Öljymaali on lateksia tiiviimpi VTT:n mukaan

[Niilo_Talo]

Mitäs tästä sanotte?

http://www.aamulehti.fi/teema/kotijaasu ... vis/181725


Niilo

[Tomppa]

Paino sanalle MODERNI öljymaali...

[Pekka Huhta]

Olihan tarkoitushakuinen juttu. Jos verrataan keittomaalia, modernia (huom!) öljymaalia ja lateksia, niin voihan siitä lateksista enemmän höyryä mennä läpi. Modernit öljymaalit on ihan yhtä lailla muovia kuin lateksitkin. Juttu on kuitenkin kirjoitettu siten että "öljymaali" rinnastuisi perinteiseen öljymaaliin, kun seuraavassa lauseessa puhutaan jo keittomaalista.

VTT:n maalitutkijalta eika erikoinen virhe puhua hengittävyydestä tuossa yhteydessä. Hengittävyys maalien yhteydessä tarkoittaa maalin kykyä sitoa itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä. Maalin vesihöyrynläpäisevyys on eri asia: lateksi voi kyllä läpäistä vesihöyryä, mutta se ei sido itseensä - maalimateriaaliin - tilkan tilkkaa vettä.

Puffin tausta lienee se että EU-säädösten myötä liuotinten käyttoä pitää vähentää maaleissa ja Tikkurila haluaa nyt pedata hyvissä ajoin asenteet sellaisiksi että lateksi alkaisi taas kelpaamaan nimenä kuluttajalle.

Pekka

[Hower]

Maalin vesihöyrynläpäisevyys on eri asia: lateksi voi kyllä läpäistä vesihöyryä, mutta se ei sido itseensä - maalimateriaaliin - tilkan tilkkaa vettä.
Pekka

Voipi näin olla, mutta miksi sen maalin pitäisi sitoa itseensä vettä? Olennaista kai on, että esim. talon sisältä tunkeva kosteus poistuu vesihöyryä läpäisevän maalin läpi ulkoilmaan eikä jää puuhun. Varsinkin jos ei ole ilmarakoa verhouksen takana. Tai sekin on tärkeää että mahdollinen ulkoa puuhun pääsevä vesi voi haihtua maalin läpi takaisin ulos.
??
Sisätiloissa materiaalin kyvyllä sitoa itseensä kosteutta on merkitystä huoneilman laadulle, ulkona se ei liene niin tarpeellista..
Lähinnä tulee mieleen semmoinen asia, että onko millekään pintakäsittelyaineelle hyväksi jos se kostuu ja jossain olosuhteissa (syystalvella) niinollen myös jäätyy? Tämmöistähän harvemmin tapahtuu vanhoissa taloissa kun seinät ovat varsin hyvin lämpöä läpäiseviä, mutta jos nyt on vaikka moterni matalaenergiatalo niin jäätyyhään semmoinen kosteutta itseensä imevä maali...?
Tää on nyt pelkkää arvailua, mutta epäilen, että esim. vanhoissa täystiilisissä taloissakin rapsinkit ja maalitavarat pysyy paremmin kiinni kun seinämuuri ei jäädy ulkopinnastaan heti sateen ja sitä seuraavaan pakkasen tullessa.... liika eristäminen on hulluutta!!

[Rawson]

Tää on nyt pelkkää arvailua, mutta epäilen, että esim. vanhoissa täystiilisissä taloissakin rapsinkit ja maalitavarat pysyy paremmin kiinni kun seinämuuri ei jäädy ulkopinnastaan heti sateen ja sitä seuraavaan pakkasen tullessa.... liika eristäminen on hulluutta!!

Viimeistä viikkoa vuonna -54 rakennetussa rintamamieskerrostalossa asun vielä (sitten muutto rintamamiestaloon) ja tämä todellakin on tilanne. Täystiilinen seinärakenne, missä rappaus ja maali. Pysynyt loistavan kuntoisena ja talon rakenteet tuntuvat muutenkin olevan ikuiset. Muutamia vuosia sitten tehty julkisivuremontti oli varsin kevyttä kauraa. Muutamasta kohdas rappausta fiksattiin ja uusi maali päälle. Talojen energialuokitus ei ole kovin erikoinen, mutta se taitaa johtua paljolti eristämättömästä vintistä. Tuossa todistusaineistoa:

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s ... 6,,1,-7.84

[Oto Hascak]

Maalin vesihöyrynläpäisevyys on eri asia: lateksi voi kyllä läpäistä vesihöyryä, mutta se ei sido itseensä - maalimateriaaliin - tilkan tilkkaa vettä.
Pekka

Voipi näin olla, mutta miksi sen maalin pitäisi sitoa itseensä vettä?

