Kotapata lämmittimenä

[Villa Edita]

Jaahas, mitäs tuollaisesta nyt uskaltais pyytää, oisko 50€ liikaa, ehdotuksia? Toisen meinasin itselleni säästää, tiedä vaikka johonkin joskus tarvii. Voisin viikonloppuna laitella fotoa esille tuosta kennosta ja tarkempaa mittaakin.
Tuollaisella puhallinkennostolla saa nopsaan sisäilman lämpötilan nostettua työskentelytasoon. Muutoin pitää ihan 10 asteen peruslämpöä yllä.

[thhs]

Tuon verran voisin siitä maksellakin, laitappa tarkempaa infoa. Kaveri on vielä ensi viikon sielläpäin niin voisi hakeakin.

[thhs]

Tänään pihaan tuli Jämä Junior -75, paisuntasäiliö (eli nyt unohdetaan se avopaisunta), varoventtiili, kiertovesipumppu yms tykötarpeita. Tuossa kattilassa näemmä kiertää tuli hyvän matkaa, joten tulenohjauslevyjä ei tarvitse rakennella. Onko jollain nurkissa pyörimässä tuohon sopivaa arinaa (pesässä puoliympyrän muotoiset kannakkeet) ja vetoluukkua öljypolttimen reijän tilalle?

[thhs]

Mietin tässä lattialämmitysputkien vetoa. Putkea tulee yhteensä noin 150 metriä, ja kysynkin että yhteen vai moneenko piiriin ne kannattaisi laittaa? Onko 150 metriä liikaa yhteen piiriin?

[koeffte]

Mietin tässä lattialämmitysputkien vetoa. Putkea tulee yhteensä noin 150 metriä, ja kysynkin että yhteen vai moneenko piiriin ne kannattaisi laittaa? Onko 150 metriä liikaa yhteen piiriin?

mikä putkikoko? laita 2 piiriä ainakin.

[thhs]

En ole vielä päättänyt putkikokoa. Mitä raati suosittelee?

[Maatilallinen]

Onhan sulla siis nyt kattila, kaksi kiertopumppua, kattilassa shuntti ja sitten sellainen käyttöveden sekoitusventtiili? Sitten varoventtiili, paisuntasäiliö ja vedonsäädin? Jos tarvitset siis lattialämmön lisäksi puhaltimia / pattereita. Lattialämpöä ei kannata kytkeä kattilan suntille, saa liian kuumaa liian helposti, vaan esim. käyttöveden sekoitusventtiili on tähän erittäin hyvä vaihtoehto, ei laske liian kuumaksi vettä.

Putkea ja liittimiä tietysti. Pakkasnesteethän sinne pitää täyttää. Kannattaa rakentaa täyttöyhde, systeemin korkeimmalle kohdalle vedetty putki, jonne venttiili. Voi sitten vaikka porakonepumpulla painaa klykolit sisään, kun systeemi täynnä, venttiili kiinni ja paineistus vedellä.

Huom! Siis kalvopaisunta-astian tapauksessa joudut liittämään vesijohtoveden systeemiisi, siksi suosittelen aina omatekoisiin sitä avopaisuntaa koska sieltä ei tule kuin muutama kymmenen litraa, sitten jos vesijohto kattilalle pamahtaa sieltä tulee vettä niin kauan kuin asia huomataan.

Muista asianmukainen täyttöventtiili ettei pakkasneste karkaa missään tapauksessa vesijohtoveden puolelle. Ja muista varoa ettei se itse täyttöjohto sitten jäädy!!

Niin, minähän postasin periaatekaaviota jonnekin ketjuun aikaisemmin, jos tarvii vilkaista

[thhs]

Joo käyttövettähän ei ole tässä rakennuksessa. Sen takia paineistus yms asioita pitää vielä pohtia, samaten järjestelmän täyttöä. Kalvopaisarikin on jo.

Sitten nyt on kattila yms tykötarpeet. Osa pihassa ja osa vielä kaupan hyllyllä. Systeemin tulee rakentamaan asiantuntija, eli putkimies.

Nyt on lähinnä se tilanne, että kohta täytyisi alkaa raudoittamaan ja vetämään valun alle putkia, ja siinä vaiheessa nyt mietin, montako piiriä sinne laitan.

[Maatilallinen]

Saattaapi olla että kalvopaisarin käyttö vaan aiheuttaa lisää hankaluuksia, jos painevettä ei tule edes koko rakennukseen.

Silloin järjestelmä pitäisi paineistaa jonkinlaisen pumpun avulla? Tai puutarhaletku vetää paineistamista varten jostain muualta. Jos siinä alkaa tulla ylitsepääsemättömiä ongelmia, niin kannattaa suosiolla vaihtaa avopaisariin, kerta sellainenkin on mahdollista, pelkästään sen takia että haluaa kalvopaisarin, ei kannata alkaa tekemään hirveitä järjestelmiä paineistukseen.

Putkimies kyllä tietää nuo jutut, siltä kannattaa kysellä

[thhs]

Jaa että se vaatii vielä erillisen vesijohtopaineen toimiakseen, sen lisäksi mikä pumpataan käsipumpulla sinne paisariin? Miksi veden ja kalvon oma paine ei riitä? Tuosta järjestelmästä ei kaiken järjen mukaan pitäisi veden tai paineen päästä karkuun?

