Jälleenrakennuskauden mausoleumi Mikkelissä

[Pekka Huhta]

No mutta. Onpas ollut se sun "puuseppäsuuntautunut arkitehti" ronkelilla tuulella jos ei ovet kelpaa

Ensinnä, tuo vierasovi on 100% varmuudella säilytettävissä. Siihen ei tarvitse palkata edes mitään noitaa tai manaajaa, tavallinen ovi- ja ikkunaentisöijä piisaa.

- paneloinnin alla on kaunis peiliovi. Jos panelointi osoittautuu liian rupiseksi niin sen voi vaihtaa samanlaiseen (löytyy sisarpanelin nimellä) ja muuten ovi vain korjataan
- lukko tottelee maalinpoistoainetta ja sen voi maalinpoiston jäljiltä asentaa uudelleen. Entisöijä osaa tehdä tämänkin
- kierous korjaantuu kyllä uudella sovituksella karmiin tai oven varovalla oikaisulla. Tuo "melkoinen kierous" on kyllä vankkaa liitoittelua, noin pikkuruikkuinen kierous korjaantuu jo melkein tiivisteellä :)
- lukon ympäryksen "läpinäkyvyys" korjaantuu helposti laittamalla ulkopuolelle parempi peitelista ja tiiviste siihen.
- vasikan halkeamat on helposti paikattavissa, vielä helpommin jos panelointi uusitaan.
- yleisilme on minusta siisti eikä missään tapauksessa vaihdettavassa kunnossa. Edes karmia ei todennäköisesti joudu vaihtamaan, jos ei sitten kynnys ole laho.

Mun omat ulkopariovet oli kertaluokkaa huonommassa kunnossa ja niistä tuli erittäin hyvät. Peilioven alaosassa oli pintalahoa, joka sahattiin pois ja liimattiin uutta puuta päälle, peilit liimattiin läjään ja tiivistys katsottiin kuntoon. Ja oisitpa nähnyt sen lukon kunnon, se oli ihan yhtäpuutayhdistyksen parhaita näytekappaleita. Purin sen, putsasin maalit pois ja sarjoitin itse lukkopesän samalle avaimelle kuin sisäoven lukko. Helppoa kuin häpän otto.


Sen sijaan ne autotallinovet on vähän kyseenalaisempi tapaus. Ihan selvää on että toi ovenedustan monttu pitää putsata ja siihen pitää saada joku viemäröinti, muuten siinä ei pärjää uusikaan ovi. Karmihan tosta menee uusiksi joka tapauksessa.

Säilyttämistä puoltavia seikkoja ovat täydellisen oikea tyyli ja se että ovissa on hienot peiliovet sisällä runkona, ja ne näyttivät verrattain terveiltä vaikka panelointi onkin mätä.

Toisaalta sittten jos aiot tehdä autotallista lämmintä tilaa, niin noista ovista on vaikea saada lämpimiä. Ja jos noihin lisää lämmöneristeen sisälle ja uusii paneloinnin ulos, niin eipä niistä jää jäljelle kuin kiero runko.

Ehkä tuon autotallin oven voisi teettää uusiksi. Joku uretaanieristeinen, kevyt ovi jämäkällä karmilla ja alkuperäisiellä heloituksella olisi vähintään mahtava juttu. Vielä jos saisi samaan oveen lisättyä sekä sen vanhan nätin avainkilven (ja lukon) sille isolle avaimelle ja sen päälle Abloyn, niin eipä olisi edes mulla valittamista asiaan :) Tai jos edes hankkisi aikakauteen sopivan vanhan nätin Abloyn lukon (kuten siinä vuokralaisten ovessa), niin se sopisi oveen kuin nenä päähän. Koita joka tapauksessa houkutella ovimaakari tekemään se vanhoilla heloilla, nuo on niin oleellisen tärkeä osa oven lookkia.


Mutta tosiaan, tuon vuokralaisten oven kunnostaminen on aivan täysin rutiinijuttu asiansa osaavalle ovi- ja ikkunapuusepälle. Ei missään tapauksessa kannata ruveta uusimaan, jos vähänkään talon alkuperäisyydestä piittaa.

Pekka

[Laurakaisa]

Internetittömyys kotona ja kesäloma eivät ole omiaan edistämään foorumi- tahi blogiaktiivisuutta, näemmä.

