Onko 40-v vanhat homeitiöt täysin kasvukykyisiä

[norsu]

Eli: meillä on lattiassa ollut neljäkymmentä vuotta sitten vesivahinko. Se on kuivunut itsekseen jo silloin ja ollut vuosikymmeniä rutikuivana. Vaihdoimme pahimmat purut ja osan hiukan ruskettuneesta laitoimme paikalleen, kun purunäytteen mukaan sen sai laittaa. (Voihan olla, että sen purunäytteenkin analysointi kärsi tästä kuolleisuusongelmasta. En tiedä oliko se viljelynäyte.)

Lapsellamme on astma ja allergia ja siksi teetimme kalliin sisäilmamittauksen. Voiko siihen ollenkaan luottaa?

Siis Andersenin pumpulla kerättiin näyte ja se tutkittiin kasvatuksellisella menetelmällä, eli siten, että mikrobit kyetään tunnistamaan. Luin kuitenkin netistä, että kasvatuksellisella menetelmällä on se heikkous, että esille saadaan vain ns. elävät ja valituilla kasvualustoilla kasvavat itiöt.

Eli, onko siis niin, että nelikymppisissä itiöissä on tuoreita itiöitä huonommin elinkykyisiä. Eli ovatko itiömme vain kuolleita, mutta toki silti vahingollisia. (Sienimyrkythän eivät häviä mihinkään tietenkään.)

Eli, muuttuvatko sieni-itiöt ei-eläviksi vuosien mittaan?

Tietäisikö kukaan? Lapsen astma harmittaa ja turha rahanmeno.

[PETEBJ75]

Homeitiöistä en tiedä, kun ole sellaisista koskaan kuullutkaan, mutta ne muut itiöt kyllä valitettavasti taitaa jatkaa kasvuaan jos saavat kosteutta riittävästi.

[jope]

Koko tuo itiö/home tutkimus on aikalailla lapsenkengissään ja niiden haittavaikutuksista ym. on aika vaikea saada selville mitään varmaa. Noiden sisäilmatutkimusten heikkous on että ne voi näyttää mitä vaan tai olla näyttämättä mitään,riippuen ajankohdasta milloin näytteitä on otettu ja mitä lajikkeita niistä näytteistä on jaakattu. Lopputulos on mitä on ja toiminpiteiden kannalta ei kuitenkaan ole paljoa merkitystä mitä lajikkeita sieltä maljasta löytyi.
Vanhoja puruja ei kannata analysoida eikä laittaa takaisin paikalleen jos niitä pois ottaa. Sellu on halpaa ja uusi puru vielä halvempaa.
Väittävät lisäksi että allergian jne. kannalta ei ole väliä onko itiöt hengissä vai ei. Jos niitä on ne ärsyttää jokatapauksessa.
Jos jossakin talon rakenteissa on vanha kuivunut vuotovahinko niin tuskinpa ne itiöt sieltä haittoja asujille aiheuttaa ellei vahinkokohdasta ole ilmavuotoa asuntoon. Sitten kun se vanha vahinko varmuuden vuoksi korjataan eikä korjauksia tehdä asbesti-purku tyyliin kuten pitäisi niin silloin viimeistään ne itiöt vapautuu sieltä huoneilmaan ja sitten alkaa ongelmat jos niitä ei vielä aiemmin ollut.

[norsu]

Kiitos vastauksista.

Juu, jäi harmittamaan tuo tuloksen tutkintatapa.
Meille tehtiin kasvatuksellisella menetelmällä, eli tutkittiin kasvatusalustalla, mitä rupeaa kasvamaan ja paljonko kasvaa.
Olisi vissiin kannattanut tehdä mikroskooppilaskenta. Eli olisi saatu tietää mikrobien kokonaismäärä.

Tämä maksoi yli 600 euroa ja nyt en ole edes varma, että oliko siis vain suurin osa itiöistä kuolleita ja siksi niitä tuossa kasvatustestissä oli niin vähän. Vahingollisia ne silti ihmiselle ovat.