[Maatilallinen]

Siis kyllä se veden oma paine riittää, mutta sinne on saatava sitä painetta.

Kalvopaisunta-astiaan pumpataan esipaine, se ei paineista vettä. Mikäli esipaine on n. 0,5 bar, pitää täyttöyhde saada jonnekin 5-6 metrin korkeuteen paisarin päältä. Jos siis ilman vesijohtovettä pistää menemään.

Vesipatsaan pitää olla kylmänäkin systeemin korkeimman kohdan yläpuolella. Eli jos sulla on ylimmän ja alimman kohdan välinen etäisyys vaikkapa 4 metriä, niin painetta pitäisi kylmänä olla n. 0,5-0,6 baria. Eli käytännössä täyttö pitäisi olla 6 metriä systeemin alimman kohdan yläpuolella. Niinkuin myös tietysti avopaisuntakin, joten siinä ei ongelmaa.

Avopaisunnassa sama juttu, mutta siinä vedenpaine on lähes vakio, yleensä ei heilu edes 0,1 baria kun taas kalvopaisunnassa vaihtelu luokkaa 0,5-0,8bar. Kalvopaisunnan kalvokin aiheuttaa rajoituksia paineelle, koska sinne pumpataan se esipaine, joka "varastaa" varsinaista vesipainetta. Ja sitten et voi kuumana täyttää vettä ollenkaan, koska vedet lentää ulos kun paine on niin kova.

Mutta siis, jos kalvopaisuntaan ei saa tarpeeksi painetta, pöntön kalvon takana oleva esipaine pistää vastaan, eikä astia siis toimi ollenkaan.

Mutta siis kalvopaisunnallakin tuo täyttö onnistuu ilman vesijohtovettä, mutta se ei ole niin yksinkertaista ja helppoa kuin avopaisunnalla tai täyttöjohdolla. En ole ikinä kuullut että kalvopaisunta-astia olisi asennettu ilman täyttöventtiiliä?

[thhs]

Hmm ehkä en ymmärtänyt kaikkea, mutta kyselen hieman.

Jos nyt on suljettu ja ilmattu systeemi, joka on täynnä vettä mutta paineeton, ja jota aletaan lämmittämään, niin eikös siellä silloin kasva paine lämmetessä ja kalvopaisari sitten toimii sen mukaan miten paljon vesi järjestelmässä laajenee? Mihin vielä tarvitaan erillistä painetta, että järjestelmä toimisi? Eikös pumppu kierrätä vettä putkissa, oli painetta sitten tai ei, kunhan on vain sitä vettä järjestelmässä?

Eikös monissa järjetelmissä ole niin, että erillisestä hanasta päästetään käyttövettä lämmitysjärjestelmään manuaalisesti siinä vaiheessa, kun sieltä on syystä tai toisesta vettä karannut ulos?

[Maatilallinen]

Kyllä, siis täyttöventtiilin ja takaiskun kautta normaalisti vettä painetaan putkiin.

Jos systeemi on täynnä vettä, on siellä silloin myös painetta, tosin ihan vähän. Pumppu saattaa alkaa kavitoimaan / aiheuttamaan alipainetta ja vetäämään ilmaa putkiin automaattisista ilmauskelloista.

Ja jos paisari ei "toimi" yhtään, pienikin vuoto aiheuttaa ilmaa putkiin. Ja tuo pakkasneste karkaa aika helposti. Periaatteessa systeemi toimii paineettomana, mutta käytännössä ei, kyllä vedenpinnan pitää olla kaikkien putkien "yläpuolella", jolloin sitä painettakin on, muuten sinne tulee ilmaa.

Eli kyllä se toimii, mutta täyttöpaikka on saatava yhtä ylös kuin avopaisarikin, ja esipainetta ei saa olla paljon mitään. Kuinka iso se kalvopaisari on?

[thhs]

Kalvopaisarin koko on 26 litraa. Voiko sen asentaa kattilan rinnalle, vai pitääkö sen olla kattilan yläpuolella esim. vintillä? Täyttölinja on mahdollista vetää 2,5 metriä kattilan yläreunaa korkeammalle. Paljonko järjestelmän paine nousee, jos vaikka vesi lämmitetään +15 asteesta +70 asteeseen, eikö silloin pitäisi jo tulla painetta sen verran, että paisarikin toimii ja ilmaa ei imeydy vuotokohdasta järjestelmään?

[Maatilallinen]

Tuolla paisarilla järjestelmässä saisi olla maks. 260 litraa vettä, muuten tulee ongelma.

Paineennousuun en osaa sanoa, mutta sillä ei ole niin väliä, kun riittävä paine on kylmänäkin. Mutta siis jos talvella tila on tarkoitus jättää kylmilleen (pakkasneste) ja täytät sen esim. kesällä +10 asteen lämpöisellä nesteellä niin -30 asteessa saattaa alkaa olla paineet jo vähissä.

Paisuntasäiliö pitää nimenomaan olla kattilan luona, alhaalla, silloin se toimii paremmin. Ei siis missään nimessä vintillä. Esipainetta paisariin ei pidä laittaa kuin maks. 0,2-0,3 baria, muuten se lakkaa kylmänä "toimimasta". Saat n. 0,2-0,3baria vesipainetta säiliölle jos vedenpinta ihan ylhäällä Siis kylmänä. Kuumana tietysti paljon enemmän.