Vaan kiitos taas vastauksesta, vähän myöhästyneesti! Homma on edennyt sillä tavalla, että meidän kadun päästä löytyi pajupuskaan hautautunut puusepänverstas (soittelin vähän ympäriinsä kun kuulin että se ensin suositeltu puuseppävalinta tekee vain uutta, eikä korjaa vanhaa ollenkaan) ja tämä naapurin puuseppä tiesi heti talon ja kadun puoleiset ovetkin ulkonäöltä ja lupasi tulla lomat lusittuaan tutustumiskäynnille. Toim. huom. meillä onkin nyt sitten lähinaapurina huonekalupuuseppä ja kaukonaapurina tämä ihan muuten vaan puuseppä, hyvä katu tuli valittua.

Vuokralaisen oven suhteen ollaan kyllä samaa mieltä, siis että se kyllä korjataan. Todettiin puolison kanssa että ollaan ilmeisesti vähän sokeutuneita kun talo on niin hyvässä kunnossa että tuollaiset asiantuntijan silmään pikkufibatkin näyttävät maata mullistavilta... Olen nyt käyttänyt internet-yhteydellisen aamupäivän kuljeskelemalla ympäri rintamamiestalojen korjausblogeja ja nostan hattua heille, jotka saavat aika hurjannäköisistäkin lähtökohdista priimaa aikaan.

Autotallin ovesta pitää käydä nyt sen puusepän kanssa vielä keskustelua. Jotenkin näin maallikkona tuntuu siltä, että miten moisesta saisi toimivan (ne alimmaiset peilitkin on sisäpuolelta "pullistuneet", sitä ei ehkä kuvista niin nähnyt), mutta jutellaan nyt vielä sen naapurin puusepän kanssa. Autotallista ei ole tarkoitus tulla mitään 23 astetta pakkaskelillä -tilaa, mutta jonkinlainen lämpimän pitävyys siellä olisi hyvä olla niin saataisiin kaikkia huonekalujen entistämisprojekteja ynnä muita siellä edistettyä pitkälle syksyyn ja sitten taas aikaisemmin keväällä, sydäntalvella ei ole meidän arvomaailmassa järkevää energiankäyttöä huudattaa siellä tosiaan mitään teepaitalämpötiloja tai muitakaan lämpöjä. Siellä on siis pienehkö lämpöpatteri. Mutta ainakin minimivaatimus sille puusepälle on se, että suostuu laittamaan kaikki nuo vanhat nakaleet uuteen oveen jos siihen päädytään.

Pekka, sellainen kysymys vielä että mitä olet mieltä niistä varsinaisen meidän oman sisäänkäynnin ovista? Siinä on siis ilmeisesti vähän saranoista lyssähtänyt (koska ei pysy kiinni jos lukko ei ole kiinni) ulko-ovi, josta on se yksi alalaitakuvakin, siis ulkopuolelta paneloitu peiliovi joka on nähdäkseni siinä kunnossa että kun sitä vähän fiksaa niin että sen saa tiiviisti sulkeutumaan ja maalaa sen, se menee taas seuraavat n vuotta. Sitten on kylmä, eristämätön veranta, joka jääkin kylmäksi verannaksi, ja sitten tulee kevyempi paneloitu peiliovi, jossa on iso ikkuna. (Blogissa kuva tästä.) Sitten tulee pieni tuulikaappi, jossa ei ole lämmitystä, ja sitten jo viilutettu sisäovi, jossa myös ikkuna. Sen oven jälkeen tulee käytävä, josta menee ovet keittiöön, vessaan, olohuoneeseen, isoon ja pieneen kamariin sekä porraskäytävään. Yksittäin nuo ovet eivät ole mitään lämmöneristyksen juhlaa, mutta kun tiloja on noin monta, ja tuulikaappiin voisi ehkä laittaa toiselle seinälle pienen lämpöpatterin, niin onko mitään järkeä alkaa uusimaan tai eristämään noita ovia? Voisihan niihin umpiolasielementtiä asentaa ja vaikka mitä mutta maksaako se vaivan, ts. onko tuon ovikolmikon aiheuttama lämmönhukka niin marginaalinen että sillä ei kannata päätään vaivata? Kaikki kolme ovea ovat kauniita, toimivia, alkuperäisiä ja hyväkuntoisia ja niistä en kyllä luovu, korkeintaan suostun vähän fiksaamaan jos on ihan pakko.

