Hirsitalon lahoaminen

[marjis70]

Onko kellään kokemuksia uudehkon hirsiomakotitalon lahoamisesta?
Itselläni on n. 20 v. vanha Honkarakenteen hirsitalo, jossa keväällä huomattiin kuistin kaiteiden olevan läpilahoja. No, se on helppo juttu laittaa sahalla kaiteet päreiksi ja uutta tilalle. MUTTA, huomattiin alkukesästä, että ulkoristinurkassa on myös samaa ja laho jatkuu pitemmälle hirteen. Tätä on useammassa hirressä. Muita nurkkia ei olla vielä tutkittu, mutta niiden olotila selviää siinä vaiheessa kun moottorisahalla pistetään nekin matalaksi.
Ulkopinta on käsitelty Vinhan peittävällä puunsuojalla, jota on Tikkurilalta nimenomaan neuvottu.
Sisäpuolella on 150 mm villaa hirttä vasten, höyrysulkuna muovipintainen paperi ja hirsipaneli.
Siihen aikaan oli myös laitettava hirsien joka väliin lasivillanauhaa, joten itse epäilemme, että tämä on kastunut ja alkanut mädännyttää myös hirsiä. Mutta kuka voi varmasti sanoa, mikä on syy.
Haluaisinkin nyt tietää, mitä noille lahouksille voi tehdä? Onko korvausvastuuta kellään? Talo on kuitenkin suhteellisen uusi. Täytyykö laittaa uusi ulkovuori? Pää on ihan kypsä, eikä mitään tietoa mitä pitäisi muuta tehdä kuin ristinurkat veke.

[PETEBJ75]

Tuo on valitettavasti edessä kaikilla pitkänurkkaisilla hirsitaloilla. Tuo lasivillasuikale ei ainakaan hidasta lahoamista.
Mulla on nyt Hongan 23 vuotta vanha sauna ja siinä on kuistin kaiteissa jo sääkulumia, mutta ei vasinaista mätävikaa vielä (en kyllä kovin aktiivisesti ole lahoa etsinytkään). Eristeenä sisäpuolella 2x50mm styroksi ja höyrynsulkumuovi. Tono oli vielä oikein kauttaaltaan lakattu. Nyt siinä on tosin ollut punamulta päällä jo useamman vuoden.

[marjis70]

Joo, villa kun kastuu, niin sehän ei kuivu millään. Olisi hyvä jos löytyisi "kohtalotovereita", että tietäisi mitä ovat tehneet. Meillä maalipinta oli ihan hyvä kuistin kaiteiden ristinurkassa, mutta silti meni nyrkki läpi. Eli tuli ihan vahingossa ilmi. Hirsiseinässä ja ulkonurkassa maali oli hilseillyt, mutta lahovauriot tuli esiin vasta vasaralla ja puukolla kokeilemalla. Punamultaa väittävät toki hyväksi hirrelle.

[Pekka Huhta]

Se on se Erinomainen Puunsuoja Vinha, joka on suomenkielellä lateksimaalia. Tuo lahoamismekanismi on aivan tyypillinen kun maalipinta on liian tiivis, kutsuttiin sitä liika tiivistä kalvoa sitten nimellä lateksi, akrylaatti taikka puunsuoja. Kuistissa vielä Vinhat on ympäri hirttä ettei se pääse kuivumaan mihinkään suuntaan.

Se on vaan Tiksin markkinointi jälleen onnstunut yli odotusten. "Kato ei tää ole lateksia, tää on puunsuojaa". Ihan tismalleen saman vauriomekanismin se joka tapauksessa aiheuttaa puuhun, niin että se on mulle just se ja sama miksi myyntimies sitä ainetta kutsuu.

Kyllähän ristinurkkien lahoaminen on ihan arkea jokaisessa hirsitalossa. Mutta kun maalaamatonkin hirsinurkka kestää tyypillisesti sen toistasataa vuotta, osa vielä huomattavasti pidempäänkin...

