kapilaarikatko

[RemppaVeijo]

Minkälaisia toteutuksia olette tehneet anturan alapuoliselle kapilaarikatkolle. Kaivelenko vaan n. 5 cm raon vaikka finnfoamille ja litkuttelen jollakin juotosbetonilitkulla sauman kiinni vai olisiko jollakin taskussa kätevämpiä konsteja?



Tässä kuvassa kaivasin pikkasen näkyville anturaa ja alustaa, maapohjaisen puuliiterin kohdalta.

[sisur142]

Ei ennen m itään kapillaarikatkoja anturan alle varsinkaan tehty.
Riippuu mielenkiinnosta; Finnfoameista tms ole muuta iloa muuta kuin kauppiaalle.
Salaojitus vähintään 200mm anturan alapuolelle on ihan riittävä.
Ei niiden maan alapuolisten osien tarvi mitään sukellusvenetiiviitä olla.

[Hower]

Ei ennen mitään kapillaarikatkoja anturan alle varsinkaan tehty.

- No ei tehty ja siksi kellarin betonimuuri onkin enemmän tai vähemmän kapillaarisesti kostea maaperästä ja sen kosteudesta riippuen. Tämä asettaa omat rajoituksensa tai haasteensa kellaritilojen sisäpuolisille rakenteille. Perinteisesti rintamiestalon kellarissa on käytetty kivirakenteita ja tuo kapillaarinen kosteus on päässyt haihtumaan sisäänpäin ja osaltaan myös maanpäällisen sokkelin kautta ulos.

Salaojitus vähintään 200mm anturan alapuolelle on ihan riittävä.

- Salaojitus ei hävitä kosteutta maasta ja anturasta, pohjaveden nousut se hoitaa ja miksei sadevesivalumiakin jos niitä ei ole asianmukaisesti ohjattu poispäin talosta.
Joku viisaampi tietänee, mitä tavaraa anturan alle kannatta laittaa jos semmoseen hillittömään kaivamishommaan ryhtyy. Epäilen kyllä kannattaako tuota tehdä. Kyllä niiden kosteiden anturoiden kanssa pärjää. Todennnäköisesti kysyjällä on myös anturoita väliseinien alla, eli urakka ei rajoitu pelkästään ulkoseinien anturoihin.

[DonJenzus]

Moro
Minkä takia sä ton kapillaarikatkon haluat tonne?
Kiusiiko kosteus ulkoverhousta/meinaatko laittaa puuta seinille?



Jos viimeisiä rakennusteknisiä liitteitä lueskelee niin tässä on suora kopio finlexiltä http://www.finlex.fi/pdf/normit/1918-c2.pdf

3.1.1.3
Maapohjalle, tulevan lattiarakenteen
alle, levitetään vähintään 0,2 m paksu,
kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva
kerros kuten sepeli- tai pesty singelikerros.
Kerroksen alle levitetään
tarvittaessa suodatinkangas, mikäli
perusmaa on savea tai silttiä.

En ole asiasta nyt iiihan varma, mutta mulla on jotenkin semmonen kutina, että nykypäivänä kun taloja rakennetaan, niin niissä ei niinkään estetä tuota sokkelin/anturan kapillaarikosteuden nousua millään erikoiskonsteilla. Anturan alle kun tulee kantava maa-aines joka mun ymmärryksen mukaan ei ole kapillaarikatkoa muodostava. Sitten taas sokkelin sisäpuolelle tulee se 30senttiä sepeliä joka estää kosteuden nousun lattiaan. ja sitten taas vastaavasti tuo sokkeli on auki sen 30 senttiä maanpinnasta ylöspäin jolloin kosteus pääsee karkaamaan ulos... ja jotta asia tulisi varmistettua niin sokkelin yläreunaan tulee bitumihuopa jonka päälle voi lätkyttää sitten puurunkoa niin että paukkuu.
Tää on tätä. Viisaammat jatkakoon

Muoks: Meinas mennä ohi. Onko toi sun puuliiteri ihan oma rakennuksensa maanpäällä vai kellarissa oleva puukellari?
Jos se on kellarissa niin haku-toiminnolla löydät kellari keskustelua niin että uusi vuosi vaihtuu päätteen äärellä (vaikka aloittaisit nyt lukemisen etkä pitäis taukoja...)

