Mikä maalämpö teillä on?

[Petsamo]

Hyvät siskot ja veljet

Maalämpöä on nyt tullut huudatettua ja kovin kalliilta tuntuu. Toimittajien välillä on jonkin verran eroja tehojen ja siitä johtuen myös
porareikien mitoituksessa. Ala käy nyt aika kuumana, joten pieni epäilys siitä, kuinka huolellisesti mitoituksia tehdään.

Nyt kysyisinkin kaikilta foorumilaisilta, joilla on maalämpö rustaamaan (sitten kun sielua liikuttaa) vastauksen muutamaan kysymykseen.

1. Talon pinta-ala
2. Talon kunto, eli onko lisäeristetty, onko uudet ikkunat ja muut energiatalouteen vaikuttavat seikat
3. Asukkien määrä
4. Pumpun merkki ja teho
5. Porareikien lukumäärä ja syvyys (maapiirikin käy)
6. Sähkönkulutus/vuosi
7. Investoinnin hinta
8. Oma näkemys toimivuudesta yms.
9. Tekisikö jotain toisin vai menikö mitoitus yms. nappiin
10. Muita mieleen tulevia seikkoja

Tällä tavalla saisi hyvän viestiketjun, josta pääsisi suurin piirtein hajulle mikä on toiminut ja mikä ei.
Jos tällä tavalla saisi yhden viestiketjun, josta voisi katsella esimerkkimitoitusta.

Kiitoksin suurin jo etukäteen.

[voiettä]

-119 neliötä ja piirin tulossa 90neliötä
-peruskuntoinen
-5
-nibe 1140 8kwh
-170m
-7750kwh kaikki sähkö. pumpun osuuden arvioin 2900kwh.
- n,11000e itseasennettuna paitti se reikä
-toimii
-mitoitus suunniteltiin itse
-no se vaikka et kysyt onko lattia vai patteri lämmitys meillä oli viime talvena 39c korkein menoveden lämpötila lattiassa.

[S3]

Meillä ei vielä laitteisto toiminnassa, mutta tässä jotain infoa:

Porattiin 2kpl 140mtr reikiä, jotka maksoivat 8405e. Työn osuus oli yli 3-tonnia. Verottaja hyvitti hitusen alle 1900e kotitalousvähennystä, eli kaivot maksoivat noin 6500e. Hyvä homma!

[Samuel]

Kuinkakohan toimii maalämpö, ellei ole lattialämmitystä?
Minulla on se käsitys, että jos vanhaan rintamamiestyyppiseen taloon, jossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla. Maaläpö ei ole hyvä vaihtoehto.
Meillä ainakin talvella korkein menoveden lämpötila huitelee 65C paikkeilla. Ei taida ilman sähkövastuksia päästä tuommoiseen lämpöön, 0 kelillä on n. 40C menoveden lämpö.

Käyttökokemuksia olen kuullut muutamalta, jotka ovat laittaneet maalömmön vanhaan patterikiertoiseen järjestelmään. Kumpikaan ei ole ollut tyytyväinen saatuihin säästöihin.

[tuuma]

Kuinkakohan toimii maalämpö, ellei ole lattialämmitystä?
Minulla on se käsitys, että jos vanhaan rintamamiestyyppiseen taloon, jossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla. Maaläpö ei ole hyvä vaihtoehto.
Meillä ainakin talvella korkein menoveden lämpötila huitelee 65C paikkeilla. Ei taida ilman sähkövastuksia päästä tuommoiseen lämpöön, 0 kelillä on n. 40C menoveden lämpö.

Käyttökokemuksia olen kuullut muutamalta, jotka ovat laittaneet maalömmön vanhaan patterikiertoiseen järjestelmään. Kumpikaan ei ole ollut tyytyväinen saatuihin säästöihin.

Samaa mieltä.

Teoria mun mielestä jo tökkäsee tuohon patterilämmitykseen. Lattialämmitys tietty asia erikseen, konvektoreilla voi myös petrata. Tottahan pattereiden kanssa pärjää kunhan niissä on pinta-alaa että viidenkympin lämmöillä pärjäilee. Kuumemmiksi noita jos ajelee niin syö minusta koko ajatukselta pohjan pois ja kallis investointi lyhenee sieltä investoinnin päästä katsottuna.

