Millainen "uhkasakko" remonttisopimukseen?

[Kisuli]

Oletteko käyttäneet jotain "uhkasakkopykälää" remonttimiesten kanssa tekemissänne sopimuksissa? Esim. jos remppa sovittu valmistuvaksi ajassa x, ja meneekin pitkäksi?

Mitä sanamuotoja kannattaa käyttää? Tyyliin: "Remonttimies A ja Tilaaja B sopivat täten, että työ valmistuu xx.yy.zzzz mennessä. Jos näin ei tapahdu, maksaa remonttimies A viivästymismaksua 200 euroa jokaiselta alkavalta viikolta Tilaaja B:lle. Lisäksi A korvaa viivästymisestä aiheutuvat lisäkulut kuten työvälineiden vuokran Tilaaja B:lle täysimääräisenä."

(Mikä olisi kohtuullinen summa tuohon uhkasakkopykälään jos kyseessä isompi remontti?)

Näinkö? Vai olikos tää se palsta, jossa ei ulkopuolisia ammattilaisia käytetä, tai jos käytetään, niin pimeenä

[Aaltju]

Voihan tuollaisia yrittää, mutta äkkiseltään en usko että mikään firma lähtee viivästyssakkopykälällistä sopimusta pientalon remontista tekemään... jos vähänkään on järkeä päässä. Jos tuollaisen saa läpi niin viivästyssakkopykälän rajaukset tulevat olemaan sitä luokkaa että sillä ei ole käytännön merkitystä tai vaihtoehtoisesti toimittaja on jo heti alkuunsa varautunut siihen että sopimus riitautetaan (mikä ei ole halpaa lystiä saati mukavaa).

Joka tapauksessa viivästyssakko huomioidaan tarjouksen loppusummassa... riski kasvaa joten katetavoitteenkin täytyy kasvaa.

Uudisrakennukset yms ovat eri juttu kuin pientalojen remontit.

[Kisuli]

Minkä vuoksi sitten joka raksaneuvontainstanssissa kehotetaan kirjaamaan soppariin seuraukset työn viivästymisestä? Ei kai se voi tarkoittaa pelkkiä pahoja katseita ja tuhahduksia asiakkaan puolelta

Eli kaipaisin konkretiaa hiukan... Mitä voi kirjata soppariin, mitä kannattaa? Siis nimenomaan jos tekijä ei suorita työtä siinä aikataulussa kuin alunperin sovittu. Minä tilaajana toki maksan työsuoritteen kokonaisuudessaan vasta kun kaikki on valmista, mutta jotain "kättäpidempää" olisi hyvä varmaan mustata valkoiselle.

[Aura]

Kun nyt kirjoitan tätä töissä, en voi sopparista tarkkoja lukuja luntata, mutta jotain löytyy muistin sopukoistakin. Isommissa urakoissahan voidaan eritellä hyvinkin tarkkaan aikatalut ja niihin sidotut maksatukset. Tilaaja tarkistaa kunkin vaiheen ja maksaa sitten sovitun erän. Viimeinen erä jää sisään, jos jokin mättää. Näin meillä meni taloyhtiön julkisivun uusimisen yhteydessä. Omaa rintsikkaa laitettaessa urakoitsija oli itse lisännyt tietyn prosentin (ja just sitä en muista) sanktiota, jos homma myöhästyy.

Noh, tällä herralla myöhästyi sitten kyllä kaikki... Oli vaan niin hyvä tyyppi, ettei jaksettu aikataulujen perään itkeä. Pidettiin tärkeämpänä sitä, että oli muuten luotettava ja työn jälki hyvää. Ollaan kutsuttu paikalle lukuisia kertoja myöhemminkin.

[Rosanna67]

YSE:n mukainen viivästyssakko on 0,05 % urakkasummasta/ pvä. Toki voidaan sopia muuta... ja tuo YSE on lähinnä yrittäjien väliseen sopimiseen. Riippuu sitten rempan luonteesta vähän kannattaako noita kovin alkaa vääntämään. Mm. se kuinka paljon valmistuminen on tilaajan omista toimenpiteistä kiinni, koska se sitten johtaa siihen että kenen syytä mikäkin viivästymisen osa on lopulta.
Muistaakseni rakentaja.fi:stä saa (rekisteröitymällä) ihan hyvän mallin kuluttajan sopimukseksi. Taisi jotain olla viivästymisestäkin mainittuna. Olen sitä sopimusta sähkö- ja lvi-töissä joskus käyttänyt, mutta eipä niissä ollut mitään ongelmia, tehtiin vaan varmuuden vuoksi. Noin yleensähän kuluttajalla on hyvä suoja näissä asioissa... tai ainakin pitäisi olla.