Totta, että nykyjärjellä poistaisimme kaiken purun, joka on tummentunut, mutta 10 vuotta sitten emme ymmärtäneet homeen vaaroja ja meille neuvottiin, että reuna-alueen tummassa purussa ei ole liikaa mikrobeja. Se siis jäi ja lattia on jo ummessa. Lattian uudelleen avaaminen olisi ikävää, kun sitten tosiaan ne purut taas pöllähtäisivät esille huoneisiin. Tänä aikana on meille syntynyt lapsi, jolla on astma ja voimakas infektioalttius. (Jatkuvasti pitkittyneitä infektioita.)

Tuon viljelyn tulos oli siis sellainen, että kasvatusmenetelmällä mitattuna homeita ei ollut liikaa, mutta voiko tämmöiseen kasvatusmenetelmään luottaa neljäkymmentä vuotta sitten homehtuneissa puruissa. Turhaan ei haluttaisi lattiaa enää avata.

[jope]

Tuskinpa noilla tutkimusmenetelmien eroilla juurikaan on merkitystä käytännön kannalta. Jos niistä joku olisi kaikenkattava sitä käytettäisiin. Lisäksi näytteitä pitäisi ottaa vaikka kuinka monta ja pitkän ajan kuluessa jos edes jonkinlaista kokonaishajontaa haluaisi saada selville. Siinä touhussa vaan 600e on pieni raha. Ja siltikään ei vaikuttaisi korjaamiseen.
Se voi olla myöskin turha pohtia niitä kymmenen vuotta sitten lattiaan laitettuja puruja kun oireiden aiheuttaja on paljon suuremmalla todennäköisyydellä ihan joku muu asia.
Talossa voi olla jo ihan uusia vuotovahinkoja ja niiden jatkoseurauksia tai talossa on liikaa irtaimistoa tai vääränlaista. Tai sitten ihan joku muu tuntematon tekijä. Tai sitten jotakin muuta. Lisäksi lapsi voi olla jostakin syystä poikkeuksellisen herkkä ja oireilee tilanteessa missä ei kukaan muu oireile.
Varmaan kannattaisi soitella kunnan terveystarkastajalle. Tekevät kotikäyntejä ja antavat vinkkejä ja varmaan sanovat jos näkevät asuinolosuhteissa jotakin mitä kannattaisi koittaa seuraavaksi.

[norsu]

Kiitos.

Totta tuokin, että esimerkiksi meillä voi olla aivan liikaa rojua täällä, eli ihan huonepöly olisi syynä.

Kuitenkin tuo lattiaan jätetty hieman epämääräinen puru on alkanut kummitella mielessä. Ja onhan se lattian sisällä, mutta eikös vain monet homeongelmat olekin jossain piilossa ja silti aiheuttavat hometauteja. Minulle on itsellenikin alkanut pari vuotta sitten astmaoireita ja tutkimukseen olen menossa, kun saan aikaiseksi. Sattumaahan se voi olla. Aiemmin on ollut vain heinänuhaa.

[JukkaK]

Kailan Talotohtorissa olevan "sienioppaan" mukaan homesienet ovat huomattavasti sitkeähenkisempiä kuin lahottajasienet ja voivat "herätä henkiin" pitkienkin aikojen kuluttua, ja sikispä homehtunut materiaali pitäisi aina poistaa kokonaan rakennuksesta. Nuohan tuppaa olemaa semmosia "pirulaisia" että väijyvät pitkiäkin aikoja hissukseen ja olosuhteiden muuttuessa otolliseksi eli kosteuden noustessa riittäväksi hullaantuvat lisääntymään. Toisaalta kun home kasvaa aina materiaalin pinnassa niin yhden koulukunnan mukaan riittää kun sen homeen poistaa ja materiaalit desinfioi.

Tuote "pitempää aikaa" ei ole tarkemmin määritelty. Jotenkin luulisin ettei ole absoluuttista totuutta olemassa ja veikkaisin että lajista ja olosuhteista riippuen voi säilyä "elinkelpoisenä" lepotilassa vaikka satoja jopa tuhansia vuosia. Ei taida kukaan tietää.

