Talostamme (rak.1935, tuulettuvalla rossipohjalla) sellainen puuttuu, eli se on työlistalla. Ajattelin kuitenkin ensin kysyä arvon palstalaisilta mihin kohtaan olette vastaavan aukon tehneet?
Meillä on myös pieni tiilistä muurattu kellari, johon kulkureikä olisi helppo tehdä, mutta olisiko sittenkin parempi tehdä se suoraan ulkoa, varsinaisen betonisokkelin läpi?
kale kirjoitti:Oletko varma että sulla on sokkeli kaikkialta yhtä alhaalla kuin kellarissa, kannattaisi varmistaa. Jos on niin, tee kulkuaukko nykyisestä kellarista.
Uskon, (mutten tiedä) kellarin olevan syvemmällä kuin muu sokkeli. Kellarin ikkuna on vain hieman maanpinnan yläpuolella, kellarissa vajaa seisomakorkeus.
Meillä on -39 rakennettu talo jossa myös pääosin rossipohja mutta pieni 20 neliön kellarikin löytyy.Alapohjaan ei ole kulkuaukkoa,vain muutama kissanluukku.Aukko on joskus ollut kellarista mutta muurattu umpeen kun kellariin on tehty vessa.Itsekin olen tuota aukon puhkaisua ajatellut siihen missä se on ennenkin ollut.Meillä aukon tekeminen on järkevästi mahdollista vain kellarista koska sokkeli ei ole lähellekkään yhtä korkea muilla seinillä kuin se on kellarin seinillä.Yksi vaihtoehto olisi tehdä asuinkerroksen lattiasta luukku alapohjaan vaikkapa jostakin komerosta.Tällainen ratkaisu voisi olla helpommin toteutettavissa.
En ehkä tekis kellarista, turhaa tiivistämistä teettää ja joutuu joutavan takia tekemään eristetyn luukun kellariin ettei pakkanen karkaa sisään. Jos sen reiän tekee vaikka kuistin alta tai muualta kivijalasta niin siihen ei tarvitse kun nätin lautaluukun päälle.
Pekka Huhta kirjoitti:En ehkä tekis kellarista, turhaa tiivistämistä teettää ja joutuu joutavan takia tekemään eristetyn luukun kellariin ettei pakkanen karkaa sisään. Jos sen reiän tekee vaikka kuistin alta tai muualta kivijalasta niin siihen ei tarvitse kun nätin lautaluukun päälle.
Pekka
Kiitos vastauksista.
Ajattelinkin juuri tuota ylimääräistä tiivistämishommaa kellarin seinää reittäessä. Kivijalka taasen on aika matala, siihen kun leikkaa äijänmentävän aukon niin alareuna ei paljoa jää maanpinnasta. Kumpi sitten on pienempi paha..
Kuistin alta ei kulkeminen onnistu, siellä kun ei ole kuin parikymmentä senttiä tyhjää tilaa.
Meillä on niin matala sokkeli että oli pakko tehdä luukku kellariin. Eikä se luukkukaan kovin tiivis ole. Kellarista menee tuuletus katolle niin se korvausilma tulee epätiiviistä luukusta ja rakenteista. Talvellakin kellarissa mittari näyttää noin 5 plussaa. Ehkäpä uunien anturat pitävät kellarin lämpöisenä ja ilmanvaihtokin toimii sen takia.
Jatkanpa tähän ketjuun kun en tohdi aloittaa uutta.
Yksi meidän tulevan kesän projekteista olisi tehdä 39- rakennetun talon alapohjan ryömintätilaan kulkuaukko, kartoittaa sen kunto ja tehdä tuuletusaukot sinne.
Ensi viikonloppuna ajateltiin purkaa sokkelin ympäriltä levytykset+styroxit (ulkopuolelta tehdyn lisäeristyksen takia laitetut) ja ihmetellä, josko sokkelista löytyisi viitteitä umpeenmuuratuista kissanluukuista, tai jopa ehkä varsinaisesta kulkuaukosta.
Mikäli ei, niin alamme hiljakseen kallistua kulkuaukkoon tuvan lattiaan. Kulkuaukon, tuli se sitten minne hyvänsä, tulisi toki tekemään joku asiaan vihkiytynyt henkilö (ehdotuksia osaavista kavereista tähän hommaan?).
Tuvan lattian alla saattaa myös olla maakellari (tai jonkinmoinen vastaava kylmämonttu) josta kulku kaiketi olisi huomattavasti helpompi järjestää... Onkohan olemassa mitään moottorisahaa/sorkkarautaa hienostuneempaa keinoa ottaa asiasta selvää?
Sokkelin korkeudesta voisi päätellä, että lattian alla olisi kyllä normaalikokoisen ihmisen mentävä ryömintätila, mutta päätäni en pistä pantiksi. Talon entisen omistajan mukaan näin kuitenkin oli ainakin eteisen osalta.
Tosiaan siis tarkoitus kutsua paikalle henkilö, joka näitä hommia osaisi selvitellä, mutta olisi kiva olla asian tiimoilta itsekin kartalla, ja tehdä alustavaa suunnitelmaa.
Mietityttää myös sokkelin ja talon ulkoverhouksen syvyyseron tasaaminen tuuletusluukkujen teon jälkeen. Ulkovuoraus ja eristemateriaalit todennäköisesti menevät vaihtoon (mikäli -niin kuin oletettavaa on- ne on lätkitty kiinni samaan malliin kun katon eristeet), joten mikään hirveän pysyvä vaihtoehto tähän hätään ei varmastikaan ole tarpeen.
Meilläkin kaivattaisiin kulkua rossitilaan. Sinäänsä tuntuisi aika yksinkertaiselta tilata timanttileikkaajat tekemään miehen ryömintäreikä sokkeliin, mutta vähän hirvittää, ettei vaan säästöbetonisokkeli murtuisi aukon yläpuolelta, kun kannasta jäisi vain 15-20 senttiä. Onko pelko perusteltu vai aiheeton
Jos voi valoin todeta "kissanluukuista" rossitilan kunnon, ei liene tarvettta tehdä ylimääräistä ryömintäaukkoa, mikäli alapohja näyttää hyvältä ja kuivalta.
Aikanaan laaturakentajat eivät tehneet / jättäneet tutkimusluukkuja nykyisille pestykorville, koska siihen ei ollut tarvetta.
Tarve ryömintäaukkoon tulee siitä, että rossitilaan on jätetty maatuvaa ryönää ja toisaalta pitäisi päästä tukkimaan pienjyrsijöiden tekemiä ylimääräisiä aukotuksia lattiarakenteen alapinnassa.