Meillä ei ole maalämpöä mutta lämpöpumppuja silti kohtuullisesti joka lähtöön, oikeaa ILP:iä ei silti ole talossa vieläkään. Mikään pumppu ei ole pystynyt +60 asteen veteen, lähelle kyllä, mutta vain lämpötilaltaan ja se ei ole sama asia kuin teho.

[Petsamo]

Patterilämmityksestä.
"Urakoin" vanhempieni taloon nelisen vuotta sitten öljylämmityksen tilalle maalämmön.

1. Lämmitettävä pinta-ala n 200 m2
2. Talo rempattu perusteellisesti 1970-luvun lopulla, kolminkertaiset ikkunat jne.
3. Asukkaita vain 2 kpl
4. Pumppu IVT C 9 kW
5. Yksi porareikä 168 metriä
6. Sähkönkulutus omalla mittarilla n. 8000-10 000 kWh/vuosi
7. Reikä+pumppu+asennus 14 000 euroa
8. Hyvin on toiminut, talon öljynkulutus oli n. 4000 litraa/vuosi (toisin 30 vuotta vanha pannu, joten hyötysuhde ei ihan parhaasta päästä)
Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys, ainoa huone joka on jäänyt viileäksi on se, jossa on vain yksi yksilehtinen patteri. Sähkönkulutus
on patterilämmityksestä huolimatta jäänyt todella alhaiseksi. Pannuhuonekin on 30 metrin lämpökanaalin päässä, joten siirtoonkin hukkaantuu
jonkin verran energiaa.
9. Mitoitus aika kohallaan, talo on lämmin ja sähkönkulutus aika alhainen, paljon parempi kuin mitä odotimme
10. Vaikka COP on varmasti huonompi kuin lattialämmityksellä, mutta tarpeeksi hyvä kuitenkin varsinkin verrattuna öljylämmityksen kustannuksiin.

[Petsamo]

-7750kwh kaikki sähkö. pumpun osuuden arvioin 2900kwh.

Tuo on huikea lukema!

Miten käyttövesi lämpiää, onko 1140 kyljessä Niben oma varaaja vai onko joku muu ratkaisu?

[voiettä]

-7750kwh kaikki sähkö. pumpun osuuden arvioin 2900kwh.

Tuo on huikea lukema!

Miten käyttövesi lämpiää, onko 1140 kyljessä Niben oma varaaja vai onko joku muu ratkaisu?

erillis varaaja 270litranen. tuossa kulutuksessa on käyttövesi jo mukana. vettä menee n,100kuutiota nyt ja kulutus vaan kasvaa tyttöjen myötä

[Hower]

n.150 neliöö,mukana kellari
ei lisäeristeitä, purumökki, kellarissakin pelkkä rivinteeraus lämpöeristeenä
vesipatterit, suuri osa huonoja yksilevyisiä
ei yhtään tulisijaa
4 asukasta
kone 8kW Nibe, erillinen vesivaraaja
reikä 160m
vuosikulutus 7500-8000kWh, vempele on oman mittarin takana
toimii

-7750kwh kaikki sähkö. pumpun osuuden arvioin 2900kwh.

-ei kyllä tasan tarkkaan onnistu ilman tulisijoja... n. 240 kWh kuukaudessa, tekeekö sillä edes lämmintä käyttövettä?

10. Muita mieleen tulevia seikkoja; ne puunpolttolaitteet

[helanen]

1. Talon pinta-ala
2. Talon kunto, eli onko lisäeristetty, onko uudet ikkunat ja muut energiatalouteen vaikuttavat seikat
3. Asukkien määrä
4. Pumpun merkki ja teho
5. Porareikien lukumäärä ja syvyys (maapiirikin käy)
6. Sähkönkulutus/vuosi
7. Investoinnin hinta
8. Oma näkemys toimivuudesta yms.
9. Tekisikö jotain toisin vai menikö mitoitus yms. nappiin
10. Muita mieleen tulevia seikkoja

