Yläkerran vanha keittiö muuttuu vihdoin pikkuhiljaa makuuhuoneeksi ja hyväkuntoinen, yli 60 vuotta vanha muurattu peltikuorinen puuhella jää omalle paikalleen piipun kylkeen lisälämmönlähteeksi.
Hellassa on pidetty tulta remontoijien lämmittämiseksi ja heräsikin kysymys, saisiko hellaa varaamaan lämpöä pidemmäksi aikaa täyttämällä uunin ja vesisäiliön tiilillä? Makkarissa tuskin tullaan leipomaan, joten uuni jää turhaksi. Kuinkahan savukanavat kiertävät hellassa, lämpenevätkö uuni minkä verran?
Onko ihan hyödytöntä alkaa kantaa tiiliä uuniin? Onko kukaan kokeillut tai onko muuten parempaa tietoa?
Tottahan toki voit uunin täyttää kivillä. Voit latoa myös kannen päälle tasaisesti tiilivarvin jos toisenkin.
Siinä ne kaikkein tehokkaimmin lämpiävät. Ei siihen tarvita mitään rappeja, mutta voit latoa tiiliä ristikkäin.
Sinne vesisäiliöön ei montaa kiveä mahdu joten lienee turha täyttää sitä.
En nyt ehkä ymmärtänyt kysymystä oikein, mutta jos siis hellassa on se leivinuuniosio myös ja haluaa nimenomaan lämmittää niin että koko kivikasa ja muuri lämpiää, niin meidän hellalla se onnistuu vain tekemällä tulet sinne leivinuuniin. Hellan puoleltahan koko homman idea on saada aikaan nopeasti lämpö siihen levyille, eikä sinänsä varata lämpöä. Jotenkin tuntuu kaukaa haetulta että se leivinuunin täyttäminen tiilillä asiaa miksikään muuttaisi...? Mutta voihan nuo hellat olla yksilöitä. Meillä tuota isoa peltikuorista kivikasaa ei kuitenkaan saa lämpimäksi kuin leivinuunin puolelta.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Hellojen paistinuuneja on kahta tyyppiä,hellaan muurattu ja erikseen lämmitettävä tiilinen uuni(liesileivinuuni)sekä hellan pesän palokaasuilla ulkopuolelta lämpiävä rautalevystä tai valuraudasta tehty uuni.Myös kiertosysteemeitä em.helloissa on erilaisia,hyvin tehdyssä hellassa hellan koko massa lämpenee ja varaa lämpöä hellan pesän lämmityksellä.Mutta varsinkin liesileivinuuneissa on käytetty aiemmin kiertoa,joka on hellan pesästä aika suora,eli ei varaa tehokkaasti lämpöä.
Ap.kysyjällä on ilmeisesti tuommonen hellanpesästä lämmitettävä rautainen paistinuuni.Semmoseen sopii laittaa tiiliä tai vaikka kiuaskiviä sisään lämmön varaamiseksi.Kivet vois olla tiiliä tehokkaampia varaajia ja tiiliäkään ei pidä latoa yhdeksi köntiksi vaan lomittain ja ehkä mieluummin kantilleen niin että kuuma ilma ne tehokkaasti lämmittää.Vesisäiliön vois ehkä täyttää hiekalla.Tuo Antin mainitsema konsti peittää hellan taso tiilillä vois olla hyväkin,silloin levy ei hohkaa kovaa kuumuutta vaan lämpö on tasasempaa ja pitkäaikasempaa.Mutta hella taso voi noin tehden joutua melkoselle koetuksella kun se ei pääse yläpuolelta jäähtymään eli se voi vääntyillä ja halkeilla.
Pelti tietysti pitää hellassakin laittaa ajallaan kiinni,monesti se hellan yhteydessä unohdetaan auki.
jarkkis kirjoitti:Tuo Antin mainitsema konsti peittää hellan taso tiilillä vois olla hyväkin,silloin levy ei hohkaa kovaa kuumuutta vaan lämpö on tasasempaa ja pitkäaikasempaa.Mutta hella taso voi noin tehden joutua melkoselle koetuksella kun se ei pääse yläpuolelta jäähtymään eli se voi vääntyillä ja halkeilla.
Tämän kanssa saa tosiaan olla varovainen. Appiukolla oli omassa vinttikamarissaan pari kolme kerrosta tiiliä pienen hellan päällä ettei yöllä palellut ja sen hellan kansi oli tosissaan aika kamalan näköiseksi vääntyilyt ja halkeillut. Meni kuulemma yhden talven aikana joskus 60-luvulla Eli en oikein voisi suositella tuota keinoa.
Mitenhän mahtaisi toimia hjos saisi jostain uuninmuurauksesta yli jääneitä vuolukivilohkareita, voisivat toimia ihan hyvin uunin täytteenä.
Kyseessä on siis paistinuunihella tai miksikäs sitä kutsutaankin. Samanlainen oli alakerran keittiössä mutta se oli pelkkää murua kun kannen nosti eikä helposti kunnostettava. Yläkerrassa saa muistuttaa entisestä huonejärjestyksestä. Hellassa on tulipesä vasemmalla, valurautakansi hellanrenkaineen ja uuni oikealla, samalla korkeudella tulipesän kanssa.
