Lisäeristyksen tarpeellisuus?

[lmfmis]

Jos sen harvan vinolaudoituksen olisi halunnut säästää ja hyödyntää osana lämmöneristettä, niin sitten olisi voinut vaikka käsisirkelillä päästellä laudoituksesta alimmat pari tuumaa pois, siis justiinsa sokkelin yläpuolelta. Siihen sitten "täyte-/korotuspalaksi" puurima tai halteksi, joka olisi vahvuudeltaan samaa kamaa kuin se pois katkaistu vinolaudoituksen alaosa. Se plokkaa sen rautojen väliin puhaltavan tuulen näppärästi pois, jonka jälkeen ne raot toimii eristävinä ilmataskuina

No tuossa tulee jo ihan käytännön ongelma siinä että ne vinolaudat on kiinni siinä viimeisessä tuumassa.

Mietittiin myös että ne raot olisi voinut tukkia pellavalla mutta siinä olisi ollut melkein enemmän työtä. Ja tulos melkein takuulla huonompi.

Mitä kaikkea tuohon oot laskenut mukaan? Meinaan sitä, että kun sanot julkisivun eristeen vaihdon maksavan itsensä takaisin 5 vuodessa..?

Onko se silloin se villa, joka itsensä maksaa takaisin? Vai villa ja tuulensuoja? Pelkät materiaalit vai sisältyykö työ? Entä ulkovuorauksen hinta? Tuntuu vaan niin hurjalta säästöltä, että onko kyseessä tosiaankin kokonaiskustannukset vai onko jotain rajattu pois?

Ei tietenkään kokonaiskustannuksia vaan lasken eristämisen tuoman lisätyön ja villan. Eli se delta mitä tästä osittui lisäeristykselle. Julkisivu tehdään muutenkin.

Tietenkin jos pelkkä runkoleijona olisi antanut esim 10% säästön niin sitten villanvaihdolle jää se erotus.

No, aika akateemista.... tuota kun ei pääse mitenkään toteamaan...

[Oto Hascak]

No tuossa tulee jo ihan käytännön ongelma siinä että ne vinolaudat on kiinni siinä viimeisessä tuumassa.

Jos sulla on alajuoksuna kutakuinkin 4" piiru, niin onko millään muotoa mahdollista poistaa vaikkapa nyt sitten kaksi alinta tuumaa..? Muoks. Siis poistaa kaksi alinta tuumaa siitä vinolaudoituksesta, ei suinkaan piirusta...

Kahden timpurin remmi aloitti vinolaidoituksen purkamisen Keskiviikko-aamuna ja tänään (maanantaina) on laitettu vinojäykisteet ja koolaukset levyjä varten. Pitkiä päivä tehneet eli 6 pv x 2x12h = 144 työtuntia. Sisältää siivoukset yms.

-----

ja puruja 8 peräkärryllistä kaato´paikalle. Yksi roskalava täynnä purkulautaa.

Ei tietenkään kokonaiskustannuksia vaan lasken eristämisen tuoman lisätyön ja villan. Eli se delta mitä tästä osittui lisäeristykselle.

Eli lasket mukaan purkutyöt, vinojäykistämisen, uudet koolinkit ja purettavan materiaalin poiskuskaamisen sekä vaihtolavat? Kai sää sen tuulensuojankin lasket näihin kuluihin mukaan, kun sitä ei vanhastaan ollut?

Se villan hinta sekä puhallustyö maksavat itsensä varmasti suhteessa äkkiä takaisin, mutta mielestäni laskun kuolettamiseen kuuluu muutakin. Joka tapauksessa älyttömän hyvä kauppa, jos se itsensä maksaa muutamassa vuodessa takaisin.

Tietenkin jos pelkkä runkoleijona olisi antanut esim 10% säästön niin sitten viljanvaihdolle jää se erotus.

Jotenkin niin se täytyy varmaan ajatella. Ihan oikeasti vaikea sanoa, että mikä kaikki nyt on sitten minkäkin ansiota. Mainitsit tuolla aiemmin, että etenkin nurkat olivat erityisen kylmät. Nyt kuitenkaan sun nurkat eivät saaneet lisäeristystä kuin sen laudan vahvuuden verran (+levyn). Onko se laudanvahvuinen villakerros se autuaaksi tekevä seikka vai jokin muu, kuten mahdollisesti parantunut tiiveys uuden runkoleijonan sekä tiiviimmän ulkovuorauksen muodossa? Mää luulen, että se runkoleijona vinolaudoituksen päälle asennettuna ei olisi antanut merkittävästi huonompaa lopputulosta ja sillä olisi säilynyt jonkinlainen pala rakennuskulttuuriamme.