[RemppaVeijo]

Liiteri on meillä kellarissa ja tämä ketjun alussa olevan kuvan seinä on perusmuuri ei väliseinä. Tavoite meillä olisi saada näistä seinistä kuivia niin että pinnoitteet (maalit, laastit jne.) pysyisivät kiinni. Tässä vertailun vuoksi kuva varastosta, jossa kyseessä on väliseinä



Eli ei tämä kapilaariasia ole meille mikään paha rakenteellinen ongelma joka vaatisi pikaista korjausta, tämäkin kuvassa näkyvä rapattu väliseinä on vuosimallia 1956, joten hyvinpä tuolla on pärjännyt Olisi vaan mukavaa että ei tarvisi katsella juuri pinnoitetussa seinässä tätä samaa raitaa enään jatkossa. Se käsittääkseni vaatisi että kapilaarille tulisi katko ja mielellään tuonne anturan alle. Homman suuruudesta voi olla montaa mieltä, mutta talvi on hyvää aikaa kaivaa ja keväällä pääsisi koneella kaivelemaan ulkopuolet näkyviin ja eriste/salaojahommiin. Sitten olisi torpalla uudet "sukat" jalassa ja taas mentäisiin yli 50 vuotta ja silloin meikäpojasta pukkaa jo koiranputkea

[HillyMan]

Aika hurja jätkä oot jos uskallat häiritä maata anturan alla, mä en ainakaan uskaltaisi. Jos niin kuitenkin teet niin saat varautua että tölli painuu epätasasesti ainakin sen verran että halkeamia on siellä täällä betonirakenteissa. Ja kyllä kaikkiin uusiin rakennuksiin tulee kapilaarikatkosepeli anturan alle, se myös osaltaan ehkäisee routimista.

[Matti Alander]

Aivan oikein, älä missään nimessä kaivele anturan alle koloja, maaperän häiriinnyttyä on sitä vaikea saada tiiviiksi anturan alla. Myös raudoittamattomat seinärakenteet halkeilevat helposti.
Kuvista päätellen lattiassasi oli muovimatto, joka estää lattian sisäänpäin kuivumista, jolloin kosteuskuormitus lisääntyy väli- ja ulkoseinissä.
Yksinkertaisin tapa on työntää kosteus ulos ulkoseinistä, lämpötilaeroja hyödyntäen. Tällöin mitään erillisiä kapillaarikatkoja ei tarvita ja maalitkin pysyvät sisäpuolen seinissä kupruilematta. Lattialle voit tehdä aivan saman homman, koska lattiarakenne ei oikeastaan poikkea maanalaisesta ulkoseinärakenteesta, kuin että se on vaakatasossa ja kellarinseinä pystysuorassa.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellarin toimintaperiaate on sisäänpäin kuivuminen ja tuulettamalla ulos, jonka kanssa kyllä pärjää, mikäli rakenteet saavat esteettä kuivua sisäänpäin. Muovimatot ja maalipinnoiteet sitten estävätkin sisäänpäin kuivumista tehokkaasti, samoin kaikki verhoilut, villaeristeet muovikalvolla jne...
Kun kellaritilohin halutaan kuivia ja lämpimiä sisätiloja, on salaojittavan lämmöneristeen käyttö ulkopuolella rakennusfysiikan mukaista ja idiottivarmaa. Salaojittava lämmöneriste on solupolystyreeniä muovipalloina, jotka on liimattu yhteen bitumilatexi liimalla. Tällä rakenteella saadaan lämmöneristeestä pytysalaojitus jäätymättömänä, kosteuseristys, jolloin kosteasta maaperästä ei imeydy kosteutta betonirakenteeseen, kapillaarikatko koska huokoisalipainetta ei synny puhtaaseen harvaan rakenteeseen ja tietysti erinomaisen hyvä vettymätön lämmöneristys, joka sijaitsee oikeaoppisesti kellarinseinän tai lattian ulkopuolella.
Tällöin betonirakenteen lämpötila nousee maaperän lämpötilaa korkeammaksi ja ylimääräinen kosteus alkaa siirtyä vesihöyrynä lämpimästä viileämmän suuntaan.
Kun myös lattia eristetään salaojittavalla eristeellä on kuivuminen pääsääntöisesti ulospäin niin tehokasta, että väliseinänkin kapillaarisuus loppuu. Pelkkä kellarinseinän eristys vaikuttaa hitaasti kuivuen noin yhden metrin lattiarakenteeseen.

