Tehokoivu?

[jussi1981]

Onkos kukaan kokeillut?

http://www.tehokoivu.fi/

kuulostaa mielenkiintoiselta.
Itsellä puut ilmaisia, mut ajattelin ohimennen käydä kokeex vähän ostamassa.
Jahka vaan liikun sillä suunnalla....

[kraap]

Irtokuutio on sama ku heittomotti? Eli yks tommonen vastais about kolmea pinomottia.. On se vähä kallista. Mut jos tuo pitäis paikkansa niin onhan tuossa tietty kätevyyttä ja tilansäästöä.

[Jami]

Mua ainakin kiinnostaa huomattavasti enemmän klapien koko elinkaari ja sen energiatase, joka ei www-sivuilta selviä.
Sivujen mukaan alkuperäinen idea on ollut käyttää klapeihin ikkunatehtaan jätepuuta ja -purua, mutta homma ei toiminut. Harmi.

Koivuraaka-aineen alkuperästä ei puhuta. Jos kyseessä on oksajäte tai muu epäkurantti klapipuu, niin hieno homma. Jos taas briketit on tehty priimakoivusta koneellisesti kuivattamalla, hakettamalla ja puristamalla, niin ei lainkaan niin hyvä. Varsinkaan jos tilaa niitä kiitolinjalla toiselle puolelle Suomea.

Tieto olisi valtaa.

Ja vinkkinä valmistajalle: jos ympäristöasiat ovat kunnossa, niin näkyvästi esiin! Muuten tulee sellainen olo, että jotain peiteltävää on. Varsinkin uusiutuvan energian kohdalla aika monia kuluttajia homma kiinnostaa ihan oikeasti.

[johny_t]

Verrattomia nuo markkinointimiesten kirjoitukset:
"...yksi tonni tehokoivua vastaa n. 4,8 irtokuutiota koivuklapeja...
Eli siis sotketaan kahta yksikköä, painoa ja tilavuutta, keskenään ja tällä saadaan myyntipuheet aikaan. Pitää kuitenkin muistaa, että lämpöarvo molemmissa tapauksissa on sama, kun poltetaan massaltaan (painoltaan) sama määrä puuta: raaka-aineena kun molemmissa on koivu.

Aivan kuten nimi. kraap kirjoitti, tällä tavoin voidaan toki säästää tilaa, mutta myös käyttäjän Jami huomiot ovat ensiarvoiset:
Uusiutuvan energian kohdalla olisi hyvä huomioida koko tuotantoketjun kuluttama energia. Kaurapuuron voimalla tuotetut polttopuut ovat varmasti luomua.


-J-

[esa4movies]

Verrattomia nuo markkinointimiesten kirjoitukset:
"...yksi tonni tehokoivua vastaa n. 4,8 irtokuutiota koivuklapeja...
Eli siis sotketaan kahta yksikköä, painoa ja tilavuutta, keskenään ja tällä saadaan myyntipuheet aikaan. Pitää kuitenkin muistaa, että lämpöarvo molemmissa tapauksissa on sama, kun poltetaan massaltaan (painoltaan) sama määrä puuta: raaka-aineena kun molemmissa on koivu.

Aivan kuten nimi. kraap kirjoitti, tällä tavoin voidaan toki säästää tilaa, mutta myös käyttäjän Jami huomiot ovat ensiarvoiset:
Uusiutuvan energian kohdalla olisi hyvä huomioida koko tuotantoketjun kuluttama energia. Kaurapuuron voimalla tuotetut polttopuut ovat varmasti luomua.


-J-

Helkkari, rupesin tota laskeen tosiaan: Kuiva koivu painaa n. 600 kg/kiinto m3. No tonni koivua on => 1000kg/600kg = 1,67m3 koivua. Jos sen taas muuttaa irto m3 niin 1,67m3 = 4,16im3

Eli yksi tonni koivua vastaa 4,2 heittomottia koivua. Yksi tonni tehokoivua vastaa 4,8 heittomottia koivua. Tehokoivussa on siis enemmän koivua kuin koivussa?
Mitäs sanotte?