Ei sen pidäkkään. Pekka vaan toi esille selvän epäkohdan maalitutkijan puheista.

[Hower]

No joo, termin oikeasta sisällöstä kai oli kysymys. Nämä kaksi asiaa menee varmasti yleisemminkin sekaisin. Olennaista lienee maalin vesihöyryn läpäisevyys. Minulla ei ole tieteellistä ja tutkittua tietoa siitä, mikä on suhde modernin lateksin ja sen perinteisen öljymaalin välillä?
Toinen juttu on sitten se, kuinka pitkää kokemusta on näistä "hyvistä" latekseista. Onko ne seinässä hyviä vielä 20:n vuoden kuluttuakin?

[tessu]

Meillä tää talo tehty joskus 1950 ja sillo maalattu jollai itte sotketulla sinkinvalkosella jonka jälkeen maalattu 2krt Panu lateksilla,ei ole lahonnu ja on pysyny varmaan auttaa kun on oikein vanha raakalauta ja takanakin ilmavaihtuu kun ei ole seinissä muoveja vaan on purut välissä jotka hengittää kerää kosteuden ja luovuttaa sen taas pois,
Jostai luinkin että tällasta taloa EI SAA liikaa muuttaa koska se vaatisi suuren muutoksen jokapuolelle,eli jos halutaan vedontunne pois ja tehdään pullo on mätäneminen taattu,tosiaan ei ole sama minkä maalaa milläkin ja muutenkin pinnoittaa kannattaa ainaskin kysellä esim.vaikka täältä ei se kysyvä eksy, hyvä et on tällanenkin foorumi kiitos siitä!

[pvalila]

Puffin tausta lienee se että EU-säädösten myötä liuotinten käyttoä pitää vähentää maaleissa ja Tikkurila haluaa nyt pedata hyvissä ajoin asenteet sellaisiksi että lateksi alkaisi taas kelpaamaan nimenä kuluttajalle.

Pekka

Eiköhän uuden sukupolven latekseja kutsuta jollain uudella nimellä, mainostoimistot eivät veloita uuden termin keksimisestä kovinkaan paljoa.

Yhtä kaikki, vasta aika kertoo kuinka uusi systeemi toimii ja laskun kuittaa talon omistaja, ei EU eikä maalitehdas.

[pvalila]

Meillä tää talo tehty joskus 1950 ja sillo maalattu jollai itte sotketulla sinkinvalkosella jonka jälkeen maalattu 2krt Panu lateksilla,ei ole lahonnu ja on pysyny varmaan auttaa kun on oikein vanha raakalauta ja takanakin ilmavaihtuu kun ei ole seinissä muoveja vaan on purut välissä jotka hengittää kerää kosteuden ja luovuttaa sen taas pois,
Jostai luinkin että tällasta taloa EI SAA liikaa muuttaa koska se vaatisi suuren muutoksen jokapuolelle,eli jos halutaan vedontunne pois ja tehdään pullo on mätäneminen taattu,tosiaan ei ole sama minkä maalaa milläkin ja muutenkin pinnoittaa kannattaa ainaskin kysellä esim.vaikka täältä ei se kysyvä eksy, hyvä et on tällanenkin foorumi kiitos siitä!

Vedosta ei sentään tarvitse kärsiä hengittävässäkään talossa. Veto johtuu siitä, että pienikin läpireikä aiheuttaa varsinkin pakkasilla aivan hirmuisen ilmavirtauksen, sen voi aivan tuntea, kuinka kylmä ilma spreijaa pikkuruisesta reiästä sisään. Eli talon tiiviydestä pitää kyllä huolehtia vanhassakin talossa, ilmanvaihdon kuuluu tapahtua hallitusti suunniteltua tietä eikä satunnaisesti rakenteiden läpi.

