Lisäeristäminen hirsitalo

[johlindr]

Terve,

Tätä on varmaan parikymmentä kertaa jo pohdittu ja keskusteltu. Kuitenkin ottaisin mielipiteitä. Olemme olohuoneiden kylmät seinät "suoristamassa", eli niihin tulee 50mm koolaukset, seinät sen verran "vinot" että keskimääriin paksuus tulee olemaan 65mm, tarkoitus on tähän puhaltaa ekovilla (sisäpuolelle ilmansulkupaperi + kipsi). Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

- J

[kakluuni]

Varsinaiseen kysymykseen en uskalla ottaa kantaa, mutta oletteko miettineet huokolevyjä? Olisi paljon yksinkertaisempaa asentaa, kun ei tarvitsisi koolauksia. Kylmä tulee lattiasta ja karkaa katosta ja vuotokohdista, ei suoraan seinän läpi. Seinät eivät ole (nurkkia lukuunottamatta) kriittinen kohta. Varmasti huokolevy riittää, jos haluaa seiniä lisäeristää. Noin massiivinen koolaus kuin teillä suunnitelmissa, pienentää jo jonkin verran huonealaakin.

[Petsamo]

Ääni puukuitulevylle täältä myös. Jos haluaa, niin sitä voi laittaa limittäin kaksi kerrosta.
Puukuitulevyn voi sitten tapetoida makulatuuritapetilla ja päälle maali tai sitten toinen tapetti.
Puukuitulevy on riskitön vaihtoehto ja varmasti toimii.

[jari h]

... 50mm koolaukset, seinät sen verran "vinot" että keskimääriin paksuus tulee olemaan 65mm, tarkoitus on tähän puhaltaa ekovilla (sisäpuolelle ilmansulkupaperi + kipsi). Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

Tällä koulutuksella ei pitäisi jaella hyviä neuvoja, mut vastauksena kysymykseen: en näe isoa riskiä, vaikka lisäeristys ulkopuolelle olisikin parempi.

[Oto Hascak]

Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

Ulkomuistista heitän, että ei ole vielä riskiä kastepisteen kanssa. Edellyttää, että lisäeristystä ei jo löydy ulkovuoren alta...

Mutta muuten komppailen muita sen huokolevyn suhteen.

[Zaffodi]

Toi huokolevy on asia, mitä en ole ikinä ymmärtänyt mutta se nyt ei taas todista mitään .

Huokolevyn lämmöneristävyys on olematon verrattuna 50mm oikeaa eristettä, pinta on pehmeä ja vaatii paperin, siihen ei saa mitään fiksusti kiinni paitsi niin pitkillä ruuveilla että menee koko levykerroksen läpi. Toki se on rakenteena perinteisempi jos sellaista haluaa.

Itse olen laittamassa 50mm ekovillaa tms. + gyprocin, päälle raakasti remontti-ässää. Koolauksen alle menee siististi uudet sähköjohdotuksen jne. Meillä siis haussa maalipinta. Maalikauppiaan mukaan tuon remontti-ässän vesihöyrynläpäisevyys on suurempi kuin noiden paljon mainostettujen öljypohjaisten maalien, hänen mukaansa koko muovimaalikeskustelu on hakoteillä. Mene ja tiedä siitä sitten.

[Palom]

"remontti-ässän vesihöyrynläpäisevyys on suurempi"

Painottaen sanaa suurempi, ei suuri.

Sitten kun maalaat seinän likaantumisen jälkeen uudelleen viiden vuoden kuluttua, niin voin sanoa että vesihöyrynläpäisevyys on pieni. Vai pitäisikä käytää termiä vesitiivis.

[Oto Hascak]

Toi huokolevy on asia, mitä en ole ikinä ymmärtänyt mutta se nyt ei taas todista mitään .

Huokolevyn lämmöneristävyys on olematon verrattuna 50mm oikeaa eristettä, pinta on pehmeä ja vaatii paperin, siihen ei saa mitään fiksusti kiinni paitsi niin pitkillä ruuveilla että menee koko levykerroksen läpi. Toki se on rakenteena perinteisempi jos sellaista haluaa.

Näkökulmia, näkökulmia. Huokolevyn lämmöneristävyys on huomattavasti pienempi kuin villan. Toisaalta taas, huokolevy on halvempaa kuin villa ja seinien merkitystä lisälämmöneristämisessä tupataan liioittelemaan. Ja vaikka huokolevyn lämmöneristysarvot villalle häviävätkin, niin sen rakenteita tiivistävä ominaisuus on paljon parempi kuin villalla. Huokolevy on pienempitöinen asennettava, kun voi koolingit, oikomiset ja villan leikkaamiset jättää väliin.

Taulujen ja vastaavien kiinnittäminen on mielestäni huomattavasti yksinkertaisempaa huokolevyyn kuin kipsiin. Kipsissä pitää kiinnittää koolinkiin tai sitten hommata spesiaalikiinnikkeet, ankkurit tai muut vastaavat. Huokolevyssä riittää tosiaankin se pidempi ruuvi ja mielestäni senkään ei erityisemmän pitkä tarvi olla.