[Aaltju]

Minkä vuoksi sitten joka raksaneuvontainstanssissa kehotetaan kirjaamaan soppariin seuraukset työn viivästymisestä? Ei kai se voi tarkoittaa pelkkiä pahoja katseita ja tuhahduksia asiakkaan puolelta

Ehkäpä siitä syystä että sopimusjuridiikan peruskurssilla on kerrottu tuollaisen olevan jätte kiva juttu... tai jotain... mistä sitä tietää, rakennushommat nyt ovat yleensäkin melko omituisia paperileikkejä

Käytännössä homma on kuitenkin niin että mitä monimutkaisemman sopimuksen teet sitä varmemmin siinä on tulkinnan varaa tai mahdollisesti kohtuuttomia tai jopa lainvastaisia ehtoja. Sopimuksissa hassun hauska juttu, varsinkin yksityishenkilön kannalta, on että yksittäiset kohtuuttomat tai lainvastaiset kohdat eivät tee sopimusta pätemättömäksi vaan ainoastaan kyseiset kohdat sopimuksessa ja loppupelissä kohtuuttomuuden tai lainvastaisuuden päättää oikeus... siis mikäli muuten ei päästä yhteiymmärrykseen. Yksityishenkilölle asian tekee mielenkiintoiseksi prosessin hinta.

Ennemmin kiinnittäisin huomion maksuaikatauluun kuin viivästyssakkoon. Käsittääkseni remonttifirmoilla on yleensä kovat paineet saada aikaan hieman etupainotteinen maksuaikataulu, jolla luonnollisesti pyritään minimoimaan heidän oman pääomansa sitoutuminen kohteeseen, mutta kun maksuaikataulun tekeekin takapainoiseksi ja sitoo osatoimituksiin niin motivaatio suorittaa työ kunnolla loppuun löytynee huomattavasti paremmin kuin viivästymissakkopykällä.

Teki sitten miten hyvänsä niin viimeisen maksuerän pitää olla sidottu hyväksyttyyn toimitukseen ja tuosta maksuerästä sitten vähennetään viivästys- ja muut sopimussakot, joko niin että lasku kirjoitetaan sakkosummalla vähennettynä tai toimittaja kirjoittaa sakkosummalle hyvityslaskun joka kohdistuu viimeiseen erään.

Jos haluat väkisin leikkiä viivästyssakkopykälän kanssa niin teetä sopimus alaa tuntevalla lakimiehellä tai hanki jostain sopimuspohja, jonka on sellainen tehnyt. Yleensäkään yhtään mitään sopimuksia ei pidä lähteä omin käsin kirjailemaan jos ei ole ehdottoman varma siitä mitä paperille pitää laittaa.

[Zaffodi]

Kyllä sopimukseen voi kirjata lähes millaisen viivästyssakon vaan haluaa. Totta on se, että se näkyy loppujen lopuksi hinnassa. Lisäksi viivästymisen johtuminen urakoitsijasta pitää voida näyttää toteen, eli työselityksen pitää olla lähes aukoton jotta urakoitsija ei voi vedota ylläreihin.
Kiinnittäisin enemmän huomiota takuuajan vakuuteen, perinteinen on 2% jolla ei oikeasti tee yleensä mitään. Kymppitonnin urakassa takuuajan vakuus on yhä niin pieni, että ulkopuolista työtä teettää muutaman tunnin ja siinä se. Jos urakoitsija on tehnyt konkan takuuaikana ja pitäisi korjata joku iso jekkun niin ei paljon naurata.

[Zaffodi]

Ja vielä maksuposteista, älkää vaan hyvät ihmiset koskaan maksako urakoitsijoille muusta kun jo tehdystä työstä. Eli maksupostit valmiusasteen mukaan takapainotteisesti. Hyvä tapa on myös tehdä sopimus niin, että omistusoikeus siirtyy samassa suhteessa heti rekennuttajalle (eli työn teettäjälle). Tai sitten tekee niin, että ostaa aina materiaalit itse. Ei tule riitatilanteessa ongelmia siitä kenen työmaalla olevat tavarat ovat.

[jope]

Ei niiden sopparien muotokysymyksiin kannata kovin pikkutarkasti paneutua koska alan yrittäjät kyllä tietävät kuviot ja osaavat väistää ja vetkutella halutessaan kaikki sanktiot mitä maallikko sopimukseen keksii laittaa. Nuo neuvot juontuu tahoilta jotka elää jossakin muualla kuin pienrakentamisen arkielämässä. Sopii ja kirjaa päälinjat ja valitsee tekijän huolellisesti. Maksupostit asteittain valmistumisen mukaan.

[rattus77]

Joo..

Tuleeko ikinä hyvää, halvalla ja nopeasti... Työn laatu saattaa joskus kompensoida hitautta... Tuli vaan mieleen...

