Jyrkän peltikaton maalaus

[HKo]

Suunnittelen peltikaton maalausta tai maalauttamista. Kunhan nyt ensin keksin miten pääsen katolle tutkimaan, onko se siinä kunnossa että maalaus vielä kannattaa. Lienee melko normaali kaltevuus rintamamiestalolle, ilman valjaita en sinne uskalla ja tuskin siellä edes pysyisi. Aihetta on näemmä aiemminkin täällä sivuttu ja valjaita ja lapetikkaita suositeltu. Mutta minne/miten te oikein turvaköysiä kiinnitätte? Ei ainakaan meikäläisen kohteessa ole mitään muuta kuin savupiippu, johon köyden saisi kiinni, ja näemmä joidenkin mielestä piippuakaan ei saisi ko. tarkoitukseen käyttää. Sitäpaitsi ei se yksin edes riittäisi kun liikkuu sivusuunnassa tarpeeksi kauas. Lappeen toiselle puolelle maahan (talon vieressä olevan autokatoksen tukeviin rakenteisiin ja toisella puolella vaikka henkilöautoon) olisi ehkä muuten mahdollista, mutta katon terävä reuna ja köysi on vähän huono yhdistelmä.

Toiseksi, onko saatavilla liikuteltavia alumiinisia lapetikkaita, vai onko ainoa vaihtoehto tehdä itse puusta? Luulisin, että 5m puutikas painaa jo sen verran että alumiinisen katolle nostaminen ja siirtely olisi yksin helpompaa. Halvemmaksikin ehkä tulisi kuin itse tekeminen.

Pesu kannattaa ilmeisesti tehdä nosturista käsin?

Maalaustapaa olen myös miettinyt. Puupintojen tapauksessa voin helposti olla samaa mieltä useimpien kanssa, että pensseli on ruiskua parempi menetelmä, mutta toistaiseksi en ole nähnyt yhtään järkevää perustelua, miksi näin olisi myös metallipintojen kanssa. Silti peltikattojakin kehoitetaan maalaamaan pensselillä. Saattaisi vaan olla aika paljon helpompi maalata korkeapaineruiskulla, onnistuisi ehkä nosturista käsinkin? Mökin kattoa olen ruiskulla maalannut noin 18v sitten ja nyt se kaipaa uutta pintaa, mielestäni ihan kohtuullisesti olosuhteisiin nähden. Talon katto pääsee helpommalla. Se tehtiin jopa automaaliruiskua käyttäen, mikä oli tietysti hölmöä.

[Limes]

Jos autossa tai muussa kulkuvälineessä on turvavaljaiden köysi kiini,niin ehdottomasti avaimet omaan taskuun...tai johonkin ettei kukaan lähde ajamaan.
Voi olla huono homma jos ainoat avaimet on köyden päässä killuvan taskussa.
Jossain oli juttua että oli ollut komea lähtö lähellä,kun auto otettiinkin ajoon.

Toiset,riittävän (??) vankat ja painavat lapetikkaat voisi kai olla myös köyden kiinityspaikkana. No reunalla jos putoaa reunan yli...
Lumieste tai kävelysilta jos on ??

Ainakin Wibe valmistaa alumiinisia lapetikkaita,joissa on askelmapuolella pyörät yläpäässä joten liikkuu suht kevyesti harjalle ja sitten
käännetään ympäri ja jäävät koukun varaan harjalle.

[tuuma]

Jos lähellä on puita niin kaipa ne turvallisempia ovat kuin ajossa oleva auto

Vein tyttären kerran seinäkiipeilemään (ei nauttinut) mutta siitä tuli mieleen että paras kai olisi jos maanpinnalla harjan toisella puolen olisi hieman painavampi kaveri, joka voisi antaa "löysiä" sen mukaan kun homma etenee niin sujuisi joutuisasti ja tietty tarpeen mukaan nykäistä sitten takaisin katolle jos sattuu oma ote lipsahtamaan...

[ahaikio]

Viritä piipun ja jonkin toisen tukipisteen välille vaijeri, johon laitat valjaat kiinni. Toisen tukipisteen löytäminen voikin sitten olla vaikeempaa, mutta räystään alta löytynee sopivia runkotolppia, johon saa toisen pään pultattua.

[Tume_t]

Itselläni katonmaalaus projekti myös edessä. Katolla pysymisen ajattelin hoitaa noilla kiipeily vermeillä, ne kun löytyvät jo omasta takaa. Vielä en ole sitä miettinyt pyydänkö jotain kaveria hoitamaan varmistuksen ja köyden löysäilyn ja kiristämisen vai käytänkö ns. automaattivarmistinta.

Jos kaveri hoitaisi varmistuksen saisi itse hillua köydenpäässä ilman, että tarvitsisi varoa itsesensä ohi roikkuvaa köyttä, näin köysi ei myöskään vahingossa sotkisi jo maalattua pintaa (olettaen että varmista osaa pitää köyden tarpeeksi kireällä).