Huokolevyn pinta on pehmeä, mutta taustalla on kiinteä seinä (lue hirsi / lautaseinä). Jos lyö vasaralla/kyynärpäällä kipsiin ja huokolevyyn, niin kipsissä on pirun paljon suurempi reikä. Paperointia huokolevy ei tarvi, se vaan yleensä tupataan laittamaan. Miellyttävä akustiikka, siis huokolevyllä.

Kuten sanoin, näkökulmia.

[pekkap]

Huokolevy on pienempitöinen asennettava, kun voi koolingit, oikomiset ja villan leikkaamiset jättää väliin.

Ehkä huokolevyn asentamisen helppoutta kuitenkin vähän liioitellaan. Siinä ei ole villan leikkaamista, kyllä huokolevynkin leikkaaminen mattoveitsellä ihan kohtuullisen työlästä on. Etenkin jos vertaa kaksinkertaista huokolevyä koolaukseen ja kipsilevyyn.

Taulujen ja vastaavien kiinnittäminen on mielestäni huomattavasti yksinkertaisempaa huokolevyyn kuin kipsiin. Kipsissä pitää kiinnittää koolinkiin tai sitten hommata spesiaalikiinnikkeet, ankkurit tai muut vastaavat. Huokolevyssä riittää tosiaankin se pidempi ruuvi ja mielestäni senkään ei erityisemmän pitkä tarvi olla.

Lautarakenteisessa huokolevytetyssä talossa on noin, mutta hirsitalossa ei. Et voi mitenkään tietää milloin ruuvi tai naula osuu hirren rakoon ja ei tartu.

Paperointia huokolevy ei tarvi, se vaan yleensä tupataan laittamaan. Miellyttävä akustiikka, siis huokolevyllä.

Kyllä se huokolevyn maalaus ilman paperointia on vähän niin ja näin. Pinta on niin pehmeää, että pienestäkin kolhusta maali irtoaa isona kappaleena.

Pekka

Disclaimer: Itsellä on vain huokolevyä (maalattuna) ei kipsiä ollenkaan, mutta mielestäni tämän palstan kipsilevyn kamaluuden ja huokolevyn autuuden korostus ampuu vähän yli.

[hanker]

Lautarakenteisessa huokolevytetyssä talossa on noin, mutta hirsitalossa ei. Et voi mitenkään tietää milloin ruuvi tai naula osuu hirren rakoon ja ei tartu.

Kyllä voi, vinkkinä muillekkin hirsiseinien eristäjille, että kannattaa tehdä eri huoneista mittapiirustus johon hirsien keskikohtien korkeudet on merkitty ennen seinäremonttia.
Tämä onnistuu varsin helposti jos alimmainen tai jokin muu hirsi on jo näkyvissä. Hirret on niin korkeita n. 200 mm, että muutaman senti virhekään ei haittaa mitään. Voihan
myös pinkopahvien läpi koenaulaamalla selvittää hirren kohdat..

[jari h]

Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

Ulkomuistista heitän, että ei ole vielä riskiä kastepisteen kanssa. Edellyttää, että lisäeristystä ei jo löydy ulkovuoren alta...

Mutta muuten komppailen muita sen huokolevyn suhteen.

Hetkinen, oonko ymmärtänyt väärin, kun ajattelisin, että jos lisäksi eristystä on hirren ulkopuolella, se vähentäisi riskiä?

[Zaffodi]

"remontti-ässän vesihöyrynläpäisevyys on suurempi"

Painottaen sanaa suurempi, ei suuri.

Sitten kun maalaat seinän likaantumisen jälkeen uudelleen viiden vuoden kuluttua, niin voin sanoa että vesihöyrynläpäisevyys on pieni. Vai pitäisikä käytää termiä vesitiivis.

Samaisen kauppiaan mukaan ero on jo valmiiksi suuri kun sitä öljypohjaista joutuu kaiken lisäksi vetämään useamman kerroksen jotta peittää...

Sori, en voinut vastustaa kiusausta, tiedän että tämä on monelle herkkä aihe

Itse arvostin talokaupoilla juurikin sitä, että talo on perinteinen ja terve eikä mikään 70-luvun pullo. Mutta toisaalta uskon, että kyllä nuo nykyajan ratkaisutkin ihan toimivia ovat ja monessa kohtaa perinteisiä parempia. Mutta eivät kaikessa ja siinä sitä pohtimista sitten riittää.

