pönttöuunin kunnostus ja käyttö

[samu]

Pönttöuunimme olisivat ehostuksen tarpeessa. Minkälaisia matskuja pinnan maalaamiseen olette käyttäneet? Entäpä uuninluukut, ne on olleet jollain kiiltävällä materiaalilla päällystetyt, nyt pinnoite on halkeillut osittain. Se vielä on myös askarruttanut kun alakerran uunin yläpuolella on 3 hormipeltiä. Liekö muille mahdollisesti keittiössä sijanneille tulipesille näistä osa vain onko tietoa mitä voisivat olla ja mikä olisi paras tyyli uunin käytölle eli missä vaiheessa pellit voi laittaa kiinni täysin tai osittain.

[Pekka Huhta]

Pönttöuunin maalaukseen käy vaikkapa ihan tavallinen pellavaöljymaali. Hyvin vaaleat sävyt kellastuvat lämmössä aavistuksen verran. Meillä maali on vähän kermanvaalea ja luukun yläpuolella on vähäinen kellanruskehtava alue. Ei haittaa mua ja vieraat ei huomaakaan :)

Jos vanha maali on lähtenyt hilseillen pois, niin kaavi irtonainen siitä ympäriltä kokonaan pois. Jos maali on höllässä, niin voit joutua ottamaan kaken maalin maalinpoistoaineella pois. Lämmittämälläkin voi kokeilla, mutta pelti ja kivi johtavat lämpöä niin hyvin että se on hidasta.

Luukut on voitu kromata tai sitten maalata jollain hopeamaalilla. Maali lähtee pois teräsharjalaikalla, kromaus ei lähde pois kovinkaan helposti. Tilalle laittaisin liesimustaa, ainakin jos ne on hopeamaalilla maalattu. Tai jos kiiltävästä tykkää niin maalaisin päälle Horna-maalilla joka kestää luukussakin.

Jos pelleistä ei ole tarkkaa tietoa, niin ota taloon nuohooja katselemaan ne järjestykseen. Ne on voitu muurata ihan miten vain, niin että netissä annettuja neuvoja älä kuuntele niiden suhteen ollenkaan. Siellä voi olla ilmastointipeltejä, kesäkierron peltejä (yleensä vain puuhelloissa), naapurihuoneen peltejä tai jotain semmosia räppänöitä joiden uunitkin on jo purettu.

Nuohooja osaa opastaa niiden uunien käytössäkin, ja jos et ole niitä uuneja aiemmin käyttänyt niin hormien kunto pitää tarkastuttaa nuohoojalla joka tapauksessa.

Pekka

[Villa Edita]

Se vielä on myös askarruttanut kun alakerran uunin yläpuolella on 3 hormipeltiä. Liekö muille mahdollisesti keittiössä sijanneille tulipesille näistä osa vain onko tietoa mitä voisivat olla ja mikä olisi paras tyyli uunin käytölle eli missä vaiheessa pellit voi laittaa kiinni täysin tai osittain.

Usein näkee kaksipeltisiä uuneja, siis pellit joko uunissa tai sitten ihan piipussa. Kaksipeltistä on yleensä käytetty primäärikierron hallintaan. Eli uunin hormia on käytetty huoneen poistoilman kulkutienä. Tällöin useimmiten se alempi pelti sulkee uunin ja ylempi sitten primäärin. Tämä poistoilma tapa ollut varsin tehokas, kun on hyödynnetty piippuun sitoutunutta lämpöä ja sen aiheuttamaa vetoa. Tämä primäärikanavan olemassaolon huomaa yleensä siitä että suunnilleen peltien korkeudella on säädettävä poistoilmaventtiili.

Noita kolmipeltisiä en kyll oo nähnyt koskaan. Näinköhän edes olisivat samassa hormissa. Ettei vaan yhdestä ole säädelty leivinuunia tai jotain muuta vastaavaa toista tulisijaa.

Tuosta uuninlämmittämisestä on montaa eri versiota. Aika paljon riippuu uunista ja sen peltien tiiveydestä. Jos täysin ummikko puulämmityksessä niin parempi sulkea pellit tarpeeksi myöhään kuin optimiaikaan. Ja sylillinen puita pitäisi riittää näin ensialkuun. Oikea annostus selvinnee sitten kun uuni tulee tutummaksi. Parempi näin kuin se että aiheuttaa jonkin hormipalon tai vaurion uunissa sitä liikaa lämmittämällä.
Uunia lämmitetään aina luukut kiinni. Sopiva veto säädellään luukuissa olevilla ilman säädöillä. Hyvävetoisessa hormissa tuo palotapahtuma lämpiää aikalailla jos esimerkiksi uloimmat luukut ovat auki ja sisemmät kiinni. Usein tälläisessä tapauksessa alkavat nuo luukut hehkua punaisena, jolloin vaarava on se että veto alkaa pikku hiljaa taittaa luukkuja pilalle.

