Hei. Onko kellään kokemusta " Lappi " ulkoseinämaalista ?
Kuvittelisin että se soveltuisi vanhoihin taloihin.. Kuinkahan täkeätaä on saada vanha väri 100 % pois (kova homma!)
Voiko ollla niin että petroliöljymaali sopisi paremmin kun vanha väri on vaikea saada pois (en ole kokeillut infralämmittäjät y.m vast. )
onko petroliöljymaali joku "uusi konstti " ?
Onko suuri katastrofi jos talo on talven yli ilman uutta maalia..ja vanha maali on poistettu 50 % ? (Eli että koko tilanne on vähän kesken..)
Luulisi että vanha väri voisi poistaa esim syksyllä tai jopa talvisaikaan..kunhan saa rakennettu sellaiset "tellingit" ettei sieltä putoa..
Neuvoista kiinnostunut. Inkku
Lappi öljymaali ja ulkoseinämaalauksesta
Ei ole mikään kiirus, varsinkin jos käyttää infrapunalämmitintä, homma voi olla kivempikin tehdä talvella. Petroliöljymaalia on käytetty vuosikymmeniä, Lappi-maalin koostumuksesta minulla ei ole tietoa. Meillä on maalattu värinäytteitä itse sekoitetulla petroliöljymaalilla vuosi sitten vanhan talon paksun maalikerroksen pintaan sävyharkintaa varten, vuoden ollut siinä aivan moitteetta. Saattaa siis olla, että riittää vain irtoavan maalin poisto. Voithan tehdä pienen koemaalauksen, kun säät kuivuvat.
Lapista
Lappi-maalista olen kuullut paljon hyvää. Sitä tehdään kuulemma perinteisen 1930-luvulta olevan reseptin mukaan. Joten olisiko pellavaöljyä ja standöljyä sideaineena?
Petrooliöljymaalin perinteisyys on kyllä ihan huuhaata. Sitä käytettiin sodan jälkeen pula-aikana, kun maaleja sekoitettiin kaikesta mahdollisesta. Petrooliöljymaalia on saanut kaupallisesti vasta n. 5 - 7 vuotta, joten näiden nykyisten maalien kohdalta kokemuksia ei ole. Yhtään uudelleenmaalaustapausta en tiedä, siis mikä käy päälle, kuinka onnistuu?
Sinänsä maali voi silti olla ihan hyvää. Useimmat maalivalmistajat suosittelevat petrooliöljymaalia nimenomaan jos pohjasta ei saa kaikkea vanhaa maalia pois.
Voisi olla jopa hyvä idea antaa seinien olla puoliksi rapsutettuna talven yli. Kun kosteus pääsee maalinriekaleiden alle, se irrottaa ne. Keväällä uusi skrapauskierros ja hionta ennen maalausta.
Petrooliöljymaalin perinteisyys on kyllä ihan huuhaata. Sitä käytettiin sodan jälkeen pula-aikana, kun maaleja sekoitettiin kaikesta mahdollisesta. Petrooliöljymaalia on saanut kaupallisesti vasta n. 5 - 7 vuotta, joten näiden nykyisten maalien kohdalta kokemuksia ei ole. Yhtään uudelleenmaalaustapausta en tiedä, siis mikä käy päälle, kuinka onnistuu?
Sinänsä maali voi silti olla ihan hyvää. Useimmat maalivalmistajat suosittelevat petrooliöljymaalia nimenomaan jos pohjasta ei saa kaikkea vanhaa maalia pois.
Voisi olla jopa hyvä idea antaa seinien olla puoliksi rapsutettuna talven yli. Kun kosteus pääsee maalinriekaleiden alle, se irrottaa ne. Keväällä uusi skrapauskierros ja hionta ennen maalausta.
Kalevi Järvinen on käyttänyt itse skoittamaansa petroliöljymaalia viisikymmentä vuotta, ja ovat kestäneet aikaa hyvin. Esim. Helsingin Vanha kirkko, Kerimäen kirkko, Lohjan vanha Museopappila.
Petroliöljymaali eroaa öljymaalista siinä, että noin 15-20 % vernissasta on korvattu juoksevammalla valopetrolilla. Näin maaliin saadaan enemmän kuiva-ainetta ja parempi peittävyys. Selvitään yhdellä sivelyllä ja ohuemmalla maalikalvolla, mikä parantaa hengittävyyttä.
Yhtä perustellusti voi nykyisten öljymaalien perinteisyyden kyseenalaistaa. Vanhat öljymaalit perustuivat lyijyvalkoiseen, joka krakeloitui eli halkeili tiheäksi ruudukoksi. Vanhan öljymaalin hengittävyys perustui juuri tuohon krakeloitumiseen. Nykyään lyijyvalkoinen on kielletty ja käytetään titaanivalkoista/sinkkivalkoista, joka ei krakeloidu ja jonka hengittävyys paksuna kerroksena on siis kyseenalainen.
Petroliöljymaali eroaa öljymaalista siinä, että noin 15-20 % vernissasta on korvattu juoksevammalla valopetrolilla. Näin maaliin saadaan enemmän kuiva-ainetta ja parempi peittävyys. Selvitään yhdellä sivelyllä ja ohuemmalla maalikalvolla, mikä parantaa hengittävyyttä.
Yhtä perustellusti voi nykyisten öljymaalien perinteisyyden kyseenalaistaa. Vanhat öljymaalit perustuivat lyijyvalkoiseen, joka krakeloitui eli halkeili tiheäksi ruudukoksi. Vanhan öljymaalin hengittävyys perustui juuri tuohon krakeloitumiseen. Nykyään lyijyvalkoinen on kielletty ja käytetään titaanivalkoista/sinkkivalkoista, joka ei krakeloidu ja jonka hengittävyys paksuna kerroksena on siis kyseenalainen.
Viimeksi muokannut MM, To Elo 24, 2006 12:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Maalasin piharakennuksemme ulko-ovet mustaksi ko. maalilla n. 2 vuotta sitten. Maali on kuivuttuaan sopivan himmeäpintainen eli ei riitele punamullan kanssa lainkaan. Kaavin ovista kaiken suunnilleen irtilähtevän vanhan maalin pois, siten että ovet olivat pääsääntöisesti puupuhtaita mutta sinne tänne jäi vanhaa maalipintaa kuitenkin alle. Lopputulokseen olen tyytyväinen, yksi maalikerta riitti peittämään pinnat tasaisesti. Kannattaa kuitenkin varautua 2-3 vrk:n kuivumiseen (erityisesti varjon puolelta).
Naapurin töllin valkoiset osat, tippalistat ja nurkkalaudat, on maalattu 5 vuotta sitten Lappi-öljymaalilla ja kovasti on jo alkanut hilseilemään pois. Kovaan ääneen tuo haukkui kyseisen maalin, en sitten tiedä onko pohjatyöt tehty huonosti tai huonolla ilmalla maalattu. Itse talo maalattu samaan aikaan saman firman keltaisella, se maali on yhä hyvän näköinen.