Meillähän ei ole siis vielä kokemusta siitä, millainen tuo torppa on talvella, eli luultavasti ensi talven jälkeen ollaan viisaampia tuonkin kanssa. Mutta mielipiteitä tuosta kolmikosta otetaan silti vastaan jo nyt kesähelteillä!

[Pekka Huhta]

Pekka, sellainen kysymys vielä että mitä olet mieltä niistä varsinaisen meidän oman sisäänkäynnin ovista? Siinä on siis ilmeisesti vähän saranoista lyssähtänyt (koska ei pysy kiinni jos lukko ei ole kiinni) ulko-ovi, josta on se yksi alalaitakuvakin, siis ulkopuolelta paneloitu peiliovi joka on nähdäkseni siinä kunnossa että kun sitä vähän fiksaa niin että sen saa tiiviisti sulkeutumaan ja maalaa sen, se menee taas seuraavat n vuotta. Sitten on kylmä, eristämätön veranta, joka jääkin kylmäksi verannaksi, ja sitten tulee kevyempi paneloitu peiliovi, jossa on iso ikkuna. (Blogissa kuva tästä.) Sitten tulee pieni tuulikaappi, jossa ei ole lämmitystä, ja sitten jo viilutettu sisäovi, jossa myös ikkuna. Sen oven jälkeen tulee käytävä, josta menee ovet keittiöön, vessaan, olohuoneeseen, isoon ja pieneen kamariin sekä porraskäytävään. Yksittäin nuo ovet eivät ole mitään lämmöneristyksen juhlaa, mutta kun tiloja on noin monta, ja tuulikaappiin voisi ehkä laittaa toiselle seinälle pienen lämpöpatterin, niin onko mitään järkeä alkaa uusimaan tai eristämään noita ovia? Voisihan niihin umpiolasielementtiä asentaa ja vaikka mitä mutta maksaako se vaivan, ts. onko tuon ovikolmikon aiheuttama lämmönhukka niin marginaalinen että sillä ei kannata päätään vaivata? Kaikki kolme ovea ovat kauniita, toimivia, alkuperäisiä ja hyväkuntoisia ja niistä en kyllä luovu, korkeintaan suostun vähän fiksaamaan jos on ihan pakko.

Meillähän ei ole siis vielä kokemusta siitä, millainen tuo torppa on talvella, eli luultavasti ensi talven jälkeen ollaan viisaampia tuonkin kanssa. Mutta mielipiteitä tuosta kolmikosta otetaan silti vastaan jo nyt kesähelteillä!

Jos talossa on kylmän kuisitn jälkeen vielä tuulikaappikin, niin en millään usko että tarvitsisi kauheasti ruveta vanhoja ovia eristämään. enintään laittaa niihin kunnolliset silikoniset P-tiivisteet niin ettei ovista vedä, mutta kyllä kolme ovea on jo lämmönpitävyyden suhteen paljon. Kun huonoimmillaan vanhoissa taloissa ei välttämättä ole kuin yksi ovi avokuistilla. Mutta tykkäisin, että se isoin parannus tulee tosiaan kunnollisilla tiivisteillä. Kuistilla lämpötila on lähellä ulkolämpöä, mutta siellä ei tuule. Toinen ovi siis on tuulettomassa tilassa ja kolmas vielä siihen päälle. Välttämättä siihen tuulikaappiin ei tartte edes sitä patteria.

Se ihan uloin ulko-ovi oli hyvän näköinen, ei tosiaan vaadi paljon muuta kuin maalauksen. Katso nyt alkuun että saranat ovat paikallaan eivätkä hölsky (ruuvit löysällä). Jos ovi on vähän tipahtanut tai karmi vääntynyt, niin ne saa linjaan sarananvääntöraudalla, vaikkapa tuommoisella Uulssonin mallilla:

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=285447

Tuo on eri hyvä vanhojen ovien ja ikkunoiden käyntivälien säätöön. Vasaralla paukuttamalla menee ruuvit pilalle, tolla tulee nättiä jälkeä.

Pekka

[Laurakaisa]

Kiitos, kiitos, kiitos.