[pekkap]

Helkkari, rupesin tota laskeen tosiaan: Kuiva koivu painaa n. 600 kg/kiinto m3. No tonni koivua on => 1000kg/600kg = 1,67m3 koivua. Jos sen taas muuttaa irto m3 niin 1,67m3 = 4,16im3

Eli yksi tonni koivua vastaa 4,2 heittomottia koivua. Yksi tonni tehokoivua vastaa 4,8 heittomottia koivua. Tehokoivussa on siis enemmän koivua kuin koivussa?
Mitäs sanotte?

Kyllä tuo voi olla laskennallisesti tottakin. Riippuu ihan mitä lasketaan kummanikin kosteusprosentiksi. Klapeissa nyt aina on kohtuullisesti kosteutta (halkoliiteri.com:in laskelmissa 20%) ja nuo tehokoivun sivut puhuvat koneellisesti kuivatusta ja puristetusta hakkeesta. Lienee aika todennäköistä, että tehokoivun kosteusprosentti on alempi.

[jope]

Juu kyllä se ihan mahdollista on jos puhutaan lämpöarvosta kun tuohan on käytännössä pellettiä jossa on vaan hiukan isompi raekoko.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupelletti

Todellinen etu noilla lienee lähinnä tasalaatuisuus ja työstöjätteen uudelleenkäyttö mahdollisuus. Eka mahdollistaa tuotannolliset,kaupalliset ja logistiset käyttömahdollisuudet eli saadaan tuote joka voidaan ajaa tuotantoprosessista läpi pakata ja kuljettaa tehokkaasti johonkin ja myydä se siellä. Jälkimmäinen taas että saadaan nurkat puruista tyhjäksi ja samalla myytyä sonta eteenpäin paremmalla hinnalla kuin että menisi hakkeen poltoksi.
Tuskinpa tuota kannattaa tukkipuusta alkaa väsäämään eli jonkun arvokkaamman tehdasprojektin sivutuotetta tai jätteen hyötykäyttöä tuo on.

[tuuma]

Miten nuo eroaa briketeistä? Sekö tuo juju on että ovat koivua? Briketeistä muuten vaan on hyviä kokemuksia. Se hyvä pointti noissa puristeissa tosiaan on, kun ollaan ostopuun varassa, että tilattu määrä pitää sisällään edes suunnilleen tietyn lämpöarvon. Noista en löytänyt mikä tuon lavan paino on että voisi vertailla briketteihin. Briketeissä se on kaiketi aina n. 1000kg.

[tcb1967]

Asiaa sivuten utelen, mitä "teilläpäin" maksaa motti leivinuunipuita.
Itse ostin kotiinkuljetettuna sekapuuta (hyvin vähän muuta kuin koivua) hintaan 32€ / motti.

[esa4movies]

No mä ostin koivua €40/im3. Se on kyllä kallis hinta kun ilmaistakin on tarjolla - viime talven polttelin mäntyä omasta metsästä. Nyt ajattelin repästä ja ostaa koivua. No ostin 10im3 koivua. nyt kun oon huolellisesti pinonnut nuo kellariin niin sitä tavaraa onkin n.10 pm3! Ilmeisesti traktorin lavalle meni enemmän kuin 10im3. Eli hiukan laski toi motin hinta.

[Harry]

Keväällä kaadettua ja kesän yli kuivanutta koivua halottuna ja 1m mittaisena ostin 10 pinomottia hintaan 300€. Eli hintaa tuo 30 euroa pinomotilta. Joudun sahaamaan puut kahtia ja hakemaan 25km päästä, mutta silti pidän hintaa edullisena. Jos minulta kysyttäisiin, niin kieltäisin kaikki heitto ja irtokuutiot mittayksikköinä, sillä niissä on mielestäni kusetuksen makua.