Jos taas käyttäisi tuota automaattivarmistinta niin homman voisi tehdä oman aikataulun mukaan, köyden toinenpää esim. siihen autonperäkoukkuun kiinni (varmistetaan ettei köysi pääse irtoamaan ylöspäin, parempi käyttää auton hinauslenkkiä), köysi harjanyli, itselle valjaat päälle ja automaattivarmistaja valjaisiin ja köyteen kiinni. Autoa pitää tietty sitten siirrellä työnedistyksen mukaan, elikkäs varmistus olisi hyvä tapahtua mahdollisimman suoraan, näin vältetään mahdollisessa tipahtamis tilanteessa heiluriliike.

Pitää vielä vähän miettiä tätä toteutusta...

[miguel1983]

Kerrotaampa viime kesän projektista: Eli rintamamiestalon katon maalaus ja jokaisen naulan vaihtaminen kateruuveihin.

Katto oli jyrkkyydeltään sitä tasoa, ettei ilman siirrettäviä lapetikkaita selvinnyt. Meillä oli vähän kyseenalaiset lapetikkaat; katon omat lapetikkaat otettiin irti ja tehtiin niistä siirrettävä versio. Eli vastapuolelle 15 metriä köyttä ja kiinni johonkin erittäin tukevaan. Ja turvaköysi oli kiinni lapetikkaassa ja viralliset turvavaljaat mulla.

Katon pesu on mielenkiintoinen juttu; omassa kohdalla kiinni palanut rikki on suunnaton ongelma, panssaripesu oli raakanakin juuriharjan kanssa voimaton. En suosittele kenellellään tätä, mutta meillä lähti kiinnipalanut rikki ja osin vanha maali; Lidl:n keittiökroolilla ja kuumapainepesulla, levitys harjalla.

Yksi asia kannattaa huomioida; jalat tulee tosi äkkiä kipeeksi, jos on lapetikkailla puolikin päivää.

[Limes]

Ei ole kyllä helppoa turvaköydenkään varassa,jos on niin jyrkkä katto ettei siellä tosiaan pysy ilman köyttä.
Jos tarve on päästä siirtymään vaikka vain 10 cm alaspäin on kiivettävä niin paljon ylöspäin että saa köyden lukon käsiinsä
ja löysättyä. Sivusuunnassakaan ei hirveästi pääse liikkumaan jos turvaköysi on kiinteässä pisteessä kiini,tällöin alkaa
väkisin ikään kuin kiertämään ympyrää kiinityspisteen ympäri. Eli kiinityspisteen olisi oltava vaijeri/kisko jossa köysi voisi liikkua
vaakasuuntaan. Tosin ei sekään helpolla liiku jos ukko roikkuu köyden päässä painona. Ja kun ne valjaat ei ole siihen tarkoitettu niin
alkaa puristaa remmit ihan väärästä paikasta.

Itse toisen lappeen pelleistä,laajennuksen osalta,puuttuvat ruuvit taistelin köyden varassa, eli ainakin 3/4 ruuveista. Jäi ne tehdessä pois kun oli hirveä kiire saada
katto päälle...en edes muista mikä se syy oli...sade vai että apulaiset oli viimeistä kertaa käytettävissä...kunhan sen verran ruuveja että pysyivät katolla.

Ja kuvittelee tuohon vielä maaliastian...mulla oli vain akkupora,ruuveja ja mittanauha.

Suosittelen mitä hartaimmin lapetikkaita.

[vmj]

Lapetikkaat.

Runko 2"x2" (50x50mm) puutavarasta. Aina parempi jos käytät tähän kuusta, on mäntyä keveämpää ja kestää säätä paremmin. Pienat tavallisesta 22x100 laudasta, jälleen kerran kuusi parempi. Tikkaiden hyötyleveys (runkopuiden sisäpintojen etäisyys toisistaan) noin 50 cm. Pienojen pituus siten, että päät tulevat selvästi (3cm) runkopuiden ylitse. Pienojen kiinnitys runkopuihin noin 55 cm välein, kolme 60 tai 65 mm kuumasinkittyä naulaa per pienan pää. Harjan ylitse, sinne "toiselle puolelle", menevä tuki kahdesta 22x100 laudasta per runkopuu, noin 1,5 metriä. Naulataan kiinni runkopuiden sivuille (3 kpl 65 mm kuumasinkittyä naulaa per tukilappeen lauta ja mahdollisesti vielä varmistusta pitkähköllä ruuvilla tukien ja runkopuun läpi), harjan määrittämään kulmaan. Reilu metri jää sinne tukilappeen ("toiselle puolelle") puolelle ja loppuosa sitten tikkaiden puolelle. Tämä loppuosa voidaan vielä tukea vinolaudalla/2"x2" pätkällä runkopuihin jolloin muodostuu A-kirjain: tukilape ja tämä vinolauta/2"x2" ovat A:n haarat ja runkopuu on se A-kirjaimen poikkiviiva.