Joo, näin laskeskeltiin itsekin että tuskin maksaa vaivaa ruveta muuhun kuin tiivistykseen. Ja kun sen tuulikaapin jälkeen on vielä pelkkä käytävä, josta voi pistää ovet kiinni asumushuoneisiin kovimmilla pakkasilla, niin eiköhän pärjätä. Jos villasukka ottaa kierroksia jalassa tai matot nousevat ilmaan ensi talvena niin harkitsemme sitten uudelleen.

Ja kiitos myös päivän työkaluvihjeestä. Tutkin ovea tänään jahka kotio pääsen - tähän asti se on ollut melkein koko asumisajan auki tai lukossa niin vasta sinä yhtenä vähän viileämpänä päivänä huomasin, että eihän se pihkana pysy kiinni jos ei lukon kieli ole ulkona. Vaikka siinä on sellainen mahtava jousikin, joka kireimmilleen asennettuna pamauttaa oven kiinni niin että verannasta meinaa ikkunat pudota...

Saranahuolia talossamme vähentää muuten se onnellinen tosiasia, että ikkunoissa ei ole yhtään saranaa Ulkoikkunat on nauloilla kiinni ja sisäikkunoissa on tapit ja haat - vaikka rakennusmestari on työselvityksessä tiukasti komentanut käyttämään kaikissa ikkunoissa ensiluokkaisia hakoja ja saranoita. Hyvä näin - noiden nykyikkunoiden vipstaakit kestävät varmaan seuraavatkin 60 vuotta kun rikki meneviä osia ei juuri ole!

[A13]

Jos ovi on vähän tipahtanut tai karmi vääntynyt, niin ne saa linjaan sarananvääntöraudalla, vaikkapa tuommoisella Uulssonin mallilla:

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=285447

Tuo on eri hyvä vanhojen ovien ja ikkunoiden käyntivälien säätöön. Vasaralla paukuttamalla menee ruuvit pilalle, tolla tulee nättiä jälkeä.

Voisitko, Pekka, vähän opastaa tuon sarananvääntöraudan käyttöä? Minä nimittäin hankin tuollaisen ja olen kahteen saranaan sitä koettanut käyttää sillä seurauksella, että olen joutunut ottamaan saranat irti oiottavaksi ruustukissa. Vaikka mitä tekisi, niin saranalehti lähtee taittumaan kahden alimmaisen ruuvin linjassa, eikä suinkaan lehden ja saranatapin yhtymäkohdasta.

[Pekka Huhta]

Jaa, mitenhän tuon sanois... Ei tuolla mitään valtavia taivutuksia pysty tekemään, voi olla että olet vain yrittänyt liikaa. Yksi tärkeä juttu on että isompia siirtymiä tarvitessa molempia saranan puolikkaita pitää vääntää: molempia siis taivutetaan vähän eikä jompaakumpaa kamalasti. Eli jos vaikka alasaranoihin pitää saada lisää tilaa saranapuolelle ja yläsaranat on vähän venähtäneet liian pitkälle, niin molempia alasaranan puolikkaita taivutetaan ihan pikkuisen: karmissa olevaa alapuoliskaa oveen päin, yläpuoliskaa karmiin päin ja sitten yläsaranassa alapuolikasta karmiin ja yläpuolikasta oveen päin. Sillä tavalla mikään niistä ei joudu taipumaan niin paljoa että homma menee pilalle. Ja jos taipuu, niin silloin vika on usein niin iso ettei se ole saranoita säätämällä korjattavissa.

Taivutus tehdään sitten aina ovvi tai ikkuna kiinni, ei auki ollessa.

Pekka

[A13]

No siinäpä löytyi heti yksi virhe työtavoistani: olen yrittänyt säätää saranoita oven ollessa pois paikaltaan. Mikäli tarvetta vielä tulee, niin pitääpä vielä antaa vääntöraudalle mahdollisuus ja yrittää oven ollessa paikoillaan ja kiinni.

Mutta tosiaan, jos ei ole tuota säätötyökalua ja on valmis irrottamaan saranat ovesta tai karmista, niin saranoita voi säätää myös irrotettuina ruuvipenkissä.

[Laurakaisa]

Minä nyhdin ovea toissailtana eikä se saranoiltaan tuntunut olevan väljä, samaa sanoi Armas Puoliso. Sitten se oven tutkiminen vähän jäi, kun mentiin uimaan. (Kas tässä syy, minkä takia talomme tulee taatusti pysymään melko alkuperäisessä asussaan myös jatkossa.) Perehdytään vielä jahka tulee vähän viileämpää.

