routaeristyksen tarve?

[nenonen2]

elikkäs omistan 50luvun rmt:n ja nyt olisi vähän remontin aika. talossa on kellarikerros jossa saunatilat ja kaksi asuinkerrosta. kellari on suurimmaksi osaksi maan alla, vain noin 60cm maan päällä. onko siis tarpeellista alkaa tekemään routaeristystä? kellari ei talvisinkaan laske lähellekkään miinus asteita, noin 10 astetta on talvellakin. myöskään kosteutta ei ole tullut mistään ja muutenkin kaikki on ihan ok. salaojitukset kylläkin puuttuu ilmeisesti talon vierestä, ne voisi olla ainakin syytä tehdä. piha on kylläkin muuten tosi kuiva paitsi keväällä lumien sulaessa on märkänä pari viikkoa.

[Tinakenkäpoika]

Maankallistuksilla pois päin talosta ja sadevesien pois johdattamisella talon vierestä saa jo paljon aikaan.

[heikkih]

Jos kellaria ei lämmitetä, voi maa jäätyä talon ulkopuolella.
Tähän tietenkn auttaisi routaeristys.

[lmfmis]

Jos kellaria ei lämmitetä, voi maa jäätyä talon ulkopuolella.
Tähän tietenkn auttaisi routaeristys.

Jos ei ole jäätynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana niin ei jäädy nytkään.

Eristemiesten myynninedistystä enimmäkseen.

Järkevää harkintaa kannattaa käyttää.

[nenonen2]

joo se tässä arveluttaakin kun ei tosiaan ole ollut mitään ongelmia aiemmin. kuulin vaan eräältä taholta että alkaisi saunan seinät kostumaan jos eristän vaan sisältä.
saunatilat tullaan kyllä pitämään lämpöisenä remontista lähtien. ajattelin eristää sisäpuolelta ainakin saunan spu:n saunasadulla ja pesuhuoneen varmann jollain muulla.

kiitoksia mielipiteistä ja kiinnostuksesta asiaan.

[lmfmis]

Olisi pitänyt laittaa disclaimer

Lämmin kellari lämmittää periaatteessa maata talon ympärillä ja jos nyt eristät sisäpuolelta hiipuu tämä lämmitys...eli nyt tapahtuu jotain mitä ei ole 50 vuoteen tapahtunut...tämä onkin vähän eri asia.

Se routa joka on pysynyt poissa 50 vuotta voikin jäätyä talon vieressä pidemmälle. No, jos se maaperä on hiekkaista niin ei hätää edelleenkään. Jos kellaria ei ole lämmmitetty ennekään niin tilanne ei kauheasti muutu ja ei hätää silloinkaan.

Laittaisin itse eristyksen seinän ulkopuolelle.

Tosin olis varmaan routinut jo -87 talvella jos olisi ollut routiakseen. Sillon oli tosi napakka talvi. Olin intissä varusmiehenä silloin ja laitoin päälle lomille *kaiken* mitä kaapista löytyi, lomapalttoo, palveluspalttoo, talvipuku..kaikki pitkät kalsarit....ja silti paleli ....sain peukalokyydin Hiace kuskilta joka väänsi ohjausta kaksin käsin kun ohjausvaihteen öljyt oli jäätyneet...perille päästiin...

[Jamero]

Meillä tilanne ennen eristystä; Aina kellarissa vähintään plus 5 astetta vaikka pakkasta ulkona -30.
Salaojien yhteydessä 50mm eristettä ja huomaamatta talvella kellarissa kävi pakkasen puolella
jo -15 asteen tienoilla. Joten Lämmitystarve kasvaa kun maa ei enää lämmitä.

[Matti Alander]

On totta, että maa lämmittää ja siirtää kosteutta kellarin sisään höyrynä ja monasti kapillaarisesti.
Mikäli käyttötarkoitus säilyy samana, eikä kellarista tehdä asuintiloja, niin tuskin kannattaa paljon muuta tehdä, kuin johtaa rännivedet ja sadevedet varmasti talosta ulospäin, sekä varmistaa ympärivuotinen kohtuullinen tuuletus.
Mikäli taas muutetaan asuintilaksi, niin silloin tarvitaan järeämmät toimenpiteet, jotta kosteustekniikka saadaan hallituksi, sekä energianhukkaa pienennettyä.
Lämmin syväperustus ei tarvitse routaeristystä vaakatasoon, jossain tapauksessa siitä saattaa olla jopa kosteusteknistä haittaa. Maaperän lämpö kun nousee routaeristeen alla, kuivuu ainakin patolevyllä eristetty tai salaojittavalla eristeellä eristetty rakenne huonommin, koska lämpötilaerot pienenevät. Mikäli kuitenkin routaeristystä haluttaisiin käyttää niin sanotun varmuuden välttämiseksi tulisi se sijoittaa mahdollisimman alas aivan salaojaputkituksen päälle, jotta saataisiin suurempi lämpötilaero ja suunniteltu kondenssi patolevyn sisäpinnalla aikaiseksi.
100 ja vielä 200 mm eristekerroksillakin lämmön läpäisy vielä hyvinkin nostaa maaperän lämpötilaa ja varsinainen maatäyttökin seinän vierellä eristää lisäksi, jolloin anturan alle roudan pääseminen ei syvässä kellariperustuksessa ole mahdollista.
Matalat- ja rossiperustukset ovat sitten oma lukunsa, joissa routaeristystä vaakatasoon tarvitaan ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta niissäkin routaeristyksen tekeminen rakennustapaohjeen 300 mm:stä alemmas takaa tehokkaamman kuivumisen betonirakenteille.

[Tuulentupa]

Minä en tekisi uusia tehokkaita salaojia, ellei mitään ongelmaa ole. Ellei talossa ole kunnon anturia, voi ojituksen jälkeen ongelmia tulla liiallisen kuivumisen tähden - ainakaan sokkelin alapuolelle en missään nimessä menisi sorkkimaan. Ja ehdottomasti aina kunnollinen tuuletus alapohjassa!

[nenonen2]

onpas vähän nyt jäänyt tämäkin projekti. tosin nyt kesäkuussa pitäis ottaa työn alle. eli ajattelin että ois nyt kuitenkin varmaan viisainta tehdä jotain noille perustuksille, ajattelin ne salaojat laitella ja sitten varmaankin patolevyn ja styroksin siihen kylkeen sitten. tämä nyt tietysti vähän arveluttaa kun miltei kaikki on sitä mieltä ettei toimi mutta joidenkin mielestä kuitenkin toimii. asuin tilaahan tuosta ei ole tulossa, lämmintä kylläkin jossain vaiheessa.
mitä mieltä tästä?
ja sitten. nyt tänä talvena huomasin hyvin kovilla pakkasilla että kyllä se kellari aika viileä oli pahimmillaan, ei kuitenkaan putket yms jäässä. tästä johtuen myös alakerran lattia oli kylmä. mitä eristystä sis kannattaisi laittaa sokkelin maan pääliseen osaan eristeeksi? oisko joku finfoam tyylinen ratkaisu aivan huono? ja mitä sitten sen päälle?
kiitos ja näkemiin.