Kuumasinkitty naula siksi, että se puree puuhun kiinni paremmin kuin "kirkas" ja kestää säätä. Ruuvi taas pitää liitoksen kasassa (puristaa tukilaudat runkopuuhun kiinni).

Lisävarmistusta saat ja harjalle hinaamista helpotat kun liität harjan yli kulkevan köyden harjalta katsoen ylimpään tai toiseksi ylimpään pienaan.

[Lunttilan herra]

viime kesänä tuli myös JYRKKÄ ja KORKEA katto maalattua. Valjaat lens alas heti ekana päivä..ei niistä ollut kuin haittaa. Siellä me sitte heiluttiin kuumalla katolla 4 päivää paljain jaloin. (on meinaa parempi pito ja tuntuma kattoon). Tehtiin puusta sellaset 5 metriset lapetikkaat joista meni joku 2 metrii harjan toiselle puolelle. Ne oli ihan riittävän tukevat. Haittapuolina niiden vaikea siirtely (ilman valjaita =)..varsinkin kun piti piipun yli siirtä tai toiselle puolelle harjaa. Siinä piti vaa pitää kovasti kiinni tikkaista ja luottaa kaveriin
Toinen huono juttu oli että joutui aina lakaisemaan maalattavan kohdan koska tikkaista lähti puu purua ja tikkuja siirrettäessä. Ei siis paras mahdollinen ratkaisu mutta ainakin meidän tapauksessa ainut mahdollinen ja toimiva.

MUTTA SUOSITTELEN VUOKRAAMAAN SELLASEN SIIRRETTÄVÄN NOSTURIN mahdollisimman isolla puomilla.

[optimoija]

Tein kapeat tikkaat rimasta, oli kevyet siirrellä. No, olen itsekin kevyt, ei ne rikki menneet kun astuu pääasiassa katolle ja piena vain tukee ettei liu
alaspäin. Aikaisemmin oli kyllästetystä 50 x 50 mm tavarasta 6 m tikkaat mutta siirtely oli hankalaa harjalla tasapainoillen. Savupiipun
toiselle puolelle meno oli jo akrobatiaa. Tavallisen jyrkkä peltikatto, ei siinä tossu pidä likikään tarpeeksi. Köydet ei oikein toimi
eikä niitä tarvikaan kun on tikkaat!! Mutta pari tuntia tikkailla kykkimistä alkaa olla tarpeeksi kokemattomalle.

Katosta sen verran että on varsinainen ongelma: 1986 laitettu muovipinnoitettu konesaumattu pelti jonka pinnoite hilseilee pois sieltä täältä
auringon puoleiselta lappeelta. Olen sitä paikkaillut aikaisempina vuosinakin mutta aina vain lisää irtoaa talvella jään mukana. Ei taida päättyä tuo
homma ennenkuin kaikki muovi on tullut alas. Yksi maalari kävi katsomassa ja ehdotti että maalataan vain yli. Tuumasin että jos pohja ei ole kiinni niin ei tuossa ehdotuksessa ole minun kannaltani mtään järkeä. Ei taida olla hyvää ratkaisua olemassakaan.

[Pekka Huhta]

Hyvä ketju aiheesta löytyy

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=6385

Musta paras tapa sekä kiipeilyyn että turvavaljaiden kiinnitykseen on se että tekee kahdet lapetikkaat, joilla tekee molempia lappeita kerrallaan. Samalla sitten saa turvanarut sinne toisen lappeen tikkaisiin kiinni, jolloin ne ei takuulla tule alas. Lisäksi tossa on se hyvä puoli, että kaikki työvälineet voi aina helposti lastata vastapulen tikkaille sillä aikaa kun toisia siirtää. Yksillä tikkailla homma on tuskaa, tikkaita siirtäessä pitää joko viedä kaikki työkalut alas taikka piipun nokkaan taikka sitten pitää tunkea pensselit taskuihin ja roikottaa maalipönttöä hampaissa sillä aikaa kun yrittää työnnellä niitä tikkaita eteenpäin.

Tommoiset lapetikkaat tulee kömpelömmältäkin timpurilta parissa tunnissa, siinä on ihan turha ruveta säästämään ja tehdä vaan yhdet.