[Ronttu]

Meillä on -50 luvulla rakennettu rintamamiestalo ja viime kesänä aloitin huoltomaalausta ja oon tässä katellu että maalaan vain silloin tietyn seinän kun näyttää siltä että olisi maalin tarpeessa. Kuitenkin niin ettei hirveästi joutuisi pohjia tekemään.

Havaitsin että alla on jokin erittäin tiukasti oleva vihreä maali, erittäin todennäköisesti öljymaali, jonka päällä kermanvärinen "lateksi" (akrylaattimaali). Piharakennuksesta löysin vielä sopivasti vanhan maalipurkin jolla talo on viimeksi maalattu. Erään valmistajan akrylaattimaali. Tämä edellinen käsittely tapahtui suurinpiirtein 2000 luvun alussa ja mielestäni on erittäin hyvin pysynyt seinässä. Niin hyvin ettei ole mitään järkeä lähteä jokaiselle seinälle kasvattamaan uutta kerrosta maalia, kun vanha on niin hyvä.

Ulkovuorauksen jälkeen on tuuletusrako jätetty, joten luulen että tällä on myös oma positiivinen puolensa asiaan. Ainoastaan seinä jolle porottaa tuo möllykkä eniten keskipäivällä oli "huonoimmassa" kunnossa. Vaikka ei mielestäni huonossa kunnossa sekään. Tämä seinä maalattiin tänä kesänä ja raaputettavaa oli todella vähän. Ainoa josta irtosi oli laudan alareunasta pontista, kun talossa on vaaka laudoitus + muutama hassu kohta hilseili keskeltä lautaa.

Yksi asia myös joka hämmästytti, on tuo akrylaattimaalin mielettömän hyvä värin sävyn säilyvyys. Vaikka toinen seinä on maalattu juuri, ei huomaa mistään suunnasta eroa muihin seiniin, niin mielettömän hyvin on sävy pysynyt muuttumattomana. Testasin myös viime vuonna yhdelle seinälle ja maalasin keskelle lautaa. Jos ei mennyt muutamien metrien päähän ei eroa olisi huomannut jos ei olisi tiennyt että juuri tuohon kohtaan on uutta maalia laitettu. Tämä vielä juuri tuolla seinällä johon möllykkä antaa suurta rasitusta.

Opiskelin 2000 luvun alussa erikoismaalariksi ja oli tuolloin vielä opettaja kaartissa sellainenkin vanha guru joka opetti aikoinaan omaa faijaani. Hänkään ei millään tapaa moittunut nykypäivän akrylaattimaaleja ja näin jälkeenpäin hieman ihmetyttää, koska olen huomannut että moni vanhempi äijjä ei pidä näitä "lateksi muovimaaleja" minään ja vannoo vanhojen "kunnon" maalien nimeen. Mikäköhän nyt on sitten se totuus, että mikä on se paras maali ulkoseinään?

Varmaan on plussia ja miinuksia molemmissa, mutta kummassa niitä plussia on enemmän? Varmaan olisin minäkin valinnut sen vanhan kunnon öljymaalin seiniin kun sen verran saanut aivopesua ja useammasta suusta kuullut vannottavat öljymaalien nimeen ja että lateksi muovimaalit on paskaa, pilaat sillä seinäsi, älä koskaan käytä sitä ulkovuorauksen pintakäsittelyyn, mutta se miksi päädyin tähän akrylaattiin on se että edellinenkin käsittely oli sillä tehty ja lopputulos on ollut todella hyvä. Eli ei käynytkään mielessä mikään muu vaihtoehto kuin akrylaattimaali. Enkä yhtään ole pahoillani sitä seinään laittaessa kun tiedän että sillä tämä torppa on ennenkin pintakäsitelty hyvällä menestyksellä.

[Pekka Huhta]

No joo, termin oikeasta sisällöstä kai oli kysymys. Nämä kaksi asiaa menee varmasti yleisemminkin sekaisin. Olennaista lienee maalin vesihöyryn läpäisevyys.

Kyse on vähän isommasta asiasta kuin vain terminologiaerosta. Lateksikerroksen vesihöyrynläpäisevyys perustuu maalissa oleviin pieniin huokosiin joiden läpi kosteus liikkuu. Sama idea kuin jossain goretexissä.

