi, koska hän on sydämeltään - Otoa lainatakseni - moderni perinnemies.)

Hetkonen, Tarpolahan on alkuperäisen lausunnon mukaan mainio moderni perinnemies!

Noh noh. Jos ette lopeta tuota, ryhdyn käyttämään nimimerkin perässä kirjainlyhennettä MMPM.