Pekka

[Petsamo]

Vanhaan hyvään aikaan nurkat, myös lukko ja lohenpyrstönurkat laudoitettiin päälle, että vesi ei pääse saumoista sisään.
Jos on rakenne on pyöröhirsistä, niin asia tietysti mutkistuu. Höylä- ja liimahirteen se käy kyllä.

Tuossa kuva koteloiduista salvoksista.

http://restaurointikuvasto.nba.fi/restk ... aus_id=404

Pahoittelut kuitenkin sinulle tuosta harmista. Ei voi omakaan pää käsittää, mitä roskaa maalitehtaat ovat
vuosikymmeniä meille myyneet.

[Esko Epäkesko]

Se on se Erinomainen Puunsuoja Vinha, joka on suomenkielellä lateksimaalia. Tuo lahoamismekanismi on aivan tyypillinen kun maalipinta on liian tiivis, kutsuttiin sitä liika tiivistä kalvoa sitten nimellä lateksi, akrylaatti taikka puunsuoja. Kuistissa vielä Vinhat on ympäri hirttä ettei se pääse kuivumaan mihinkään suuntaan.

Se on vaan Tiksin markkinointi jälleen onnstunut yli odotusten. "Kato ei tää ole lateksia, tää on puunsuojaa". Ihan tismalleen saman vauriomekanismin se joka tapauksessa aiheuttaa puuhun, niin että se on mulle just se ja sama miksi myyntimies sitä ainetta kutsuu.

Kyllähän ristinurkkien lahoaminen on ihan arkea jokaisessa hirsitalossa. Mutta kun maalaamatonkin hirsinurkka kestää tyypillisesti sen toistasataa vuotta, osa vielä huomattavasti pidempäänkin...

Pekka

Laitetaan tähän vielä pikku "teaser":

Muovimaalien eli lateksien kestävyydestä ja käytettävyydestä puisissa ulkoseinissä on käyty paljon keskustelua. ”Ennen muovimaaleja ei kerta kaikkiaan tunnettu puujulkisivujen maalausongelmia”, sanoo Panu Kaila artikkelissaan ”Maali vaihtoon ja tiilen tekoon”. [43.]
Antti Manninen esittelee Panu Kailan kirjaa ”Kesällä töitä teki maalari –Perinteinen ulkomaalaus tänään”Helsingin Sanomien artikkelissaan ”Puuseinien muovimaali oli vuosisadan erehdys”. Artikkelissa puhutaan muovimaalien huonosta menestyksestä puisissa ulkoseinissä. Muovimaalit muodostavat hengittämättömän, kovan kalvon. Tiivis maalikalvo ei päästä kosteutta pois, minkä seurauksena maalikalvo repeilee ja irtoilee alustastaan. [44.]
Myös maalarimestari Kalevi Järvinen on todennut seuraavasti: ”Muovi sopii rakennuksessa vain saunan ämpäreihin, koska muovin alla puu ei voi muuta tehdäkään kuin lahota.”Muovimaaleja kohtaan on siis hyvin kärkeviä mielipiteitä muun muassa perinnemaalien puolesta puhuvilla. [45.]
117
Tämän työn tulosten kanssa edellä esitetyt mielipiteet ovat kuitenkin ristiriidassa. Akrylaattimaalit pärjäsivät testeissä hyvin sijoittuen kärkipaikoille. Tarkasteltaessa taulukon 52 sijoituksia eri ominaisuuksien mukaan voidaan kuitenkin havaita yhtäläisyyksiä akrylaattimaalien ja pellava- sekä petroliöljymaalien kesken vedenimeytymisnopeuden ja diffuusiovastuksen suhteen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vesihöyrynläpäisytestien perusteella kaikki testatut maalit, mukaan lukien pellava- ja akrylaattimaalit, olivat riittävän hyvin vesihöyryä läpäiseviä eli hengittäviä. Raja-arvona hengittävyydelle pidetään diffuusiovastusarvoa Sd < 2 m [46, s. 107]. Kaikilla testatuilla maaleilla Sd-arvo oli alle 1 m. Pellava- ja petroliöljymaalien sijoitusta huonontavat erityisesti suuremmat kontaktikulman ja värisävyn muutokset.