No, kaikki on hyvin jos maalikerroksia on vaan yksi tai kaksi. Entäs, kun sinne pannaan viidentoista vuoden päästä uusi varvi maalia päälle? Ja siitä taas jonkun ajan päästä lisää? Jokainen kerros täyttää niitä edellisiä huokosia kunnes siellä ei enää ihan hirveästi ole reikiä joista kosteus pääsisi läpi. Kuka haluaa lähteä hölkkäilemään kolmet Gore-kalsarit päällekkäin?

Eli maali joka pystyy itse sitomaan ja luovuttamaan kosteutta toimii oikein vaikka kerrospaksuus kasvaisi, huokoisuuteen perustuva maali menettää niitä huokosiaan ja tiivistyy jokaisella huoltomaalauksella.

Kyllä uusissa akrylaattimaaleissa varmasti on ihan hyviäkin joukossa. Mutta pirustako sitä tietää, kun nyt myydään vuosi pari sitten labrasta tullutta maalia joka on tuotekehittäjänsä mielestä ihan uusi, virheetön ja teoriassa täydellisen toimiva. Niin ne oli ne ensimmäiset lateksimaalitkin.

Pekka

[Ronttu]

No joo, termin oikeasta sisällöstä kai oli kysymys. Nämä kaksi asiaa menee varmasti yleisemminkin sekaisin. Olennaista lienee maalin vesihöyryn läpäisevyys.

No, kaikki on hyvin jos maalikerroksia on vaan yksi tai kaksi. Entäs, kun sinne pannaan viidentoista vuoden päästä uusi varvi maalia päälle? Ja siitä taas jonkun ajan päästä lisää?

Pekka

Mites perinteisen öljymaalin kanssa kun lyödään kerroksia lisää? Eikös se ole ihan automaaleissakin huono mitä paksummin sitä tavaraa siinä pellin päällä on?

Kyllähän se öljymaalikin rapsahtele ja varisee pois + etenkin halkeilee. Miksi näitä vesiohenteisia edes tehdään kun kerran ovat niin surkeita, eikai sentään kusetus mielessä pelkästään?

Olisi kiva nähdä kun kaksi seinää on vierekkäin monta vuotta, sijoitettu niin että aurinko pääsee paljon porottamaan ja toinen maalattu akrylaattipohjaisella ja toinen perinteisellä ölymaalilla puhtaalle puulle. Mikä olisi se totuus. Tässä on varmaa aika paljon erilaisia muuttujia kun puhutaan etenkin huoltomaalauksista. Millainen on pohja, millä ennen maalattu, miten onnistunut ensimmäinen käsittely, millaiset on ilmat ollut, miten onnistunut huoltomaalaus, miten suoritettu ja millaisissa olosuhteissa, onko tuuletusrakoa yms. yms.

[Hower]

Mites perinteisen öljymaalin kanssa kun lyödään kerroksia lisää?

Tässähä se Pekan ajatus on tivistettynä:

Eli maali joka pystyy itse sitomaan ja luovuttamaan kosteutta toimii oikein vaikka kerrospaksuus kasvaisi, huokoisuuteen perustuva maali menettää niitä huokosiaan ja tiivistyy jokaisella huoltomaalauksella.

- on se sinänsä ihan järkeenkäypä näkemys. Ylipäätään uskoisin, että mitä yhtenäisempi tai jollakin lailla homogeenisempi talon seinärakenne on, niin sitä varmemmin se käyttäytyy. Vertaan nyt taas vaikka vanhanmalliseen 2,5 kiven täystiiliseinään ilman mitään ilmarakoja ja eristeitä; kestää ja toimii. Vähän samoin voisi kuvitella, että maali, joka vastaa kosteuskäyttäytymiseltään jollakain tapaa puuta voisi olla se fiksumpi maali noin pitemmällä ajanjaksolla....?

[PetteriKivimäki]

Ei ole ensimmäinen kerta kun ihan asiantuntijoillakin menee puurot ja vellit sekaisin "hengittävä rakenteen" kanssa. Miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää rakentamisen ja pintakäsittelyn kohdalla - jos termiä käytetään puhuttaessa vaatetuksesta, sen ymmärtää kuka tahansa mölliäinen..

Välillä kyllä näkyy punaista pahasti, tässä erään kerran eräässä lehdessä eräs insinööri kehuskeli talollaan joka koneistettu ja paineistettu tms. ja oli niin tiivis niin tiivis "hymyillen välillä vinosti hengittäville rakenteille"!