Homeita on ilmassa aina ja sisätiloissa korkeampi määrä kuin ulkotiloissa. Homeetonta taloa ei siis ole olemassakaan, mutta ongelmaksi koituu tietenkin se jos pitoisuudet kasvaa niin suureksi että joku alkaa reagoimaan. Osa reagoi jopa normaaleina pidettyihin sallittuihin arvoihin.

Hankala tilanne varmaan, mutta kuten todettua niin syy voi olla monessa muussakin asiassa kuin niissä puruissa. Oma kysymyksensähän on tietenkin se, että onko se purujen tummentuma ylipäätään hometta vai kosteuden aiheuttaa värimuunnosta ilman sen kummempaa kasvustoa?

[norsu]

Kiitos jälleen!

Pelkään kyllä sekä lahottajasieni-itiöitä että homeitiöitä. Olen ymmärtänyt niiden molempien olevan yhteydessä hengitystieoirehdintaa. Jos Kaila ilmaisee asian noin, niin siitä kai voi päätellä, että ainakin toiset niistä kuolevat ajan mittaan ainakin osittain ehkä paljoltikin (ja ovat silti astman kannalta yhtä haitallisia, oletan?) Eli tuon perusteella alan yhä enemmän pelätä, että tuo viljelymenetelmä ei sitten kuvastaisi tilannettamme kunnolla.

Hmm. Voisiko kosteus aiheuttaa puun värjääntymistä ilman minkään kasvuston myötävaikutusta.

[jope]

Nuo talotohtorin homeoppaat ei ole ihan tätä päivää koska kirjoittamishetkellä asioista ei tiedetty sitä mitä nykyään ja ei niistä nykyäänkään paljoa vielä tiedetä. Epäillään vaan että ovat haitallisempia mitä on ennen ajateltu. Ja tuossa talotohtorissakin jaakataan enemmänkin lahoja kuin homeita mikä kuvastaa sen ajan henkeä.
Mun mielestä nuo hometutkimukset on aika pitkälti hintavaa kusetusta ellei joku perusasuja nyt välttämättä halua tietää minkä ötökkä lajin kasvustoa kotonaan kasvattelee niistä muutamasta kymmenestä tuhannesta mahdollisesta.
Toiminpiteet on joka tapauksessa suurin piirtein että aiheuttaja korjataan,saastunut materiaali poistetaan/koteloidaan,riskialtis irtaimisto hävitetään,ja kämppä kaasutetaan vetyperoksidilla. Jos nuo ei auta melkein etsitään seuraavaksi uutta asuinpaikkaa.
Siis jos voidaan olettaa että asukkaiden oireet johtuu homeista.
Paras tapa varmistaa asia on muuttaa hetkeksi muualle. Jos oireet häviää/helpottuu asia lienee varma että kotitalo on syyllinen.

[JukkaK]

Nuo talotohtorin homeoppaat ei ole ihan tätä päivää koska kirjoittamishetkellä asioista ei tiedetty sitä mitä nykyään ja ei niistä nykyäänkään paljoa vielä tiedetä. Epäillään vaan että ovat haitallisempia mitä on ennen ajateltu.

No kyllä se minusta on täysin linjassa tämän tietojen/tietämättömyyden kanssa. Kerrotaan homeen kasvun edellytykset ja voi aiheuttaa terveysongelmia jos on riittävä pitoisuus. Joskus homeen haistaa, mutta aina ei. Korjauksessa poistetaan ensin homehtumisen aiheuttava syy ja sitten saastunut materiaali.

Eli käytännössä ihan tämän päivän tasolla nuo ohjeet ja tietämys.

talotohtorissakin jaakataan enemmänkin lahoja kuin homeita mikä kuvastaa sen ajan henkeä.

Tämän johtunee siitä että homeesta poiketen lahottajat aiheuttaa riskejä rakenteille. Onhan kyseessä talon "terveysopas". Ihmisten terveysoppaat on erikseen ja niitä hoitaa toivottavasti muut kuin talohtorit. Tästäkään ei nykyään voi olla täysin varma

Paras tapa varmistaa asia on muuttaa hetkeksi muualle. Jos oireet häviää/helpottuu asia lienee varma että kotitalo on syyllinen.

