Kotapata lämmittimenä

[thhs]

Tarkoituksena on tehdä RMT:n vieressä nököttävään navettaan lämmin autotalli harrastusta varten.

Aikomuksena on piikata nykyinen lattia pois, ja asentaa lattialämmitysputkea uuden valun sisään. Lattialämmityksen vesi on tietysti lämmitettävä jollain keinolla. Navetassa on vanha karjakeittiö, jonne olen aikonut asentaa kotapadan.

Olen nähnyt pari toteutusta, jossa kotapadassa lämmitetään vesi/glykoli -seosta (että voi jättää kylmäksikin), jota sitten kierrätetään putkistossa. Tekijät ovat kehuneet sitä energiatehokkaaksikin. Onko jollain kokemusta ja käytännön vinkkejä tämmöisestä systeemistä? Lähinnä ensimmäinen kysymys koskee sitä, pitäisikö kierron olla suljettu, jolloin padassa on kierukka ja ympärillä vesiseos, vai riittääkö avoin järjestelmä, jossa pumppu imee ja palauttaa vesiseos pataan?

Avoin järjestelmä kiinnostaisi siinä mielessä, että sitä ei saane räjähtämään, vaikka säätääkin putket itse. Suljetussa taas pitäisi käyttää asiantuntijaa paikalla.

Lattialämmitystä tulisi ohjata suntilla, koska samaan järjestelmään on tarkoitus liittää lämpöpatteri ja puhallin.

Vaihtoehtona koko höskälle on hankkia vanha puulämmityskattila yms tilpehöörit.

[lmfmis]

Hurrja lämmitys sulle tulossa.

Lattialämmitykselle menee normaalisti max 30 asteinen vesi ja kotapadasta saat liki 100 astetta. ..

Lattialämmitystä varten kannattaisi olla välissä matalalämpövaraaja josta shunttaat lattialämmityskierron ja sitten lataat sitä varaajaa vaikka kota-padalla. Kirerukka sinne pataan niin ei tarvitse huolehta kiehumisista kovin paljoa,

[Pekka Huhta]

Kotapata on suunnilleen se toisiksi huonoin tapa lämmittää vettä heti avotulella keittämisen jälkeen. Eli oikeassa kattilassa saa lämitettyä veden huomattavan paljon tehokkaammin kuin padassa.

Muuhun sen tarkemmin kantaa ottamatta, lämmitysekspertti kun en ole.


Pekka

[Maatilallinen]

Kierukka on pakollinen, mutta paisunnan voi toteuttaa avopaisuntana jolloin ei tarvitse asiantuntijaa.

Sitten tarvitset kiertovesipumpun ja shuntin. Pumppu kytketään menopuolelle heti shuntin jälkeen. Lattialämmön menoputkeen asennetaan turvatermostaatti joka pysäyttää kiertopumpun max 40-45c.

Mut hei, heitä se kotapata pois sieltä ja asenna tilalle KesPes 15kW tai Pamimax tms... jatkuvapaloinen varaajaton puukattila. Siihen on paljon helpompi rakentaa toimiva lämmitys ja lämmitys ei oole niin työlästä. Vaatii putkimiehen käyttöä.

[thhs]

Joo kattila voisi olla ensisijainen ratkaisu, jos nyt löytäisin sopivan kattilan edullisesti. Tarkoitus on tässä koko talliprojektissa käyttää mahdollisimman paljon käytettynä tai tarpeettomana löytyvää tavaraa.

Nykyinen navetan savupiippu on purkukunnossa. Minkälaista piippuratkaisua suosittelette padalle/kattilalle? Pitäisikö muurata nykyisen tiilipiipun tilalle uusi tiilipiippu?

[koeffte]

joo unoha pata ja saunankiuas yms. virikset
noita käytöstä poistettuja kattiloita saa tosi edukkaasti..täälläkin joku aika sitten kaupattiin arimax 520 plus kattilaa viidellä sataa,sellases ois jo valmiiks isohko vesitila..vanhhempia taitaa saada jo melkein hakuvaivalla

onko piippua mahdollista putkittaa? tämä tosin maksaakin sit jo

[thhs]

Piippu on sen verran halki monesta kohtaa, että se olisi parempi purkaa kokonaan. Purkutiiliähän voinee käyttää sitten uuden piipun säveltämiseen.

[thhs]

Olen nyt kallistumassa kattilan puoleen. Onko kattiloissa pakko täyttää käyttöveden puoli vedellä, vai tapahtuuko vahinkoa, jos käyttövesilinjat ovat tyhjät lämmitettäessä?

Onko tietoa, kuinka tämmöinen avopaisunta on järkevintä toteuttaa? Vai vaatiiko vesikierto painetta toimiakseen kunnolla?

Savupiippuakin olen miettinyt. Puhutaan, että lämmityskattilaa käytettäessä tulisi piipun olla sisältä metallinen? Esim. Schiedel mainostaa laavakivipiippunsa sopivan kaikkeen puulämmittämiseen. Hylkäänkö kuitenkin tiilipiipun heti kättelyssä?

[Maatilallinen]

Käyttövesikierukassa ei tarvitse olla vettä.

Avopaisunta toteutetaan vetämällä kattilan paisuntayhteestä nouseva putkilinja säiliöön, jonka pohja on n. 20 cm tai enemmän ylimmän lämmityspatterin / kennon yläreunaa ylempänä. Sen voi tehdä vaikka kasteluvesitynnyristä, Lunttilan herralla taisi olla sillä tavalla.