Oman kaakeliuunin lämmitän siten että kun liekit sammuvat, eli uunissa runsas hiillos, laitan pellit melkein kiinni. Sytkärillä säädän että just jaksaa imaista liekin raollaan olevasta uuninluukusta sisään. Lopullisesti suljen pellin kiinni kun liekittömästä hiilloksesta vajaa kolmannes enää jäljellä. Käryjä ei juurikaan sisään ole tullut.
Näin saan omasta mielestäni kaiken hyödyn polttopuusta irti ja sitä kuluu yllättävän vähän. Massiivisen uunin pintaa ei juurikaan paljainkäsin pysty koskemaan.
Vastaavasti toisen kaakeliuunin pellin suljen kokonaan runsaan hiilloksen aikana.

Joskus kuulee sanottavan että kun sinistä liekkiä ei hiilloksessa enää näy, niin pellit voisi laittaa kiinni. Mielestäni riippuu aikapaljon kyllä uunista ja talostakin se miten aikaisessa vaiheessa pellit saa täysin kiinni. Jotkin uunit käryää sisään ja toiset taas ei. Vastaavasti talotkin "valskaavat" erilailla jokainen, että miten tuo mahdollinen hiilloshaju asukkaan nenään tuoksahtaa. Esim. koivu saattaa arinattomassa uunissa kärytä aika lailla, kun taas pihkainen puu ei niinkään. Tämän olen todennut avotakassa, jossa huonoin mahdollinen veto.

Näin omakohtaisten kokemusten pohjalta kerrottuna, ei välttämättä juuri oikea.

[MM]

Oman kaakeliuunin lämmitän siten että kun liekit sammuvat, eli uunissa runsas hiillos, laitan pellit melkein kiinni. Sytkärillä säädän että just jaksaa imaista liekin raollaan olevasta uuninluukusta sisään. Lopullisesti suljen pellin kiinni kun liekittömästä hiilloksesta vajaa kolmannes enää jäljellä. Käryjä ei juurikaan sisään ole tullut.
Näin saan omasta mielestäni kaiken hyödyn polttopuusta irti ja sitä kuluu yllättävän vähän. Massiivisen uunin pintaa ei juurikaan paljainkäsin pysty koskemaan.
Vastaavasti toisen kaakeliuunin pellin suljen kokonaan runsaan hiilloksen aikana.

Kaikki näkemäni ohjeet ovat lähteneet siitä, että kun liekit sammuvat, hiillosvaiheessa luukkuja suljetaan pikkuhiljaa, ja lopullisesti vasta kun viimeinenkin kekäle on hiipunut. Meillä on yläkerrassa häkävaroitin, ja jos pesässä on sulkemisaikaan pienen pienikin kekäle alkaa julmettu huuto.

Toimivia maaleja ovat ainakin öljymaali, lakkaöljymaali ja Miranol.

[Villa Edita]

No, itse olen aloittanut uunien lämmittämisen jo kuusi vuotiaana ja melkein neljännes vuosisata jo tullut tuota harjoiteltua, niin enköhän nyt tiedä miten uunini lämmitän.
Uunit tässä vuosien saatossa kolmeenkin otteeseen vaihtuneet asuntojen myötä, mutta äkkiä oppii uusien uunien tavoille.

Tällä hetkellä yksi uuneista on puolivaraava avotakka. Tuosta kun laittaa hiillottomana pellin kiinni, niin edelleenkin haiskahtaa. Taas keittiön kaakeliuunin puolikkaasta voi huoletta laittaa pellin kiinni oli hiillos millainen tahansa. Kun taas olohuoneen takan kanssa saakin olla jo tarkempi. Eli uuneissa on eroja ja suljen peltejä sen mukaan. Mulla ainakin järjenjuoksu riittää puulämmitykseen ilman piippareitakin.

Aikaisemmissa asunnoissa, rakennettu n. 1910, sai vanhat kaakeliuunit (6kpl) ja pönttöuunit (2kpl) pellittää huoletta loppu hiilloksilla.
Noista tämän päivän häkäreijällisillä pelleillä varustetusta uuneista ei niin kokemusta olekkaan.

Eipä ole koskaan ollut mitään piipparia, edes palovaroitinta. Muistaakseni tais edellisvuonna olla tuo palotarkastuskin tässä kiinteistössä. Eikä mitään huomautettavaa ollut. Tää ei sitten ole mitään kehuskelua rohkeudestani, eli turha tarttua tähän. Liekkö tyhmyyttä sitten? No, tähän osaa päätohtori vastata paremmin.