Ajattelemisen arvoista sekin.

[lmfmis]

Ei tietenkään kokonaiskustannuksia vaan lasken eristämisen tuoman lisätyön ja villan. Eli se delta mitä tästä osittui lisäeristykselle.

Eli lasket mukaan purkutyöt, vinojäykistämisen, uudet koolinkit ja purettavan materiaalin poiskuskaamisen sekä vaihtolavat? Kai sää sen tuulensuojankin lasket näihin kuluihin mukaan, kun sitä ei vanhastaan ollut?

Kyllä. Tuulensuoja olisi tullut toiseenkin ratkaisuun joten sitä en laske mukaan.

No, se roskalava puulle oli 125 eur ja purut vein muun purkukuorman päällä. Ne kulki ilmaiseksi.

... sillä olisi säilynyt jonkinlainen pala rakennuskulttuuriamme.
.

Joku muu saa asua rakennuskulttuurissa.

Minä asun talossa.

[Oto Hascak]

Tuulensuoja olisi tullut toiseenkin ratkaisuun joten sitä en laske mukaan.

Eli sä asennutat palkollisella tekijällä lisälämmöneristeenä toimivan suhteellisen kalliin runkoleijonan seinään, mutta et laske sitä mukaan lisäeristämisellä saataviin kustannuksiin?

... sillä olisi säilynyt jonkinlainen pala rakennuskulttuuriamme.

Joku muu saa asua rakennuskulttuurissa.

Minä asun talossa.

Joka aiemmin oli Rintamamiestalo. Ei vaan, en voi väittää, että tässä olisi omasta mielestäni kyse mistään ihan rikollisesta peruspilaamisesta, kun kuitenkin käytit selluvillaa. En vaan vieläkään tämän episodin jälkeen ole itse valmis allekirjoittamaan lisälämmöneristämisen mielekkyyttä, ainakaan tässä muodossa.

[Cardan]

Minä jätin ulkopuolen ennalleen, koska auringonpuoleisten seinien pystylaudoitus oli vaihdettu ja oikein hyvännäköinen. Tiivistin raot sisäseinästä ja laitoin lisäksi uuden insuliitin ja tiivistin senkin saumat ja tuntuu, että riittää. Myrskytuulella kyllä kämppä jäähtyy ja 20 asteen pakkasella tietää, että ulkona on kylmä mutta lämpö pysyy sisällä...kunhan lämmittää...siis puilla. Vetoa ei tunnu ja lattia on...jos ei nyt lämmin, niin ainakin sopiva eli ei vetoinen. Yläkerta on vielä vaiheessa (motivaatiopuute) ja osa lämmöstä karkaa yläkertaan ja pihalle. Ekana vuonna yläkerta oli puljaamaton ja siellä oli 15 astetta lämmintä ilman lämmitystä. Eli alhaalta nousi lämpö ylös.

Sisäpuolen tiivistäminen...siis vetokohtien poistaminen on eka työ ja halvin mistä aloittaa ja jos ei se riitä niin sitten jotain muuta.

[Oto Hascak]

Myrskytuulella kyllä kämppä jäähtyy ja 20 asteen pakkasella tietää, että ulkona on kylmä mutta lämpö pysyy sisällä...kunhan lämmittää...siis puilla.

Tuo on mun mielestä ihan selviö, mutta jostain syystä tuota ei haluta myöntää. Hörppää se lisälämmöneristetty talokin talven kovimmilla pakkasilla enemmän energiaa lämpimänä pysymiseen.

[lmfmis]

Joka aiemmin oli Rintamamiestalo. Ei vaan, en voi väittää, että tässä olisi omasta mielestäni kyse mistään ihan rikollisesta peruspilaamisesta, kun kuitenkin käytit selluvillaa. En vaan vieläkään tämän episodin jälkeen ole itse valmis allekirjoittamaan lisälämmöneristämisen mielekkyyttä, ainakaan tässä muodossa.

Täytyy olla erimieltä.

Menee kyllä ihan offtopic:

Rintamamiestalot rakennettiin aikanaan niillä materiaaleilla joilla pystyttiin - ihmisille taloksi. Olen lapsena asunut rintsikassa jossa on ulkovessa, ikkunat jäätyy kuuraan sisältä ja pakkasyönä on kipinävuorot ettei talo jäädy. Keittiössä emaliämpäri jossa voi käydä asioilla kun ulkona on liian kylmä. Lapsia lyötiin nahkaremmillä kun oli kuriongelmia ja makaronivelli oli herkkua. Se on sitä oikeata rintsikka-asumista. Yhtään en kaipaa.