Siltki tuohon jää vielä vaihtoehtoja, onko aiheuttaja home, bakteeri tms. mikrobi, pöly, kukat, kotieläimet vai joku kemikaali tms. tai vaikkapa vain puuttellinen ilmanvaihto. Tuota meidän yleisesti "homekouluna" tunnettua koulua on syynätty vuositolkulla ja perusteellisten ilma ja materiaalitutkimusten jälkeen ainoa merkittävä "saaste" oli hiilidioksiki. No silti se edelleen sinnikkäästi ilmanvaihtoremontin jälkeenkin on yleisessä keskutelussa homekoulu

[norsu]

Kiitos jälleen vastauksista. Antoivat taas lisää ajattelemisen aihetta.

Kävin tänään siellä labrassa, joka oli kasvattanut ne itiöt ja sitten tutkinut ne. Hei eivät osanneet sanoa yhtään mitään siitä, onko merkittävä osa itiöistä jo kuollut neljässäkymmenessä vuodessa ja siksi vaan eivät kasvaneet enää heidän tutkittavakseen. (Olivat pääasiassa keskittyneet muihin asioihin, kuten vesien analysointiin.)

Pois muuttaminen olisi kyllä aika vaikeaa järjestää. Ei oikein olisi varaa vuokrata toista asuntoa tämän lisäksi. Tavarat eivät mahtuisi yksiöön ja tulisimme varmaan ihan pöpeiksi, kun niin tiiviisti asuisimme kerrostalossa. Se kyllä voisi olla oikein tehokas keino. Asuisi vaikka puoli vuotta ja katsoisi, kuinka käy. Viikko tai pari ollaan oltu pois, mutta se ei vielä riitä infektioalttiuden tarkkailemiseen.

Toinen mahdollisuus olisi löytää joku pahasti homealtistunut ja hommata hänet tänne viikoksi.

[jope]

Itse olen homealtistunut töiden ja ehkä sen vuoksi kun asuin n.5 vuotta hometalossa. Ei sitä altistunutta tarvi viikkoa siellä talossa ruokkia ja elättää huomatakseen oireita jos siellä talossa on kantaa mihin on entuudestaan altistunut. 5min-pari tuntia piisaa mainiosti. Joskus piisaa kaupungilla ohi kävelevän kansalaisen vaatteiden aromitkin.

Totta oli nuo jukkak jutut ja tarkoitin talotohtori kommentilla enemmänkin sitä että mielestäni nuo homeet on tärkeämpiä asioita kun lahot. Lahot on helppo korjata homeet ei. Ja homeet on asujien kannalta suurempi riski. Ei ole iloa rakenteellisesti ehjästä talosta jos homeiden vuoksi on asumiskelvoton. Ja sitten ne talotohtorin legendaariset syöttilauta testit.

Noihin hometutkimuksiin on indikoivana testinä tavallinen kosteusmittari melkein yhtä tehokas kuin ilmanäyteanalyysit.
Ei kerro suoraan sekään yhtään mitään mutta antaa suuntaa kuitenkin. Mittari maksaa siinä 13e ja kalibroinnin jälkeen sillä voi seurailla huoneiston kosteusprosenttia. Jos näillä pakkaskeleillä lukemat huitelee jotakin muuta kuin 30-40 % niin pahalta näyttää. Niin ja jos tapana on ollut kuivatella pyykkejä asuintiloissa niin viimeistään homeita epäillessä se harrastus pitäisi lopettaa. Samoin ilmanvaihdon toimivuutta kannattaa selvitellä. Mutta se terveystarkastaja osaa neuvoa noista paikan päällä lisää....

[norsu]

Hauska, ettei sitä homeentunnistajaa tarttekaan viikkoa täällä hyysätä

Meillä on siis ongelmana tuo neljäkymmentä vuotta vanha laho ja home. Eli mitään tuoretta ei ole menossa. Kaikki on kuivaa kyllä nyt. Sikäli ei kosteusmittarista olisi hyötyä.