Peruskysymys lattiavalun yksityiskohdista

[korppi]

Pienimuotoinen sauna+suihkutila (uusi)+khh- remontti johtikin hieman perusteellisempaan uudistamiseen. Saunan alta paljastui parin sentin styrox-levy, apulantasäkkejä(!) löyhästi ja sen alla vanhempi valu. Tulevan suihkutilan eli entisen pukuhuoneen ja tulevan khh-huoneen lattiavalu oli samoin erittäin ohut ilman mitään raudoituksia. Ei ollut vaikea päätös kaivaa vähän syvempään kun nyt kerran tässä askarrellaan. Pari lohkaretta on tehnyt kiusaa mutta ilokseni alla oleva sora ja sepeli oli aika lailla kuivan oloista, samoin saunan rakenteet olivat terveet.'

Laitetaan alhaalta ylös:
- täyttösoraa/sepeliä, enimmäkseen sitä mitä oli isommat kivet poistettuna, tasataan uudella tavaralla
- suodatinkangas
- Fuktisol
- suodatinkangas
- lattia-EPS 100
- raudoitus korotettuna eristeistä ja valu,

Lattiakorkeus pysyy osapuilleen samana kuin ennen koska vanhoja ovia aiotaan käyttää.

Onneksi on ammattimiehet tekemässä nämä hommat, mutta ajattelin silti kysellä paria mielessä pyörivää seikkaa talonomistajan ominaisuudessa.

1. Miten Fuktisol ja lattia-EPS, laitetaanko niin lähelle seinää kuin mahdollista, yritetäänkö tunkea rivinteerauksen alle vai onko tästä pikemminkin haittaa? Vai pitäisikö siistiyden vuoksi kiinnittää reuna johonkin listaan vai ei? Nyt useimmissa paikoissa seinän alaosat on saatu hyvinkin tasaisiksi mutta amatööripohjalta en ole uskaltanut vastaavalla tavalla louhia rivinteerauksen ja väliseinien vierustaa niin läheltä. Seinän rakenne on tarkoitus nyt säilyttää alkuperäisenä sisäänpäin hengittävänä ja tämä tietenkin huomioidaan sitten saunan paneelien asennuksessa ja suihkutilan toteutuksessa asianmukaisesti, vaikka näyttää siltä että kapillaarista kosteudennousua olisi ollut aika vähän.

2. Tuleeko valun ja rivinteeratun harkkoseinän väliin jotain (muovia?) vaiko ei?

3. Miten nuo lohkareet, sen verran olen saanut nysvättyä niitä että suurin piirtein eristeen alareunan (ja suihkutilassa viemäriputken yläreunan) tasolla ovat, ehdin vielä louhimaan niitä lisää mutta onko haittaa jos tasatessa soralla lohkareen "huippu" pilkistää vähän esiin? Toki tässä on kova halu porata kiviä rikki lisää mutta jos hyöty on vain kosmeettinen? Paljosta ei ole kyllä kiinni varsinkin nyt kun on kunnon Hilti vuokralla.

Vastauksista kiittäen,

Korppi

[ibix]

lohkareet saat rikki aika vaivatta kun poraat kiviporalla (esim. 14-16 mm) reikiä (mieluiten kiven läpi asti) riviin noin 10 cm välein ja nakuttelet teräksisiä kivikiiloja reikiin. kivi kyllä lohkeaa ilman voiman käyttöä. esim pään kokoisen kiven saa kahdella läpiporatulla reiällä halkaistua noin 10-15 minuutin touhuamisella. toinen vaihtoehto on käyttää etanadynamiittiä, joka vaatii isomman poran terän ja 3 päivää odottelua. jos lohkareet ovat halaisijaltaan yli 50cm, niin silloin kannattaisi varmaan käyttää etanadynamiittiia. etanadynamiitti on kyllä aika tylsää kun sitä joutuu odottamaan.

tuo rivinteerauksen alle valaminen kuulostaa aika "mielenkiintoiselta".

ja eikös suodatinkangas ole tarkoitus laittaa sinne soran alle? soran kapillaarikatko-ominaisuus säilyy näin paremmin??

[Jukka68]

ja eikös suodatinkangas ole tarkoitus laittaa sinne soran alle? soran kapillaarikatko-ominaisuus säilyy näin paremmin??

Korpin tapauksessa Fuktisol-kerros hoitaa kapillaarikatkon. Ja jos ruvetaan pilkkua viilaamaan, niin soralla ei saada kapillaarikatkoa aikaiseksi, se imee vettä kuin pesusieni Pesty sepeli, missä ei ole hienoainesta lainkaan, on eri juttu.

