Salaojittavaa eristettä lattiaan
Salaojittavaa eristettä lattiaan
Hyvää iltaa kaikille!
Lyhyt kysymys: teenkö elämää suuremman virheen, jos laitan kellarin lattiaan 200mm 19kg/m3 salaojittavaa eristettä. Päälle tulee latiavalu n. 7cm. Ainoat painavammat laitteet kellarissa ovat maalämpöpumppu + 500ltr varaaja. Muuten tilat "kevyellä käytöllä".
Kiitos!
Lyhyt kysymys: teenkö elämää suuremman virheen, jos laitan kellarin lattiaan 200mm 19kg/m3 salaojittavaa eristettä. Päälle tulee latiavalu n. 7cm. Ainoat painavammat laitteet kellarissa ovat maalämpöpumppu + 500ltr varaaja. Muuten tilat "kevyellä käytöllä".
Kiitos!
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
200 mm kerrospaksuus solupolystyreeniä on kohtuullinen eristyspaksuus, jolla voidaan taata maaperän ja huonetilan välille riittävä lämpötilaero, joka oli nyrkkisäännön mukaan 3 astetta. Kun huonetilan lämpötila suhteellisessa kosteudessa 30-40 % on lämpötilaeroltaan yli 3 astetta maaperän 100 % suhteellista kosteutta vastaan on vesihöyrynpaine sisäpuolella korkeampi ja kosteus pysyy maassa, vesihöyryn liikkeen ollessa samalla ulospäin jonkin verran.
Salaojittavassa lämmöneristeessä vesihöyrynvastusta ei käytännössä ole, jolloin kosteus voi virrata esteettä kohti maaperää. Mikäli käytetään yläpuolella harvaa lattia solupolystyreeniä esim. 60 kpa hidastuu kuivumisprosessi, mutta höyrynpaine-ero pysyy samana.
Kysyjää kuitenkin enemmin ilmeisesti kiinnosti kuormituksen kesto ja levykovuuden valinta. Fuktisol 19 kg levyn lyhytaikainen kuormituksen kesto on melko hyvä 60 kpa, eli 6 tonnia neliölle. 7 cm betonilattian paino on 175 kg neliölle ja sen kuormituskin jakautuu raudoitetun betonilattian kautta melko laajalle alueelle.
Harkittavaksi tulee 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksen kesto esim. 6 kpa:n eli 600 kg/n kuormituksella 200 mm kerroksen painumaksi tulee 1,2 mm. Joten käytännössä painuma kuormituksellasi on erittäin minimaalinen, eikä 19 kg:n levyn käytöllä pitäisi olla tapauksessasi minkäänlaista ongelmaa.
Niin sanotusti varmuuden välttämiseksi voit käyttää kovempaa 30 kg:n levyä varaajan alla metrin varaajaa suuremmalla alalla. Lattiahan kannattaa aina irroittaa ulkoseinästä käyttämällä vaikka 0,20 mm muovikalvoa betonilattian ja seinän välissä.
Lopputuloksena on erittäin kosteusturvallinen lattiarakenne, joka vedeneristeen vuodonkin jälkeen alkaa välittömästi kuivaamaan rakennetta ulospäin.
Salaojittavassa lämmöneristeessä vesihöyrynvastusta ei käytännössä ole, jolloin kosteus voi virrata esteettä kohti maaperää. Mikäli käytetään yläpuolella harvaa lattia solupolystyreeniä esim. 60 kpa hidastuu kuivumisprosessi, mutta höyrynpaine-ero pysyy samana.
Kysyjää kuitenkin enemmin ilmeisesti kiinnosti kuormituksen kesto ja levykovuuden valinta. Fuktisol 19 kg levyn lyhytaikainen kuormituksen kesto on melko hyvä 60 kpa, eli 6 tonnia neliölle. 7 cm betonilattian paino on 175 kg neliölle ja sen kuormituskin jakautuu raudoitetun betonilattian kautta melko laajalle alueelle.
Harkittavaksi tulee 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksen kesto esim. 6 kpa:n eli 600 kg/n kuormituksella 200 mm kerroksen painumaksi tulee 1,2 mm. Joten käytännössä painuma kuormituksellasi on erittäin minimaalinen, eikä 19 kg:n levyn käytöllä pitäisi olla tapauksessasi minkäänlaista ongelmaa.
Niin sanotusti varmuuden välttämiseksi voit käyttää kovempaa 30 kg:n levyä varaajan alla metrin varaajaa suuremmalla alalla. Lattiahan kannattaa aina irroittaa ulkoseinästä käyttämällä vaikka 0,20 mm muovikalvoa betonilattian ja seinän välissä.