Kiitos vinkeistä, taidan lähteä kiuaskiviä ostamaan ja täyttelen uunin niillä. Paistan sitten kivipaistia. Täytyy opetella kunnolla käyttämään savunkiertoa säätävää peltiä jotta uunikin lämpenee kunnolla.
Tuo tiilikerros hellan päälläkin kuulostaa ajatuksena hyvältä - vähentäisi mahdollisuutta laskea mitään kuumalle hellalle. Ohut täytyisi olla ettei taso vääntyile. Täytyy samoin vielä miettiä ettei tulisi pölynkerääjää tai kiukaan näköistä... Kai lattiarakenteet kestävät kivimassan lisäämisen kun aikapainava hella on varmasti nytkin?
Löylynheitto onnistuu meillä kohta sängystä käsin :)
Vanha valurautakansi tosiaan pettää aika helposti, jos sen päälle alkaa kasaamaan kiviä.
Sen sijaan uuniosaan voi niitä hyvin laittaa. Vesisäiliön täyttäisin mielummin hiekalla. Hiekan saa helposti tarvittaessa pois, sitä menee enemmän ja hiekka tulee tasaisesti peltipintoja vasten, jolloin se lämpiää paremmin.
Ok, olin oman hellani lumoissa niin etten tajunnut mistä on kyse... meidän hella on tosiaan sellainen muurattu ruuanlaittomalli ettei hellan pesästä lämmittäminen tuo kuin hetken hurmion. Lämmön vuoksi poltetaan siis metrin halkoja leivinuunissa, hellassa taas palaa tuli jos laitetaan ruokaa. Tai jos haluaa fiilistellä kylmissään...mutta silloinkin mummovainaan kiveen hakattujen sääntöjen mukaan hellalla kiehuu vesikattila ettei kansi ala vääntyilemään.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Täytyy opetella kunnolla käyttämään savunkiertoa säätävää peltiä jotta uunikin lämpenee kunnolla.
Täytyy samoin vielä miettiä ettei tulisi pölynkerääjää tai kiukaan näköistä... Kai lattiarakenteet kestävät kivimassan lisäämisen kun aikapainava hella on varmasti nytkin?
:)
Yläkerran muuratut tulisijat on tehty betonilaatalle joka on savupiipun ja alakerran palomuurien kannatuksella eli ne eivät ole puurakenteiden varassa,kyllä pitäis kestää tuollanen lisäpaino hyvin.Joissain hyvin vanhoissa taloissa voi olla uuneja muurattu puurakenteiden varaan,mutta ei rmt-kauden taloissa.
Tuossa hellassa on ilmeisesti kääntöpelti paistinuunin alareunassa,se kannattaa pitää pitkän kierron asennossa.Sytyttäessä kylmänä sen voi kääntää kierron oikasevaan asentoon jos on vedon alkuunlähtö ongelmia.
Yläkerran muuratut tulisijat on tehty betonilaatalle joka on savupiipun ja alakerran palomuurien kannatuksella eli ne eivät ole puurakenteiden varassa,kyllä pitäis kestää tuollanen lisäpaino hyvin.Joissain hyvin vanhoissa taloissa voi olla uuneja muurattu puurakenteiden varaan,mutta ei rmt-kauden taloissa.
Tuossa hellassa on ilmeisesti kääntöpelti paistinuunin alareunassa,se kannattaa pitää pitkän kierron asennossa.Sytyttäessä kylmänä sen voi kääntää kierron oikasevaan asentoon jos on vedon alkuunlähtö ongelmia.
Välipohjan rakenteisiin ei ole kurkisteltu - saa luvan kestää parikymmentä kiloa kiveä lisää. Kääntöpellin toimintaa täytyy tosiaan opetella, veto on ihmeen hyvä yläkerran hellaksi. Ei oikein ole selvinnyt missä asennossa kierto on pitkä kun vetää hyvin joka asennossa ainakin näin viileillä keleillä.
mummovainaan kiveen hakattujen sääntöjen mukaan hellalla kiehuu vesikattila ettei kansi ala vääntyilemään.
-Vesikattila hellalla voisi kosteuttaa huoneilmaa sopivasti - kiitos vinkistä!
Täytyy opetella kunnolla käyttämään savunkiertoa säätävää peltiä jotta uunikin lämpenee kunnolla. 
Ok, olin oman hellani lumoissa niin etten tajunnut mistä on kyse... meidän hella on tosiaan sellainen muurattu ruuanlaittomalli ettei hellan pesästä lämmittäminen tuo kuin hetken hurmion. Lämmön vuoksi poltetaan siis metrin halkoja leivinuunissa, hellassa taas palaa tuli jos laitetaan ruokaa. Tai jos haluaa fiilistellä kylmissään...mutta silloinkin mummovainaan kiveen hakattujen sääntöjen mukaan hellalla kiehuu vesikattila ettei kansi ala vääntyilemään.