[RemppaVeijo]

Olen tätä kyllä miettinyt että halkeileekohan seinä kovastikin ja mitenkähän painuminen, mutta kun toiset tuntuvat valavan alaskinpäin jotta saavat lisää huonetilaa. Ps. Kuinka paljon sellaisen toimenpiteen kokeneet ovat painumia havainneet?

Meillä huonekorkeus ei ole ongelma joten viisainta ja edullisintakin olisi kai jättää anturan alapuoliset alueet rauhaan kaivuuvimmalta

[DonJenzus]

Ja kyllä kaikkiin uusiin rakennuksiin tulee kapilaarikatkosepeli anturan alle, se myös osaltaan ehkäisee routimista.

Mikä noin virallisesti on kapillaarikatkon tekevää tavaraa?? Mulla on semmonen kutina, että kun olin maanrakennushommissa (siitä on jo joitain vuosia, niin ei muista tarkkaan) niin anturoiden alle tuli viimeisenä maakerroksena 0-16mm soraa. Käsittääkseni se on kapillaarista tavaraa? Sitten kun sokkelit ladottiin paikoilleen niin niiden alle ja sokkelin sisäpuolelle täpättiin sepeliä niin maan perusteellisesti. Mutta niin kuin sanottu siitä on sen verran aikaa ja kun kaikki oli uutta niin voip olla että muistan täysin väärinkin...

[Matti Alander]

Kyllä uuteen rakennukseen kuuluu tulla anturan alle kapillaarisuuden katkaiseva kerros, joksi luokitellaan kaikki selvät sepelit ja sinkelit, joissa ei ole hienoaineksia. Tehdään kyllä paljon virheitä aiheessa, joten jos joku rakennusalalla tekee jotain rakennetta vaikka 30 vuotta ei sen silti tarvitse olla hyvä tai virheetön, eikä edes rakennustapaohjeen mukainen.
0-16 mm sepeli on erittäin kapillaarista, eikä käytännössä katkaise kapillaarisuutta laisinkaan. Suomi on pullollaan sokkeleita, joista maali tai pinnoite korkkaa ja yhtenä tekijänä on pääsääntöisesti kapillaarikatkon puute. Toinen tietysti hienorakenteiset alustäytöt, joita käytettiin paljon 70 ja 80 luvulla, jopa vedellä tiivistäen. Putkimies piti kovasti, kun putket oli helppo asentaa pehmeään ja märkään hiekkaan.
Usein epäillään että selvää sepeliä ei saa tiivistettyä riittävän kantavaksi, mutta ei syytä huoleen, on tehty tiiveyskokeita, joilla on ylitetty 17 kilonewtonin kuormitusvaatimuksia helposti. Esimerkiksi pienempiä versioita 8-16 ja 5-11 mm voidaan pitää itsestään tiivistyvinä, eikä niitä tarvitse erikseen tiivistää. Kyseisillä tuotteilla onnistuu painumattomat viemäripetit helposti, eikä vesi nouse pintaan sotkemaan kaivantoa. Muoviputken ympärystäyttöön käyvät myös oikein hyvin ja muoviputken asennusohjeen mukaan suurin raekoko muoviputken ympärillä voi olla 20 mm.
On totta että kellareita on syvennetty osittain kaivamalla anturan alta tai nostettu Uretaanilla koko taloa, eikä sokkeli ole revennyt mistään, mutta riski on silti kohtuullisen suuri. Sokkeleitakin on rintamamiestaloissa kovin monen tasoisia, joista parhaat voivat hyvin kestääkkin.