Tässä välissä remontoin alkuperäiskuntoisen alakerran vessan 8 eurolla (uusi peili vanhaan telineeseen kierrätyskeskuksesta 3 eur, samasta sisustusliikkeestä törkeän kallis mutta kaunis ja about oikealta vuosikymmeneltä oleva räsymatonpätkä, 5 eur). Minusta se vessa on nyt ihan täydellinen. Yritän ignoroida pientä ääntä takaraivossani, joka sanoo että sinne pitäisi tehdä ensi kesänä se putkiremppa.

[Laurakaisa]

Voihan kellari.

Tässä aluksi linkki ketjuun, jossa pvalila ansiokkaasti selitti kellarirempan kaksi syvintä olemusta niin, että minäkin ne ymmärsin: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 12&t=11625

Kiitos hänelle siitä.

Tässä on kuva meidän kellarista, jota ei ole salaojitettu ja johon ei ole muutenkaan juuri millään konstilla koskettu sitten rakennusvuoden.

Edit: tässä on linkki kuvaan meidän kellarista. En osaa käyttää tätä kuvanliittämisominaisuutta näköjään.

http://picasaweb.google.com/10300902664 ... 4538895250


Meillä on nyt tarkoitus tehdä siis ensin saunaremontti siihen tyyliin, että unohdetaan lattialämmitys, kapillaarikatkot ja modernit 2000-lukulaiset vedeneristykset, saunaan tulee betonilattia ja sellaiset pystyyn saunomisen jälkeen nostettavat puurallit niin kuin teidänkin mummon saunassa oli. Eli samanlainen rakenne kuin siellä on tänäänkin. Varsinainen veden kanssa läträäminen, jota 2000-luvulla harrastetaan joka tapauksessa enemmän kuin 50-luvulla, hoidetaan suihkukaapissa josta vesi valuu suoraan viemäriin. Suihkukaappi tulee saunan sisälle, ja vaikka kuvasta voisi toisin päätellä niin sille on sopivan kokoinen tila tuossa kiukaan ja paikalleen jäävän Porin Mainio -vesipadan vieressä saunan oikeassa ylänurkassa. Lauteet tulevat vasemmalle kuvan hahmotelman mukaisesti. Joko kiuas muutetaan sellaiseksi, että suuluukku tulee pukuhuoneen puolelle muuriin eli sauna lämmitetään pukuhuoneen puolelta ja sinne tulee lasiluukut ts. vähän niin kuin takka pukuhuoneeseen (jos jollain on tällaisia niin käyttökokemuksia otetaan vastaan) tai sitten pidetään perinteinen kiuas ja pukuhuoneen puolelle voisi laittaa pienen kamiinan. Minä tykkään enemmän pukuhuoneesta lämmitettävästä kiuasideasta, molemmat joka tapauksessa tähtäävät siihen että saunan lämmityksen yhteydessä talvipakkasilla myös pukuhuone lämpiää, ja saunomisen jälkeen myös kuivuu sillä mökkisaunaperiaatteella että viimeinen saunoja lisää vielä puita pesään. Sauna on tehokkaasti räppänöity ja tällä hetkellä siis täysin alkuperäisessä asussaan. Lukuun ottamatta tuohon saunan keskelle rakennettua väliseinää ja sen vasemmalla puolella olevaa istuma-ammetta, joka valitettavasti saa lähtöpassit vaikka onkin varsin sorja ja silmää miellyttävä yksilö. Ehkä siitä voi tehdä pihaan uima-altaan...

Ugh. Tämä osapuilleen päätetty. Jos joku on tehnyt sellaisen suihkukaapin, jossa on muurattu lattia-allas ja tehty siihen lattialämmitys niin kokemukset ovat sellaisestakin tervetulleita. Ne valkoiset muovipinnoitteiset/muoviset viritykset on aika rumia. Mutta olkoon vaikka ruma, kunhan on vettä pitävät neljä seinää ja lattia ja katto.