Vesikierto ei vaadi painetta toimiakseen, se riittää että kaikki paikat ovat vettä täynnä. Tällöin siellä tietysti on vähän painetta, eli tarvitsee. Mutta se paine saadaan avopaisunnalla

Tiilipiippu pelaa ihan hyvin lämmityskattilan kanssa, varsinkin puulla

[thhs]

Joku lienee laskenut valmiiksi materiaalikustannuset tiili vs. piippuharkot?

Kattilaksi on tulossa Jämä Junior öljy/koksivekotin, joka toimii kuuleman mukaan myös puulla hieman modifioimalla. Kyselen varmaan jatkossa lisää tästä muutostyöstä, mutta näin ensiarviolla se vaatii arinan, öljypolttimen tilalle vetoventtiilin ja mahdollisesti tulenohjauslevyn. Jollain on varmasti kokemusta tästä asiasta.

Suunnittelua vaatii vesiverkosto, koska systeemiin tulee lattialämmitys ja patteri, sekä mahdollisesti myös sellainen vesikiertopuhallin, jos sellaisen löydän. Näillehän pitää olla erilämpöistä vettä, joten shunttien paikat jne pitää miettiä. Systeemi tulisi myös saada jättää kylmilleen, eli putkiin tulee glykolit.

[Jamo2001]

Tein muutama vuosi sitten meille kylpytynnyriin Kota:n 80l muuripadasta lämmittimen.

38mm putkiyhteet padan alareunaan ja toinen yläreunaan.
Pumpulla vesikiertää padasta paljuun ja padan kansiratkaisu on avoin.
Padan yläpinnan on tuolloin oltava tietysti ylimpänä, jotta vesi ei tule sieltä yli.
Aluksi lämmitin puilla, mutta tuli laiskuus ja ruuvasin muuripadan luukun tilalle laipan jossa öljypoltin kiinni...
Poltin palaa täysin savuttamatta ja hyvällä hyötysuhteella ja ongelmia ei ole esiintynyt. 10minuutissa muutettavissa taas puille tai kaasulle.
Öljypolttimeen on liitetty termostaatti, joten lämmöt pysyvät todella tarkasti kohdillaan. Paljussa 38,2C on havaittu optimiksi.
Pata on myös käytettävissä rangaspolttimella.
Asiasta riittäisi vaikka kuinka paljon juttua mutta pitää lähteä rakennushommiin.

Keskustelun aloittajan ajatus on ihan ok ja varmasti helposti toteutettava.

Yleensä keskusteluja tyrmäävät sellaiset ihmiset jotka ovat "netti" isinööreja, joilla ei ole käytännön kokemuksia asioista.
Suomi tarvitsee innovaatioita ja keksinöjä, jos tulevaisuudessa meinataan olla muuta kuin pohjolan takapajula.

t:Jamo

[Maatilallinen]

Putkisysteemistä:

Lattialämmitykseen suosittelisin vaikkapa käyttöveden sekoitusventtiiliä. Se kytketään täten: Kattilan paisuntayhteestä linja tietysti paisuntasäiliölle ja siitä haara tuon shuntin kuumalle puolelle, en nyt muista mikä se on. Lattialämmölle lähtee sekoitusventtiilin ulostulosta, ja lattialämmityksen paluu kytketään suoraan kattilan tyhjennysyhteeseen. Lattialämmön paluuputkesta haara tuon sekoitusventtiilin kolmanteen yhteeseen ja pumppu vaikkapa menopuolelle heti sekoitusventtiilin jälkeen.

Patterit + puhaltimet voit ottaa suoraan kattilan nelitieventtiilistä, tietysti pumppu väliin.

Glykolit on helppo täyttää avopaisuntasäiliön kautta. Mieluiten tee valmis seos, ettei tapahdu niin että jossain on pelkkää vettä. Pannun tyyppikilvessä lukee kuinka paljon sinne menee vettä ja siihen lisäät sitten muutamankymmentälitraa, ehkä sata tai kaksi ja täytät systeemin. Loppu glykoli-vesi seos pannaan kanisteriin ja siitä voidaan täyttää sitten jos sattuu vaikka vuotamaan

[Maatilallinen]

http://pannuhuone.dy.fi/kuvat/thhs.jpg

Tuossa tuollainen pikainen periaatekuva, en jaksanut ihan tarkistella onko kaikki pumput ja shuntit ym. oikeinpäin

[thhs]

Kerrassaan hienoa. Systeemi alkaa hahmottumaan, ja on käytännössä aloittamista vaille valmis.

Tutustuin hieman noihin sekoitusventtiileihin, ja sellainenhan voisi olla juuri passeli tälle systeemille.

Kotapataidea on nyt jäissä, kun tarkoitus on siis käyttää semmoisia tarvikkeita mitä sattuu käteen saamaan. Onko tietoa, mistä voisi saada edullisesti tuollaisen avopaisunta-astian (kannellisen, mutta täytettävän)?

[Maatilallinen]

Sen saa tehtyä juuri sellaisesta sinisestä kastelutynnyristä.

viewtopic.php?f=7&t=7493&st=0&sk=t&sd=a&start=15 Tuossa näkyy olevan tuollainen toteutus