[Harry]

Just joo ja haistele sinä Alanderin Matti taas vaikka mainoksesi aikaansaama kukkanen! Jokainen joka tätä palstaa on vuosia lukenut, tietää että se kapilaarikatko on tehtävissä. Anteeksi, mutta tämä viesti ei myynyt yhtään fuktisolia. (juu, poistakaa vaan, totuus)

[Hower]

Just joo ja haistele sinä Alanderin Matti taas vaikka mainoksesi aikaansaama kukkanen! Jokainen joka tätä palstaa on vuosia lukenut, tietää että se kapilaarikatko on tehtävissä. Anteeksi, mutta tämä viesti ei myynyt yhtään fuktisolia. (juu, poistakaa vaan, totuus)

On tehtävissä, tottakai.
Koko talonkin pystyy nostamaan ilmaan ja rakentamaan vaikka kellarin kellarittomaan taloon jos tarve vaatii. Netistä löytyy hauska kotimainen esimerkkikin.
Sitä vaan kysyy missä milloinkin on järkeä ja mitä sillä saavuttaa.
Harry, sinähän käsittääkseni rakensit taloosi asumiskäyttöisen kellaritilan olemattoman matalan tilan sijaan eli se lienee ollut homman päätarkoitus, tottakai ne kapillaarikatkot tuli siinä samalla.

[HillyMan]

Alkuperäisen kysyjän tapauksessa on sellanen riski olemassa että jos ensin kaivetaan anturan alusta ja näin häiritään sieltä ja sen jälkeen vielä kaivetaan ympäriltä niin pidän melko ihmeenä jos ei missään mikään halkea. Jos kellarin seinää lasketaan alspäin niin se on siinä mielessä helpompi että operointitilaa on enempi, siinähän tehdään uusi antura kapilaarikatkon päälle ja näin ollen pystytään se kapilaarikatkosora tiivistämään tai käyttämään jotain painumatonta katkoa. Jos kaivetaan vain pienesti niin sinne anturan alle saattaa jäädä tilaa painua ja se painuminen ei takuulla tapahdu tasaisesti. Kysymys kuuluukin että onko järkevää kaivaa yhden huoneen osalta niin paljon että saadaan kunnolla se kapilaarikatko tehtyä ja sitten vaikka valaa se kapilaarikatkon ja anturan väli umpeen niin ettei siitä välistä ainakaan tapahdu painumista. Mahdollista se on tehdä sehän on selvä mutta onko se järkevää..... no sen päättänee jokainen ite.

[Harry]

Kyllä siinä on monia riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuuskin on varmaan suuri, mutta tehtävissä se on. Itsellä ei ole tämän noin 5 vuoden aikana aiheutunut toimenpiteestä mitään haittaa. Yksikään seinä ei ole haljennut ja kaikki ikkunat ja ovet toimivat niin kuin ennenkin. Jos kellaria ei meinaa yhtään syventää, niin kai se tuo fuktisol on siinä tapauksessa se helpoin vaihtoehto.

[RemppaVeijo]

Meillä päädyttiin purkamaan kellarista kaikki lattiat auki ja tekemään uusi laatta jossa lattialämmitys. Kaivoimme maata pois anturalinjaan saakka ja nyt tarkoitus on laittaa 10cm isodrän/fuktisol eristettä jonka päälle lattiavalu, mieli tekisi laittaa 20cm tuota salaojittavaa eristettä mutta kun se on melko kallista tavaraa Jätän tälläkin foorumilla paljon kerrotun styroksikerroksen tuosta välistä kokonaan pois, koska haluan rakenteelta enemmän kuivumisominaisuutta kuin eristävyyttä. Uusiin pintoihin tulee laattaa ja laminaattia joten ei se kuivuminen oikein sisällepäin enään sitten tapahdu.

Perusmuurin kylkeen meinasin asentaa uritetun finfoamin ja uudet salaojat.