Lopputuloksena on erittäin kosteusturvallinen lattiarakenne, joka vedeneristeen vuodonkin jälkeen alkaa välittömästi kuivaamaan rakennetta ulospäin.
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Kiitos vastauksesta Matti! Juurikin tätä kuormitus-asiaan hain vastausta - tästä on hyvä jatkaa.
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Ehtoota jälleen tälle vanhalle ketjulle.Matti Alander kirjoitti: Lattiahan kannattaa aina irroittaa ulkoseinästä käyttämällä vaikka 0,20 mm muovikalvoa betonilattian ja seinän välissä.
Lopputuloksena on erittäin kosteusturvallinen lattiarakenne, joka vedeneristeen vuodonkin jälkeen alkaa välittömästi kuivaamaan rakennetta ulospäin.
Itselläni kanssa tämä fuktisol asennus ajankohtainen.
Insinöörikaveri sanoi, että lattian raudoitus tulee porata seinään kiinni. Tämä on ristiriidassa Maladerin kommentin kanssa. Siis tuleeko raudoitus seinään kiinni, ja betonin ja seinän väliin muovi. Vai tuleeko raudoitus jättää irti seinästä? Miten se betoni siis valetaan siihen fuktisolin päälle?
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Minkä alan insinööri sinun kaveri oikein olikaan? Harvemmin kyllä raudoitusta porataan seinään kiinni. Kaverisi ehkä perustelee poraamista siksi, että saisit kantavuutta paremmin tuosta lattiasta(?), jos talo painuu.
Laitoin tuossa noin 5h sitten solumuovinauhaa (kork 15cm) kellarin kaikkien seinien alaosille. Nauha on jotain 5mm paksua. Eli aika reilusti jää irti.
Älä ala porailemaan raudoitusta seinään kiinni!
Ohessa kuva, jossa näkyy tuo nauha:
http://www.aijaa.com/v.php?i=6869904.jpg
Laitoin tuossa noin 5h sitten solumuovinauhaa (kork 15cm) kellarin kaikkien seinien alaosille. Nauha on jotain 5mm paksua. Eli aika reilusti jää irti.
Älä ala porailemaan raudoitusta seinään kiinni!
Ohessa kuva, jossa näkyy tuo nauha:
http://www.aijaa.com/v.php?i=6869904.jpg
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Kysypäs siltä insinöörikaveriltasi ihan perusteluja, miksi raudoitukset pitäisi porata kiinni seiniin. Kyllähän anturat ja seinät kannattalee yläpuolella olevaa taloa eivätkä maanvaraista pohjalaattaa, joka on nimensä mukaisesti maanvarainen. Kantavuus pitää ottaa maasta, ei se onnistu poraamalla harjateräksiä sivuseiniin.
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
S3 ja Hower,
Kaverini on prosessipuolen diplomi-insinööri, joten ei rakennusalan ammattilainen. Perusteli tukiraudoituksen poraamista seiniin sillä, että muuten lattia "kelluu" ja "elää". Itse kanssa suhtauduin skeptisesti hänen kommenttiinsa. Luulenpa, että hän on väärässä tällä kertaa, vaikka tietääkin kapillaarikatkoista ja salaojittavista fuktisol/isodrän järjestelmistä paljon.
Eli ei porausta seinään? Niin minä tekisin.
Kaverini on prosessipuolen diplomi-insinööri, joten ei rakennusalan ammattilainen. Perusteli tukiraudoituksen poraamista seiniin sillä, että muuten lattia "kelluu" ja "elää". Itse kanssa suhtauduin skeptisesti hänen kommenttiinsa. Luulenpa, että hän on väärässä tällä kertaa, vaikka tietääkin kapillaarikatkoista ja salaojittavista fuktisol/isodrän järjestelmistä paljon.
Eli ei porausta seinään? Niin minä tekisin.
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Ei porausta.
Lattian kuuluukin elää: esim. kuivuessaan betonilattian reunat vääntyy. Jos lattia on valettu täysin tiiviiksi seinää vasten, lattia ei pääse liikkumaan oikein mihinkään suuntaan ja voi murtua helpommin.
Lattian kuuluukin elää: esim. kuivuessaan betonilattian reunat vääntyy. Jos lattia on valettu täysin tiiviiksi seinää vasten, lattia ei pääse liikkumaan oikein mihinkään suuntaan ja voi murtua helpommin.
Re: Salaojittavaa eristettä lattiaan
Kiitoksia vastauksesta. Loogista.S3 kirjoitti:Ei porausta.
Lattian kuuluukin elää: esim. kuivuessaan betonilattian reunat vääntyy. Jos lattia on valettu täysin tiiviiksi seinää vasten, lattia ei pääse liikkumaan oikein mihinkään suuntaan ja voi murtua helpommin.