Rakennusperinne pitää säilyttää mutta samalla tavalla kuin silloin nyt asun tässä talossa asun sitä itselleni ja perheelleni ja talo elää sen mukaan. Naapurissa asuu alkuperäinen rintsikan omistaja ja ei hänkään millään lämmöllä niitä vanhoja aikoja muistele ja on teettänyt lisäeristyksen hänkin. Kertoo vain että olisi talot aikanaan paremmin rakennettu jos olisi ollut mistä rakentaa. Mineriittilevyt oli senajan avaruustekniikkaa ulkoverhoilussa ja siksi niitä käytettiin. Ja hyvähän se oli. JOs ei ollut varaa siihen niin lautaa sitten vain. Rautaa betoniin haalittiin mistä saatiin - jos saatiin jne jne Eipä ole nykyään ongelma. Paremminkin perinne pysyy näin elävänä ja rintamamiestalot olemassa kun ne vastaavat nykyaikaista asumistasoa. Muuten ihmiset lakkaavat niissä asumasta ja sitten se on menoa.


Pitäisikö perustaa "perinne rintsikat" ja "nyky rintsikat" keskusteluryhmät erikseen.

[Oto Hascak]

Täytyy olla erimieltä.

Ollaan yhtä mieltä siitä, että ollaan eri mieltä.

Mutta kun te muut lisäeristäjät laskette niitä kustannuksien kuolettamisaikoja, niin ottakaa nyt suurin piirtein kaikki kustannukset mukaan, niin tulee realistisempia lukemia.

[nummentie 434]

Tuollaisessa "perinnerintsikassa" itse asuvana; on ulkovessa ja ikkunat jäätyy, kipinävuoroja ei sentään tarvi - olen tullut siihen päätelmään että silloin kun näitä mökkejä on rakennettu, matskut on varmaan olleet sitä mitä on saatavilla ollut, mutta myös ihmisten tottumukset ja vaatimukset on olleet erilaiset, ja elämäntavat.
Sotien jälkeen on varmaan ollut enempi tapana että päivisinkin on joku ollut kotona pitämässä tulta hellanpesässä, ja/tai raskaan ehkä ulkona vietetyn työpäivän jälkeen kotiin tultua on tuvassa oleva 16 - 18 asteen lämpötila tuntunut varmaan ihan ruhtinaalliselta, eikä sen työpäivän jälkeenkään varmaan soffalle keritty palelemaan, lämpö haettiin liiteristä ensin hakkaamalla ne halot ja sitten kantamalla tupaan ja uuniin

Kaikista parasta perinteen vaalimista ja myöskin kaikenlaista ekohenkisyyttä tulee parhaiten ylläpidettyä silloin kun talon oston jälkeen rahaa ei jää minkäänlaisiin turhuuksiin kuten lisäeristys tai lattialämmitys, villasukkia ja villahousuja lisäilemällä nämä asiat hoituu

[Jokapaikanhöylä]

Henkilökohtaisesti kummeksun edelleen näitä "jäätyneitä ikkunoita ja kuuraisia nurkkia", meillä on wanhalla puolella lämmityksenä VAIN pönttöuuni, puuhella, Timo-uuni ja yläkerrassa Porin matti. Ei todellakaan palele, ihan boksereissa voi aamuin illoin nautiskella, vieraat valittaa jopa turhankin lämpimästä "suht-trooppisesta" ilmanalasta Lankku/ponttilautalattioissa on alkuperäiset purut, painuneiden tilalle olen lisännyt ja tilkinnyt lattianrajat sanomalehdellä (väliaikaisesti), seinissä peiterimapystyverhous, tervapaperi, hirsirunko, pinkopahvit ja paikoin 70-luvun lastulevyä/kovalevyä, yläpohjassa alkuperäiset purut (painuneiden päälle lisätty uutta) ja katonrajat tilkitty sanomalehdellä (väliaikaisesti).

Suunnitelmissa on (sitten joskus) avata lattian kokonaan, lisätä kauttaaltaan purua, tiivistää kunnolla voimapaperilla ja laittaa wanhat laudat takaisin. Seinistä poistaa lastulevyt, tiivistää voimapaperilla kunnolla ja levyttää huokoisella puukuitulevyllä uudelleen. Katot kaipaavat vain maalia ja paremmat pellavatilkkeet reinoille. Ulkovuoraus on tarkoitus käyttää irti joskus ja tiivistää alusta uudelleen tervapaperilla. Siinä kaikki ja jos nykyisellään toimii näin hyvin, todennäköisesti "ehostettuna" vielä paremmin, lisäeristyksiä en katso olevan tarpeen asentaa.... Herääkin kysymys, että onko nämä "raittiit kodit" sitten jotenkin vaan niin hemmetin harvoja? Eli onko niissä nuo pahvitukset jne repeilleet, tms? Voihan kyseessä olla myös mineraalivillassa oleva kosteus (jos sitä käytetty), joka on aiheuttanut eristyskyvyn katoamisen, tai sitten ne vihonviimeiset "hölynpöly-ruiskutusreiät", niistä seuraa auttamattomasti ilmavuotoja pitkin seiniä ja lattioita...