[Janetski]

Hirsitalon lisäeristäminen, samoin kuin monesti muidenkin rakenteiden lisäeristäminen on mielestäni melko turhaa. Rahallisesti tuo ei monestikaan kannata ollenkaan ja luvatut suuret säästöt ovat monesti vain mainoksia. Asuinmukavuutta saa tiivistämällä rakenteita monesti hyvinkin helpoin konstein. Jos tuota eristämistä haluaa harrastaa, vaikka huvikseen tai saadakseen hyvän mielen, niin jostakin olen ihan viisaampien kirjoituksen nähnyt, jossa on maininta 50 mm villaa sisäpuolelle olevan sellainen maksimimäärä hirsirakenteen kanssa. Tämän ei pitäisi tuoda vielä ongelmia suurimmassa osassa tapauksia. Ulkopuolelle voi lisätä enemmän mutta ei molemmin puolin, koska kastepiste voi muodostua silloin siten, että hirsi kostuu joissakin olosuhteissa aina. Varsinkin höyrynsulullisessa rakenteessa tämä saattaa sitten aiheuttaa ikäviäkin yllätyksiä ajan mittaan.

Seinien koolaaminen, villoittaminen, levyttäminen, nauhoittaminen ja kittaaminen on paljon työläämpi tehdä kuin huokolevyn leikkaus ja asentaminen. Huokolevyllä pääsee halvemmallakin. Pinnan voi sitten paperoida ja maalata tai tapetoida. Päälle voi laittaa vaikka pinkopahvinkin ja sen tapetoida tai maalata. Paljon helpompaa touhua, minusta.

Meillä siis haussa maalipinta. Maalikauppiaan mukaan tuon remontti-ässän vesihöyrynläpäisevyys on suurempi kuin noiden paljon mainostettujen öljypohjaisten maalien, hänen mukaansa koko muovimaalikeskustelu on hakoteillä.

Samaisen kauppiaan mukaan ero on jo valmiiksi suuri kun sitä öljypohjaista joutuu kaiken lisäksi vetämään useamman kerroksen jotta peittää...

Johtuu ehkä työstäni, mutta on varmaan joku muukin tehnyt saman huomion. Kaupoissa myydään ja kehutaan sitä, mikä kuuluu valikoimiin ja haukutaan sitä, mikä ei kuulu. Faktoilla ei ole näissä tapauksissa monestikaan mitään merkitystä. Tämä pätee oikeastaan mihin vain myytävään artikkeliin. Öljymaali peittää siinä missä muukin maali, joskus jopa paremmin. Ja tämä on kyllä ihan fakta ja itse omin pikku kätösin todettu juttu.

Vaikka tuolla ylempänä heitin ilmoille tuollaisen hienon sanan kuin kastepiste ja sen muodostuminen niin itse olen sitä mieltä, että tämä vesihöyrynläpäisevyys ja siitä keskustelu on se juttu, mikä on pahasti hakoteillä. Hengittävä rakenne ja vesihöyryn läpäisevyys tai läpäisemättömyys pitäisi erottaa selvemmin toisistaan. Kenellä on rakenteissa vesihöyryä? Jos jollakulla on niin miä haluan tulla katsomaan kans sitä ihmettä. Puhelinnumeroni löytyy vaikka googlettamalla.

[Keijo]

Kiinnittämisestä sen verran että minä olen kaikki taulut laittanut seinille perlonsiimalla (Bauhausista). Kattolistan alapuolelle voi suhteellisen huomaamatta hakata vaikka neljän tuuman naulan, johon siiman pistää kiinni, jos sattuu joku monttupaikka kohdalle eikä lyhyempi riitä. Bonuksena tapetti säilyy ehjänä, joten tauluja voi huoletta siirrellä tarpeen mukaan. Osaan tiloista laitoin gallerialistaa, niin voi sivusuunnassakin siirrellä niin paljon kuin huvittaa.

[esa4movies]

Vaikka tuolla ylempänä heitin ilmoille tuollaisen hienon sanan kuin kastepiste ja sen muodostuminen niin itse olen sitä mieltä, että tämä vesihöyrynläpäisevyys ja siitä keskustelu on se juttu, mikä on pahasti hakoteillä. Hengittävä rakenne ja vesihöyryn läpäisevyys tai läpäisemättömyys pitäisi erottaa selvemmin toisistaan. Kenellä on rakenteissa vesihöyryä? Jos jollakulla on niin miä haluan tulla katsomaan kans sitä ihmettä. Puhelinnumeroni löytyy vaikka googlettamalla.

Joo-o. Kyllä sulla on sitä vesihöryä rakenteissa iha samoin kuin kaikilla muillakin. Se on suomenkielinen ongelma, että kaasumaisesta vedestä puhutaan veshöyrynä ja höyrystyneestä vedestä myös vesihöyrynä. ilma sisältää vesihöyryä, eli kaasumaista vettä. Ilman veden sitomiskyky on verrannollinnen lämpötilaan.

Täällä rintsikkafoorumilla menee usein sekaisin hengittävyys ja hygroskooppisuus. Hengittävyys on siis kaasumaisen veden läpäisemistä ja hygroskooppisuus veden imukykyä. Usein foorumilla puhutaan hengittävyydestä kun tarkoitetaan vaikkapa puukuidun imukykyä. Toisaalta unohdetaan, että esimerkiksi mineraalivilla on erittäin hyvin vesihöyryä läpäisevää. Sen hygroskooppisuus on tosin heikko.