Pekka

[Keijo]

Turvavaljaiden köysi pitäisi olla kiinni jossain vähän tukevammassa kuin toisen puolen tikkaissa. Tuommoiset kevytrakenteiset tikkaat eivät välttämättä kovin paljon auta, jos turvavaljaille tulee ihan oikeaa käyttöä eli käyttäjä putoaa koko painollaan sen köyden varaan roikkumaan. Tietysti kiinnitys on helppoa, mutta itse en tuohon kovin paljon luottaisi. Omassa kattoremontissa työnsin kissanluukusta 100x100 parrun sisään poikittain ja siihen köysi kiinni. Kestää taatusti vähän raskaammankin miehen pudotuksen. Nyt kesällä meinaan pistää kivijalkaan kummallekin puolelle kunnon ankkurilenkit, niin ei tarvitse turata niiden parrujen kanssa kun käy rännejä putsaamassa.

[Pekka Huhta]

No, laskee kuin laskee, mutta jos toisella lappeella on 2 kpl 18X100 mm lautaa kuutta metriä pitkänä ja naru niiden molempien tyvessä katon harjalla, niin arvelitko, että ne laudat katkeaa vai liukuu harjan yli koko mitaltaan, varsinkin jos siellä on samanpainoinen vesseli toisen puolen tikkailla? Ihan vaan kysymyksenä ilman sarvia ja hampaita. Noin ihan diplooomi-intiaanipohjalta mun laskupääni sanoisi että pelkkä tommoinen 6m /10 cm vipu että tavallisen kolmen vartin laudan leikkauslujuus pitäis kyllä olla ihan riittävä varmistus johonkin varttitonniin asti.

Tuo kissanluukkuvarmistus on kyllä eritäin hyvä idea, sillä saa takuuvarman kiinnityksen ainakin kahteen pisteeseen (ja piippu antaa kolmannen) pitkin lappeen mittaa. Se tosin särkee aina vahingon sattuessa sekä räystään että harjan, mutta turvallisuus kumminkin on se ensimmäinen asia. Ja varsinkin satunnaisiin käynteihin on aika hönttiä laitella niitä kaksia lapetikkaita ristiin katolle.

Vaikka rännihommat kyllä on yleensä helpompi ja takuuuturvallisempi hoitaa rm-talojyrkkyyksillä tikkailta kuin katolta. Itse en millään rahalla enkä rakkaudella lähtisi 45 asteen katolta siivoamaan rännejä katolta käsin...

Pekka

[Keijo]

En ajatellut etteikö laudan paino riittäisi, vaan lähinnä sitä että köyden kiinnitys ei petä. Mielessä kävi sellainen skenaario, jossa joku kokeilee tuota ja pistää köyden kiinni poikkipuuhun, jolloin ollaan muutaman naulan tai ruuvin varassa. Iski laiskuus ja en jaksa mennä kaivamaan varastosta papereita, mutta muistikuva on että normin mukaisen kiinnityspisteen pitäisi kestää enenmmän kuin sen varttitonnin ilmeisesti nykäisyn takia.

Toinen mitä olen käyttänyt kiinnityspisteenä on kuormattu peräkärry. Köyden kun pistää akseliin kiinni, niin saa aika karpaasi olla että vetää sen mukanaan tai että akseli katkeaa...

Meillä on siitä hankalat nuo rännit että niitä on 20 metriä per sivu, ovat suunnilleen kuuden metrin korkeudessa, otsalautaa vasten ei saa tikkaita ja räystäs on sen verran leveä että ränneihin on alakautta hankala päästä käsiksi. Meillä ei ole ihan 45 asteinen katto, joten siellä on vähän turvallisempi kävellä. Keväällä kävi mielessä että pitäisi tehdä 6-metrinen salko, johon saisi letkun kiinni, niin voisi moskat huuhdella alhaalta käsin pois eikä tarvitsisi kiipeillä.

[vesamaan]

Keväällä kävi mielessä että pitäisi tehdä 6-metrinen salko, johon saisi letkun kiinni, niin voisi moskat huuhdella alhaalta käsin pois eikä tarvitsisi kiipeillä.

Tästä aiheesta oli keskustelua vissiin viime keväänä, jotain vastaavaa systeemiä siinä kehiteltiin....

Ja varmistusköydestä. Viime kesän vietin kattoa maalaten, kahdet lapetikkaat käytössä. Varmistus oli hoidettu vastapuolen tikkaisiin niin, että kahden pienan ympäri oli kierretty leveä kuormaliina, ja liinan vapaa pää oli pujotettu kanssa siihen räikässä olevaan kiinnityshahloon niin, että kun kiristi liinan pienojen ynpärille niin vapaasta päästä muodostui lenkki. Kuormaliina oli ihan pystypuun vieressä. Tuohon muodostuneeseen lenkkiin joka ylettyi just harjan yli toiselle puolelle oli kiinnitetty töistä lainattu tarrain. Tarraimen toinen pää oli sitten kiinni 2m jatkoköydessä ja jatkoköysi oli kiinni valjaissa. hyvin pelas, tosin ei tullut testattua kuinka tippuassa olis käynyt....