Seuraava ongelma on se, että huushollin pyykit on hoidettava jossakin tilassa ja ankarallakaan miettimisellä mitään muuta järjellistä tilaa ei ole tullut mieleen kuin tuo kellarin halkovarastoksi merkitty välitila. Arkkitehti kaavaili pyykkihuoltoa tuossa vasemmalla alanurkassa olevaan tilaan, jossa on siis portaiden alla erillinen pikkukellari ja sen vieressä tavallinen pottukellari. Vaan minäpä haluan ainakin toistaiseksi säilyttää pottukellarin, koska aion olla perunoiden suhteen omavarainen jos ei vielä ensi syksynä niin ainakin sitä seuraavana. Katsotaan, mitä mieltä olen tästä kunhan kellarin talvilämpötilat selviävät, toistaiseksi ne ovat arvoitus.

Halkovaraston ikkunan puoleisesta nurkasta menee nyt monen neliön tila sinne 90-luvulla siirrettyjen öljysäiliöiden alle, mutta öljystä on tarkoitus luopua (syinä vanha kattila, sisäpiiputettavassa kunnossa oleva hormi, arvomaailmasta johtuva haluttomuus polttaa fossiileja) luultavasti maalämmön hyväksi. Olen lukenut paljon lämmityskeskusteluja tältäkin foorumilta ja niiden johdosta ja niistä huolimatta kannatan maalämpöä. Maksan mieluummin siitä reijän poraamisesta päätä huimaavia summia kuin ripustelen kauniin alkuperäistaloni sisä- ja ulkoseinille karsean näköisiä pömpeleitä ja härveleitä...sori vaan, kaikki maailman insinöörit. Eli tekninen tila jäänee maalämpösysteemeille ja halkovarasto vapautuu ölysäiliöiden ikeestä.

Halkovaraston kadun puoleinen ts. ikkunapääty olisi ideaali kodinhoitotila siksikin, että sinne osuu ilta-aurinko kellarin ikkunoista. Valoa kotitalousahertajan risukasaan. Mutta mitä helkkaria sille tilalle pitää tehdä, että sinne voi turvallisesti ja ihan koko kellaria ilmaan räjäyttämättä perustaa kodinhoitohuoneen? Minulla on mielessä enemmän sellainen 50-luvun kerrostalojen pesutupatyyppinen ratkaisu kuin mikään laatoitettu uuden pakettitalon kh, siis betonilattiaa ja kalkkimaalilla maalatut roisit seinät ja niin päin pois. En missään olosuhteissa halua sinne kaakeleita. Inhoan kaakeleita. Ja itse asiassa on ihan yksi lysti, miltä siellä näyttää, kunhan se tila ei ole kellarin kunnossa pysymisen kannalta riski.

Mutta pakkohan sinne kai joku lämmitys on laittaa, ja pitääkö se sitten lämpöeristää, ja sitten sinne on pakko valaa myös lattia, koska tällä hetkellä tuossa halkovarastossa on maapohja. (Muualle kellariin on on valettu betonilattiat.) Ja talviajan pyykinkuivausongelmakin on ratkaistava, ja ratkaisu ei voi olla ainakaan kuivausrumpu. Luulen, että päädymme virittelemään keittiön kattoon puuhellan yläpuolelle jonkun narusysteemin ja roikottamaan pyykkiä siellä, ja lukemaan samalla Siihen aikaan kun isä lampun osti -teosta.

Täällä on keskusteltu hurjasti kellareista ja niiden lämmön- ja vedeneristyksistä. Minä en mieluiten puuttuisi koko kellarin nykytilaan vaan antaisin sen olla sellaisenaan, kun se kerran on pysynyt noin rutikuivana ja päänvaivaa aiheuttamattomana. Mutta fakta on se, että se pyykinpesu on jossain hoidettava ja pesukoneelle ei yksinkertaisesti ole järkevää paikkaa keittiössä tai muuallakaan asuinkerroksissa. Mitään teepaidassa oleskelua tai tuntikausien hengailua mahdollistavia lämpötiloja en kellariin halua, koska siellä on tarkoitus käydä laittamassa pyykit koneeseen ja ottamassa ne pois, oli miten ilta-auringon kultaama tila tahansa. Meillä ei kukaan silitä kuin aseella uhattuna, eikä mankeloi, eikä muutenkaan nysvää pyykkien kanssa, joten mitään viihdy ja virkisty -keskusta ei ole tarkoitus siis rakentaa.

Ärsyttää koko kellari.