[MM]

Meillä nuohooja oli tiukkana että toimiva palovarotin on joka huoneessa? Vanha se on talo meilläkin, mutta suurin osa uuneista vasta 50-luvulta kun alkuperäiset uunit on enimmäkseen jouduttu uusimaan.

[antsu]

Mieluummin niitä peltejä kannattaa pitää liian kauan auki kuin sulkea liian aikaisin.Käryistä viis,pahempaa on se joka ei haise,häkä.
Varoittimet ei ole pahasta ja palovaroitinhan onkin pakollinen.Ei niitä joka huoneessa tarvi olla vaan riittää että huoneistossa on.On hyvä jos joka kerroksessa on omansa.

[Villa Edita]

Aivan, kuten tuolla aikaisemmin mainitsinkin niin parempi ne on sulkea myöhään kuin liian aikaisin. Tuo häkä on kavala hajuttomuudestaan johtuen, kuten Antsu sanoikin.

Noi kirjoitteluni onkin enimmäkseen omia kokemuksia, eivätkä millääntapaa ole päteviä. Sanottakoon kuitenkin etten talviaamuisin heräile kauheiden silmäpussien kera.

Se miksi meillä ei ole varoittimia onkin sitten toinen juttu. Mutta siitä tämän enempää.

Tässä muistuikin mieleen hesarin tulipalouutinen muutaman vuoden takaa. Jokin city-perhe oli muuttanut maalle, no ei aikaakaan kun koko torppa oli hiilloksena. Syynä oli uunien liikalämmittely. Uuneja oli lämmitelty pari päivää putkeen, siitä hormipalo josta piippu halki ja lopulta tuli valloilleen. Eli kyllä näitä taitamattomuudesta/tietämättömyydestä johtuvia väärinkäyttöjä silloin tällöin saa lehdistä lueskella ja ihmetellä.

[miksa]

Meillä kunnostusproseesi oli seuraava
Ensinmäisenä kaikki irtonainen ja irtoava maali pois mekaanisesti kaapimella. Kokeiltiin maalinpostoainetta, ei tominut tai ei odotettu tarpeeksi kauan aineen vaikutusta tai haju oli kestämätön. Pieni esim. porakoneeseen/pieneen rälläkkään liitettävä "hiomajuttu" toimi kyllä, mutta riski tulipalolle/pölyäminen oli liian suuri kipinöiden vuoksi, joten jäi kokeilun varaan. Ts. käsivoimilla niin pohja tuli hyväksi.
Kun pohja saatiin kuntoon (suuri osa oli ihan maalista puhdas, osassa sivuilla ja ylhäällä oli vanhaa maalia) pestiin uuni maalipesuaineella ja vedettin pohjamaali. Rostex puhtaaseen metallipintaan ja otex vanhan maalin päälle. Pintamaalina käytettiin empireä, joka vedettiin pienellä tellalla 3 kertaan. Pintamaalus oli prosessin helpoin juttu. Empire kellastuu ajan myötä hiukan, mutta meillä uunin sävy ei ole puhdas valkoinen. Kaiken kaikkiaan hirveen aikaavievä projekti maalata vanha pönttöuuni uudestaan. Pohjassa ei kannata fuksata.

[miksa]

Uunilukkut irrotettiin ja maalasin ne pihalla jollain hopeamaalilla (spray). Mietin tuota uunimustan käyttöä ja seuraavalla kerralla maalataan sillä. Musta värinä on kivempi. Hopeamaali lähtee pinnasta helposti pois, jos luukut on sillä maalattu.
Uunin sisuskaluihin koskettiin sen verran, että korjasin maxitin tulisijojen korjausmassalla tulitiilien lohkeamia ja saumoja. Kestää seuraavaan suurempaan tulisijan korjaustuokioon. Korjausmassan levittäminen yms. sellainen on aika ykseinkertainen operaatio. Nuojoojan kanssa katsottiin tulisijan kunto ja hän sanoi että kannattaa paikata korjausmassalla.

Meidän uunista puuttu vaan kipinäverkko. Toisessa on sellainen.

Eli jos jollakulla olisi Högforss 6 uuniluukkujen taakse tulevaa kipinäluukkua niin olisin kiinnostunut ostamaan sellaisen ihan käypään hintaan. Tai jos joku tietäisi paikan josta saisi vanhoihin uuneihin "varaosia"

[miksa]