[Hiski Piskinen]

Viiden vuoden kuoletusaika seinien lisäeristykselle kuulostaa kyllä aika optimistiselta. Ja jos näin todella käy, niin taitaa säästö olla enemmänkin parantuneen tiiviyden kuin uuden eristeen ansiota. Seinien eristekerroksen paksuudella kun ei itsessään ole mitään valtavan suurta roolia rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa.

Meidän talon seinissä on se perus kymmenen senttiä purua ja yksi 12 millinen huokoinen puukuitulevy (toinen kerros tulee sitä mukaa kun ehdin laittaa). Puolentoista vuoden asumiskokemuksella voin sanoa, että ei ole tuntunut sisällä kylmää eikä vetoa edes viime talven kovilla pakkasilla. Sähköä nyt tietysti kului tammi-helmikuussa aika reilusti, joten yläpohjan lisäeristys voisi olla ihan viisasta tehdä jossain vaiheessa.

Eli kun vanhaa taloa korjaa, niin on helppo lähteä tekemään yhtä ja toista vain varmuuden vuoksi, vaikka vähemmälläkin selviäisi. Säästyisi rahaa ja katoavaa rakennusperintöämmekin.

[Tinakenkäpoika]

Mun mielestä tuo 50 mm eristettä ja siihen päälle 12mm tuulensuojalevyä on aika sopiva näihin purutaloihin kustannuksiltaan, työmäärältään, eristävyydeltään,ilmantiiviydeltään.

[akiriik]

Sori, että nostan vanhaa topiccia ylös, mutta tämä tuli vaan vastaan kun haeskelin kaikkea juttua lisäeristyksestä. Itellä on myös rintsikka projekti menossa ja voin kertoa, että pystyisin kertoa siitä sivullisen juttua mistä perinneremontoijat saisivat sydänkohtauksen :D

Mutta itse en ole laskenut kertaakaan koska lisäeristyksen hinta kuolettuu...se tehdään ihan asumismukavuuden vuoksi.

Laitan vielä lopuksi kuvan tavarasta jota on rintsikkaan mennyt tähän mennessä n.3laatikkoa ;)

[lmfmis]

Viiden vuoden kuoletusaika seinien lisäeristykselle kuulostaa kyllä aika optimistiselta. Ja jos näin todella käy, niin taitaa säästö olla enemmänkin parantuneen tiiviyden kuin uuden eristeen ansiota. Seinien eristekerroksen paksuudella kun ei itsessään ole mitään valtavan suurta roolia rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa.

Tässä tätä omaa energia statistiikkaa. Eristysremppa tehtiin viime kesänä (vuonna 2002 otettiin yläkerta käyttöön)

Tällä hetkellä säästöä on tulossa 1000-1500 litraa öljyä vuosikulutuksesta.



Eristysrempan osuus ulkoverhoiluremontista maksaa näköjään itsensä takaisin noin viidessä vuodessa.

[Hiski Piskinen]

Tällä hetkellä säästöä on tulossa 1000-1500 litraa öljyä vuosikulutuksesta.

No onneksi olkoon. Noin iso muutos energiankulutuksessa on seinäremontissa kova juttu ja kertoo kyllä siitä, että rakenteessa on parantunut jotain muutakin kuin pelkkä u-arvo. Jokainen talo on oma tapauksensa, eikä sillä tietysti omistajan näkökulmasta ole merkitystä, johtuuko se parannus uudesta eristeestä vai jostain muusta, kun kerran säästöä syntyy.

Mutta yleensä ei seinien lisäeristystä suunnittelevan kannata tuollaisia lukemia odottaa. Laskeskelin kerran huvikseni, mitä voisin säästää, jos vaihtaisin oman talon seinien purut selluvillaan (mihin en aio ainakaan muutamaan kymmeneen vuoteen ryhtyä), ja tulin siihen tulokseen, että säästöä tuskin kertyisi edes sataa euroa vuodessa. Siinä ehtisi vanheta aika kauan, ennekuin saisin edes investoidut rahat takaisin.