[JHakkinen]

Minä laitoin suodatinkankaan sitten tasaus sepelillä, fuktisol, lattia eps, ja sitten suodatinkangas.

[anamasa]

Nostetaas tämmönen ketju tähän väliin.

Mulle on noheva remppamies raudoittanut eilen, mutta hän ei laittanut suodatinkangasta tulevan valun alle. Rakenne nyt ylhäältä
- raudat
- EPS60 50-100mm (nätisti ja tiivisti asennettu)
- Fuktisol 100mm
- puhdas sepeli
- suodatinkangas
- savimaa

Minun piti laittaa vielä EPS-levyn päälle suodatinkangas, mutta tässä tuli joku kommunikaatiokatkos ja kangas puuttuu. Kysymys kuuluu, että mikä on suodatinkankaan merkitys valun ja styroksin välissä? Maksaako vaivaa lähteä sujuttamaan kangasta rautojen alle?

[villelap]

Tietääkseni ei tarvi suodatinkangasta. Jos sinulla olisi fuktisol suoraan rautojen alla niin sitten pitäisi olla suodatinkangas ettei kura tuki fuktisolia ja pilaa kapilaarikatkoa. Styroksikerros pitää kuran erillään fuktisolista. Ei uudisrakentamisessakaan laiteta styroksin päälle suodatinkangasta vaan valu tulee suoraan styroksin päälle.

[Matti Alander]

Oikea suodatinkankaan paikka on suoraan valun alla lattia Eps kerroksen päällä. Tällä pyritään estämään betonin eristekerrokseen ja sen saumoihin. Suodatinkangas on myös höyryä läpäisevä, jolloin lattialla on mahdollisuus kuivua myös alaspäin. Tuskin mikään maailmanlopun ongelma on suodatinkankaan puuttuminen, jos salaojittavan eristeen päällä on lattia Eps kerros suojaamassa.
Monelle saattaa olla erikoista, miksi lattiasta tehdään rakenteellisesti näinkin monimutkainen. Kyseessä on aina rakentamisessa tarvittava kustannusten säästö, jolla pyritään laskemaan rahan kulumista remontissa. Salaojittava lämmöneriste ja lattia Eps ovat eristyskyvyltään suurin piirtein samoja, eli molemmissa eristyskyky on erittäin hyvä. Käyttämällä paksuhkoa 200 mm eristyskerrosta, pyritään säästämään energiaa ja estämään keskilattian lämpiämistä, mikä voisi alkaa työntämään maaperän kosteutta kohti sisätiloja.
Lattia Eps tuotteet ovat lujuudeltaan 60 - 100 kpa, jolloin ne eivät ole vielä liian tiheitä estämään vesihöyryn kulkeutumista niiden läpi. Muovikalvot ja muovikalvon tiiveyteen verrattavat eristeet eivät yhteiskäyttöön salaojittavien eristeiden kanssa käy, koska alaspäin kuivuva rakenne silloin menetetään.
Paras rakenne kuivumisen ja kuivaajana toimimisen kannalta tietysti olisi miltei vesihöyrynvastuksettoman salaojittavan eristeen käyttö tai yhteiskäyttö kevytsoran kanssa. Kevytsoran ongelmana on huono eristyskyky, jolloin sitä tarvittaisiin Eps-eristettä vastaan vähintään kolminkertainen määrä. Rintamamiestalon kellareissa tämä ei yleensä huonekorkeuden takia ole mahdollista. Myös kaivettavan maan työmäärä kasvaisi järjettömäksi, sekä kustannukset kasvaisivat, jopa talon vakavuus saattaisi häiriintyä.
Salaojittavalla eristeellä saadaan kuivaavan ominaisuuden lisäksi erinomainen kapillaarikatko, sen harvan rakenteen ansiosta, joka vähentää huokoisalipainetta.
Suosittelen kosteissa tiloissa käyttämään kauttaaltaan salaojittavia eristeitä, koska neliömäärät niissä ovat yleensä pieniä ja kuivaavien ominaisuuksien tarve suurempi. Muissa tiloissa säästörakenne on riittävä ja lattia Eps eristeen vesihöyryn vastus n. puolet betonia pienempi, jolloin rakenteesta saadaan rakennusfysiikan mukaisesti toimiva ulospäin harveneva ja hengittävä, kuten kellarin seinästäkin ulkopuolella.
Paksummalla eristyskerroksella on aina etua kosteusteknisessä toiminnassa vesihöyryn osapaine-eron kasvaessa, sisäpuolen lämpötilan noustessa ja maaperän lämpötilan laskiessa. Lisäksi saadaan säästettyä lämmitysenergian kulutuksessa ja positiivista vaikutusta pidemmällä aikavälillä on myös ilmastoon.