Eli palovarottimista. Meillä aikasempi talon omistaja on satsanut kiitettävästi talon hälytysjärjestelmiin (palo/oven aukaisu/liiketunnistin). Tässä alkusyksystä kun on alettu silloin tällöin lämmittelemään uuneja niin pari kertaa on käynyt niin että uunista on tullut ns. savut pihalle. Johtui huonosta sytyttämisestä ja alipaineesta,
Tuon on kyllä havainnut. Meillä on pelovarottimet alakerran joka huoneessa (osassa pari). Hälytyjärjetelmään kytketyt hälyttimet aiheuttavat sen, että hälytys tulee mun kännykkään ja lisäksi talon ulkopuolella alkaa soimaan sireeni.
Hyvin nuo kaikki on toiminut ja tositilanteen kyseessä olessa kaikki on tarpeellisia. Yläkerrassa meillä on myös palohälyttimet ja lisänä häkähälytin. Noiden kanssa uskaltaaturvallisesti polttaa alakerran uuneissa tulta, sulkee pelit ja kömpii yläkertaan nukkumaan

[samu]

kertokaa vielä tyhmälle; toimiiko häkävaroitin myös normaalina palovaroittimena? Ja toinen kysymys, itse kun olen harjoitellut uunini käyttöä olen huomannut sen että jos suljen uunin etuluukut lämmityksen aikana ja vaikka jätän sen ilmasäädön täysille niin avatessani ne pöllähtää sieltä savut pihalle. Eli käsitin että uunia pitäisi lämmittää luukut kiinni, mutta mun tapauksessa se ei toiminut..

[MM]

Samu, onko sulla pellit kunnolla auki vai raollaan? Pesä sytytetään päältä takaa. Syttymisvaihe on tällöin hitaampi mutta palamistulos on paljon puhtaampi kuin alta päin sytytettäessä, ja se on kaikki kotiinpäin sekä ilman laadun että lämmitystehon kannalta. Poltetaan luukut kiinni, olen havainnut että parhaiten palaa kun tulta ei liiemmin kohtentele tai muutenkaan luukkuja availe itse palamisen aikana. Hiillos pysyy pidempään raunioina ja saa paremmin ilmaa. Vasta kun se on kokonaan romahtanut uunin pohjalle, voi alkaa hämmentelemään jos silloinkaan tarpeen.

[samu]

jep, eli nyt teen näin:
1. avaan pellit täysin auki
2. sytytän alhaalta
3. panen uuninluukut kiinni ja ilmanoton täysille

jos välillä aukaisen luukut tuprahtaa sielät aimo satsi savua ulos. Olen miettinyt että voisiko syy olla puussa. Olen poltellut uunissa talon purkulautaa (ei maalisia vaan periaatteessa puhtaita), jotka ehkä eivät pala kovin hyvin. Toisaalta ehkä nyt kun pitkästä aikaa panin tulet uuniin niin voisiko se vaikuttaa tai ilmanpaina siihen ettei vedä kunnolla luukut kiinni.
-Pitäisi sen kuitenkin niistä pienistä peltien ilmanottoreiästä saada korvausilmaa?
-Mikä on muuten hyvä tapa asetella sytykkeet ja puut siinä tapauksessa jos sytytetään ylhäältä ja takaa?
-Kannattaako vanhoihin uuneihin lisätä puita pikkuhiljaa vai ladata satsi kerran ja antaa sen palaa loppuun? Itse olen kuullut että liian isoa tulta ei sovi kerralla tehdä hormipalon takia, vaan pikkuhiljaa..
Tässäpä taas kysymyksiä, mutta kuten ei mikään asia vanhassa talossa ole yksinkertaista niin ei tämäkään..
Niin ja miten se oli niiden palovaroittimien kanssa toimiiko häkävaroitin myös palovaroittimena?

[Snipa]

Jostain muistan lukeneeni, että jos luukun avaa nopeasti, tulipesä haukkaa viileää huoneilmaa, joka kuumetessaan laajenee nopeasti eikä mahdu heti hormin kautta ulos ja pöllähtää takaisin huoneeseen. Omat empiiriset kokeet vahvistavat homman. Eli luukku kannattaa avata rauhassa ikäänkuin hidastetussa filmissä niin huoneilma hiljaa "imeytyy" tulipesään.

Jos polttopuu on kuivaa, ne voi latoa pesään ihan vaan pinoon, silloin kun ne sytyttää päältä. Ei kannata latoa pesää kuitenkaan ihan täyteen, 2/3 pesästä riittää. Näin palaa nätisti ja riittävän rauhallisesti loppuun asti. Hiillosta ei tosiaan tarvii pöyhiä ennenkuin ihan lopuksi, että saa mahdolliset isotkin kekäleet palamaan loppuun. Ja peltejä pikkuhiljaa kiinnipäin, tulitikulla voi koittaa luukun ilmanottoaukosta, että ilma virtaa huoneesta piippuun päin.

Tarvittaessa sitten toinen pesällinen kun vanha on hiilloksen loppuvaiheessa. Parempi on polttaa yksi pesällinen joka päivä kuin kaksi joka toinen päivä, uuni kestää paremmin ja lämpöä säteilee tasaisesti.

Lämmitysterveisin Pekka