[A13]

Kellari on ystävä, siitä on paljon iloa

Suunnitelmat ja ajatukset kuulostavat minun korviin ihan järkeenkäyviltä. Yksinkertaisimmillaan pyykinkäsittelytila on komero, johon mahtuu pesukone, pyykkikori ja ehkä kuivausrumpu. Tällainen minimiratkaisu vaatii tilaa noin yhden neliömetrin. Laajemmassa versiossa voi sitten olla pöytätilaa vikkaukseen ja muuhun pyykinkäsittelyyn ynnä mahdollisesti kuivausnarut. Ellei teillä ole tähän halkovarastoksi merkittyyn tilaan muita käyttöajatuksia, niin miksei osa siitä voisi toimia myös kuivaustilana?

Varsinaisia toteutustapoja on laidasta laitaan ja jokaisella oma suosikkinsa. Minä lähestyisin asiaa niin, että tekisin koko halkovarastoon lattian M. Alanderin oppien mukaan ja erottaisin sen jälkeen tiilistä muuratulla väliseinällä sopivan osan pyykkituvaksi, jossa olisi myös pyykkinarut. Tila on sen verran pieni, ja ulkoseinää vain yhdellä sivulla, että käyttökelpoinen lämpötila syntyy varmasti kilowatin lämpöpatterilla. Jos haluaa säästää sähköä, niin ulkoseinään kannattaisi tehdä rivinteeraus. Pyykkien kuivaamista varten hankkisin ilmankuivaimen. Lopuksi seiniin ja kattoon kalkkimaali, ja kas, meillä on valmis pyykkitupa! - Tosin pesukone tarvitsee vesijohdon ja viemärin, ja erityisesti siitä jälkimmäisestä tulee helposti se kaikkein hankalin ja kallein osa-alue.

[Hower]

Ärsyttää koko kellari.

Rosoinen kellari on ihana. Se on mielentila.
Mä en tarttis muita kerroksia ollenkaan
Paitsi että vinttikomerokin on kiva paikka. Siellä on erilainen atmosfääri.
Keskikerros on sitten tylsempi ja tasapaksumpi.

[Laurakaisa]

Okei, okei. Siis kellari ON ystävä. Ja mielentila. Ja omassa on ihan taivaallisen kauniit kaakaonruskeat aivan kuin eilen saranoilleen nostetut peiliovet - oikeasti, melkein mikään talossa ei ole NIIN kummallisen hyvässä kunnossa kuin kellarin väliovet, vaikka moni alkuperäinen kohta ja paikka ja nakale hyvässä kunnossa onkin. Ja nurkissa on sellaisia pyöreitä hämähäkin "pesiä", joiden keskellä hämähäkki päivystää... Niitä ei raaskisi siivota pois, mutta kai ne saunarempan alle jäävät.

Korjaan siis ilmaisua sen verran, että 2000-luvun pyykkiasioiden sovittaminen vanhaan luotettavaan sotaratsu-kellariin ärsyttää. Mutta eihän se sen kellarin vika tosiaan ole, kiitos kun tämän huomasitte.

Ja nuo pesutuvanrakennusvinkit olivat lohdullista luettavaa. Kiitos niistäkin. Tuota ilmankuivainta olin itsekin ajatellut, ja kyllä tuossa tilassa on riittävästi tilaa narukuivaukseen. Sinne on siis kalustukseksi tulossa lähinnä likapyykkikaappi mallia Enson huonekalutehdas... Viikkaustilaa on hyvä olla myös, se on totta. Ja ruokataloutemme perustan luovien liha- ja marjapakastimien pitäisi myös mahtua kyytiin, siellä ne nököttävät puurallien päällä kellarissa nytkin.

Vesi- ja viemärisysteemit talosta ulos ja kunnan verkkoihin kulkevat tuon maapohjakellarin kautta eli mistään toiselta puolelta kellaria niitä ei tarvitse onneksi ruveta vetelemään.

Niin joo, saunarempasta unohtui se vielä toistaiseksi ratkaisematon murheenkryyni, että saunan katossa kulkevat lämmitysverkoston asbestiputket. Niiden ujuttaminen jonnekin huitsin nevadaan on vielä kysymysmerkki, jos se maksaa tuhottomasti tai edellyttää muuten puolen kellarin auki repimistä niin luulen että ne jäävät kattoon.