[Rosanna67]

Niin, tässäkin asioita voidaan ajatella monelta kannalta...
Usein kuluttajalle valmistuminen merkitsee hyvin tiukasti sitä, että ihan kaikki on valmiina täsmälleen tiettynä päivänä. Yleisesti tuolla rakennusmaailmassa vastaanottotarkastuksessa katsotaan valmiiksi ja vastaanotetuksi urakka, jossa on vielä pitkä lista tekemättömiä asioita, jotka kirjataan ylös ja tehdään sitten tiettyyn jälkitarkastuspäivämäärään mennessä. Kuluttajalle valmiissa pitäisi sitten ostajan mukaan olla viimeinenkin listanpätkä paikallaan.

Varsinkin korjausurakassa on sitten myös niitä muuttuvia tekijöitä niin paljon, että vaikka urakoitsijalla olisi vilpitön tarkoitus saada kohde 100 % valmiiksi määräaikaan mennessä, se vaan ei onnaa. Siellä saattaa löytyä esim. rakenteista "kivoja" yllätyksiä, muutetaankin asukkaan toiveesta tai yhteistuumin suunnitelmia, urakka voi laajeta, emäntä saattaa valita tapetteja viikkokausia ja muuttaa mieltään lähes päivittäin jne. Urakoitsija on myös sidottu mahdollisiin sähkö- ja putkiurakoitsijoihin + tavarantoimittajiin ja heidän aikatauluihin. Aina ei kaikki mene täsmälleen niin kuin on suunniteltu.

Neuvona annan, ettei pidä suunnitella remppaa niin, että olisi joku tietty täsmällinen päivä, jolloin kaiken olisi PAKKO olla valmiina, vaan pitää olla vähän pelivaraa. Muutenkin neuvoisin ottamaan rennommin. Pääosa urakoitsijoista kuitenkin on ihan rehellisiä ja reiluja ja pyrkivät kyllä tekemään kaiken hyvin ja ajoissa. Liian niuhoksi ei kannata alkaa, koska niin metsä vastaa kuin sinne huutaa pätee näissäkin asioissa.

[Aura]

Pääosa urakoitsijoista kuitenkin on ihan rehellisiä ja reiluja ja pyrkivät kyllä tekemään kaiken hyvin ja ajoissa. Liian niuhoksi ei kannata alkaa, koska niin metsä vastaa kuin sinne huutaa pätee näissäkin asioissa.

Komppaan täysillä! Ainoat huonot kokemukset - niin omat kuin koko hiton tuttavapiirinkin - on salaojaurakoitsijoista. Niissä kehottaisin määrittelemään urakan kivenjyvän tarkkuudella. Muuten on pyyhkinyt hyvin reiluusperiaatteella.

Taloyhtiömme oli aikoinaan kovasti huolissaan maksatuksen etupainotteisudesta. Siinä sitten väännettiin ja väännettiin (tietysti, emmehän tyyppiä tunteneet). Nyt sama kaveri on tehnyt meille omaan taloomme jo n.:n remontin, ja kerran jopa lainannut meiltä rahaa. Ei mitään ongelmaa!

[b3organ]

Onkohan remonttisi jo alkanut? Kuten yllä mainittiin, riippuu paljolti siitä millaiset työtehtävät ovat kyseessä ja millaiset suhteet sulla on remontintekijöihin. Meillä kylpyhuoneen ja saunan lattiat valettiin ihan suullisesti sopimalla ja nyt meneillään olevassa salaojaremontissa käytin sopimuspohjaa, jossa oli määritelty osapuolet, sisältö/hinta/materiaalit (myös jätteiden siivous), maksuaikataulu ja liitteet (mm. asennusohjeet).

Meillä oli kohdassa seuraamukset, jos työ viivästyy "1,5%:n työn hinnasta/alkava viikko". Urakoitsijalla ei ollut mitään ongelmia "sisäistää" uhkasakkokohtaa eli mielestäni sellaisen vaatimuksen voi kirjata. Jos urakoitsijan kanssa ei pääse edes sopimukseen siitä milloin työ on valmis, niin on syytä miettiä kavereiden ammattitaitoa. Mutta tosiaan, jos työn tekee se "naapurin reiska" niin ei sille kannata välttämättä uhkavaateita kirjata. Kukin remontoi tavallaan. Jos on oudommat nestorit hommissa, niin kannattaa sopia tarkasti mitä tehdään, koska joku työvaihe voi jäädä uupumaan ihan näkemyserojen vuoksi, jos hommaa ei käy läpi. Esim. toisen mielestä "joutomaiden" poisvienti kuuluu aina salaojaremonttiin, toisen mielestä taas ei (tms. vähän kankee esimerkki).

Lisäys: Meillä tuo uhkasakon suuruus oli sellanen, että sillä olisi asustellut koko perhe hotellissa työn valmistumiseen saakka. Ei sillä tosiaan toista töiden tekijää pysty kustantamaan.