MUTUA parempaa, jossain määrin tutkittua tietoa voi lukea lisää täältä:

https://publications.theseus.fi/bitstre ... sequence=1


---

[Matti Alander]

Täytyy heti alkuun todetta etten ole mikään hirsirakentamisen asiantuntija, olen perehtynyt enemmänkin perustusten, kellarien ym. kosteustekniseen toimivuuteen. Hommassa on kuitenkin ilmeisesti paljon samaa ja rakennusfysiikka toimii samoin periaattein.
Taloasi tuhohaa lämmön kuivaavan vaikutuksen vähäisyys: Kuistin hirsien väliin ei tule asentaa tilkettä, koska rakenne ilman lämpöä ei pysty riittävästi kuivumaan ja se alkaa lahoamaan.
Sisäpuolen paksuhko eristys myös huonontaa merkittävästi lämmön kuivaavan vaikutuksen johtumista seinän läpi, sekä viilentää ulkopinnan kondensille alttiiksi.
Diffuusio tiivis ulkopinta on yksi kuivumista hidastava tekijä, kuten bitumikin kellarin seinässä.
Suomessa hyvin huonosti tiedetään lämmön höyrynpainetta nostava vaikutus, joka selviää myös linkkinä olevasta ammattikorkean tutkimuksesta.
Kosteusongelma on pääsääntöisesti monen tekijän summa, jolloin yhtä aiheuttajaa pystyy harvoin määrittelemään. Monta pientä asiaa sitten yhdistettynä syntyy ongelmia kosteuden kanssa.
Ilmeisesti talossasi on myös ilmatiiveyden kanssa ongelmia, jolloin sisäilman vuotojen aiheuttamana on syntynyt nurkkiin kondenssia.
Hirsitalo on haasteellinen rakennettava ilmatiiveyden puolesta, mutta toimintaperiaatteet kuitenkin samat kuin kivitalossakin. Ilmarako ulkopuolella on aina toiminut hyvin rakennuksissa ja silloin suuren höyrynvastuksen maalikin toimii monasti erinomaisesti.

[Palom]

Lasivilla hirsien välissä on itsestäänselvä rakennevamma, joka lahottaa seinän.

Noissa uusien maalien "virallisissa" vetailuissa on monta ongelmaa. Maalit on tehty monien vuosikymmenten käyttöön, jolloin ominaisuudet ja muut tekijät voivat muutua. Jos lateksi pärjää vertailussa näennäisesti hyvin, niin mikä on lopputulos jos se maalataan vanhan maalin päälle? Entä kun nyt maalatun uuden maalin päälle maalataan seuraava kerros?

Vanhojen lateksien ongelmat, maalin repeileminen ja lahovauriot ovat tulleet esille vasta vuosien käytön jälkeen. Varmsti 1970-luvun vastaavissa "virallisissa testeissä" nekin ovat olleet huippuluokkaa.

Lateksin käyttö ulkoseinässä on paha rakennevamma kuten lasivilla hirsien välissä.

[sofi]

Tuttavien kesäasunnokseen perimä, ammoin lateksilla maalattu ei mitenkään erikoisen vanha (n. 30 v.) hirsitalo täytyi korjata uusiksi seinä kerrallaan. Muuta selitystä lahovaurioille ei ollut kuin tuo muovimaali, paikoin jo pahasti hilseillyt.

[Hirsilinna]

marjikselle vastaisin, että jätä pitkät ristinurkat ja tuuletusrimoita sekä laudoita talo.

[marjis70]

Joo, niin me tehdäänkin. Tulee uusi ulkovuori, mutta ensin tosissaan on poistettava kaikki mätä pois. Tuli nääs ilmi myös sienikasvustoa, kun sahattiin hirsiä pois..

[Oto Hascak]

Tuli nääs ilmi myös sienikasvustoa, kun sahattiin hirsiä pois..

Jos on lahoa, niin sitten on sienikasvustoakin. Olkoonkin, että aina ei ole silmillä havaittavaa rihmastoa/itiöemää. Sieni lahottaa, ei vesi. Vesi vaan muodostaa yhden elementin, joka edesauttaa sienen syntymistä.