1. Noin 200 m2
2. Kunto hyvä, eristeet uusittu sisäpuolelta, ikkunat uusittu. Talon ulkopuolinen eristys kellarikerroksen osalta. Talossa poreamme, joka lisää lämpimän veden kulutusta. Tällä hetkellä talossa ei ole muita tulisijoja kuin puuhella.
3. 2 + 2
4. Thermia 9 kW + erillinen puskurivaraaja
5. yksi 160 m
6. 14 000 kwh sisältäen kaiken sähkön, aikaisemmin noin 30 000 kwh
7. 19 000 e, josta täydet kotitalous vähennykset 6000 e.
8. Toimivuus erinomainen ja käyttövalikot yksinkertaisia ja monipuolisia.
9. Itse otin koko asennuksen ja porauksen samasta yrityksestä, joka mielestäni helpotti asennusta ja aikataulun järjestämistä.
10. Kellarikerroksessa lattialämmitys, kahdessa kerroksessa patterit. Homma toimii hyvin, mutta vaatii laitteeseen erillisen piirikortin, jolla voidaan ohjata eri lämpöiset vedet verkostoihin. Piirikortin hinta muistaakseni joitakin satoja euroja. Lämpöä riitti viime vuoden kylmästä talvesta huolimatta myös patteriverkossa. Vaikka kylmimpään aikaan laite käyttikin vastuksia on vuoden kokonaiskulutus kuitenkin erittäin hyvä.

[piippo]

110m2
Kellari ja kaksi asuinkerrosta, kellarissa vain yksi patteri. Alkuperäinen purueristys, vanhat ikkunat 2 lasilla. Vanhat patterit.
4 henkeä
Gebwell Qi6 6kw
Yksi kaivo 150m
Hintaa kokopaketti n. 14-15000e asennettuna ja porattuna.

Tiistaista asti pöhissyt joten kulutuksesta ei vielä tietoa. Enskesänä viisaampia.

[voiettä]

n.150 neliöö,mukana kellari
ei lisäeristeitä, purumökki, kellarissakin pelkkä rivinteeraus lämpöeristeenä
vesipatterit, suuri osa huonoja yksilevyisiä
ei yhtään tulisijaa
4 asukasta
kone 8kW Nibe, erillinen vesivaraaja
reikä 160m
vuosikulutus 7500-8000kWh, vempele on oman mittarin takana
toimii

-7750kwh kaikki sähkö. pumpun osuuden arvioin 2900kwh.

-ei kyllä tasan tarkkaan onnistu ilman tulisijoja... n. 240 kWh kuukaudessa, tekeekö sillä edes lämmintä käyttövettä?

10. Muita mieleen tulevia seikkoja; ne puunpolttolaitteet

Oookke! puita meni noin 2 kuutio takkoihin ja aikaisemmin n,8 kuutioo ilpin kanssa. yleensä loskakeleillä lämmitetään takkaa jossa muksujen vaatteet sitten kuivuu!

[benicio]

1. Talon pinta-ala
2. Talon kunto, eli onko lisäeristetty, onko uudet ikkunat ja muut energiatalouteen vaikuttavat seikat
3. Asukkien määrä
4. Pumpun merkki ja teho
5. Porareikien lukumäärä ja syvyys (maapiirikin käy)
6. Sähkönkulutus/vuosi
7. Investoinnin hinta
8. Oma näkemys toimivuudesta yms.
9. Tekisikö jotain toisin vai menikö mitoitus yms. nappiin
10. Muita mieleen tulevia seikkoja

1. 120m2
2. Osin lisäeristetty, osin lisäeristämätön hirsirunko.
3. 2
4. Nibe 1145 8kW, 200 litran varaaja, ukv 100 puskuri, patterijako.
5. 150m
6. Ei vielä tietoa, tavoitteena alle 12000 kWh vuodessa kokonaiskulutus.
7. Karvan alta 16.000 € avaimet käteen.
8. Ei valittamista toistaiseksi, kaivo on kuivahko, ja se on ainoa asia joka epäilyttää, eli riittääkö lämpö kaivossa.
9. Ei osaa vielä sanoa, toivotaan. Ilmaiskylmän sisällyttäminen urakkaan saman tien kävi kesällä mielessä.
10. Paikkakunta kai kuuluu sanoa, jos ei se nimimerkin ohella näy, eli Varsinais-suomessa.
Ja se piti vielä sanomani, että varaava takka on myös, toistaiseksi vaan pumpun sisäanturi on niin hölmössä paikassa, että takan hyöty jää pieneksi, jos ei halua käsin käydä pumppua roplaamassa.