[Hower]

Siitä kellarista ja kerroksista vielä:
Hyvässä Talossa on vähintään kolme kerrosta. Kellari yhdenlaisia ajatuksia ja puuhia varten ja loput kaksi toisenlaisille tuumailuille ja touhuille.
Yksikerroksinen talo lattea ja köyhä. Ei ole ihme, että mielenterveysongelmia on nykyään rankasti kun varsinkin äijillä ei ole semmosta omaa luolaa. Pakko mennä lähipubiin kun ei oo mitään tekemistä. Tai voihan sitä telkkarin kaukosäädintä vemputtaa aikansa kuluksi.
Käytännössä on tullut mieleen, että tämän mun? kellarin alle pitäisi kaivaa vielä joku Manala ja katon päälle rakentaa huikea Torni.... Sen Manalan voisi kaivaa salaa kysymättä lupaa kaupungin silmälasipäisiltä viranomaislta

Sori, tällä jutulla ei ollut kyllä mitään tekemistä teidän mausoleumiprojektin kanssa, paitsi noin henkisesti.

[Laurakaisa]

Sori, tällä jutulla ei ollut kyllä mitään tekemistä teidän mausoleumiprojektin kanssa, paitsi noin henkisesti.

Tää mausoleumi onkin vähintään 50-prosenttisesti henkisen puolen projekti...

Ja tuo autotallihomma on kyllä mielenkiintoinen, meillä on edelleen muuttokaaos joka puolella mutta jostain syystä rakas puoliso on asetellut autotallin jos ei nyt ihan tiptop-järjestykseen niin ainakin melkein. Ja puhuu siitä silmät loistaen. Postmodernin ajan naisilla on ehkä keskimääräistä voimakkaampi taipumus sisustaa miehet ulos omista kodeistaan...? Tai sitten postmodernin ajan miehet on vaan liian vässyköitä eivätkä osaa pitää puoliaan

Mut se on kyllä mahtavaa kun on erilaisia tiloja talossa. Meillä alkaa veranta kuoriutua romun ja kuolleiden kärpästen alta ja siitäkin paljastui sellanen hauska kolkka joka on ihan erilainen kun mikään muu. Ja sitten on vielä piha, mihin saa kaikenlaista nurkkausta ja majaa.

[Rattivaihde]

Olen tätä foorumia nyt näemmä jo puolisentoista vuotta lukenut ja moneen otteeseen ollut puolustamassa taloparkoja kun ihmiset ovat olleet tekemässä niihin kaikkea turhaa remonttia, nyt voisi vaikka kirjoittaa ensimmäisen viestin kun tänne on ilmaantunut kerrankin jokin projekti jossa tosissaan aiotaan arvostaa sitä taloa myös niissä kohdissa joissa muuta alkavat vaihtamaan "vanhan kunnioittamisesta" "nykyajan vaatimuksiin".

Itse en ole vielä hetkeen (valitettavasti) taloa hankkimassa mutta näiltä(kin) sivuilta hankitun tietouden perusteella voisin esittää tuohon lämmitysprobleemaan puulämmitystä ainaisten ilmalämpöpumppujen ynnä muiden sijalle. Ymmärrän että nykyään ihmisillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia olla pitämässä tulta kattilassa mutta ilmeisesti kohtuullisen kokoisilla varaajilla ei lämmittämistä tarvitsisi kovin usein harrastaa, ja sinne puuvarastoon ehkä saisi öljysäiliöiden tilalle sellaiset mahtumaan. Tämän kommentin on kirjoittanut ihminen joka on sähköriippuvaisuutta vastaan viimeiseen asti josta syystä puulämmitys kuulostaa minun korvaani paremmalta kuin esim. maalämpö joka kuitenkin vaatii jonkinlaista lämpöpumppua (ymmärtääkseni ).

Siihen betonilattiaan suosittelisin harkitsemaan Alanderin-menetelmän lisäksi myös samaa tyyliä kuin alkuperäisissä lattioissa on käytetty, Alanderhan sanoo Fuktisolin käyttöiäksi 50 vuotta, ja ne alkuperäiset lattiat ovat jo kestäneet pidempään...

Joka tapauksessa, onnea talon mahdollisimman alkuperäisenä säilyttämiseen ja kiitos vaihtoehtoisen näkökulman tuomiseen tälle välillä ei-niin-restaurointihenkiselle foorumille (ja kiitokset tästä ketjusta jonka ansiosta uskaltauduin tämän kommentin kirjoittamaan ).