60-70-luvun omakotitalot

[RMTALO-54]

Tässä vain mietin miten rakentaminen muuttui ns.rintamamiestalojen jälkeen. Ilmeisesti 60-luvulla vielä käytettiin myös purua eristeenä ja talot olivat 1.kers aika kantikkaita ikkunoiden kokoa kasvatettiin "olohuoneisiin", taloihin tuli mukavuuksia kuten sisäsaunat ja vessat, joenkin olen luullut, että tällöin jo saatiin vetoa pois taloista? ja Kyllähän noita rintamamiestalojakin on ilmeisesti rakennettu silloinkin... Ja 70 -luvulle tullessa taloihin tuli tiili,tasakatot, villat vai tais näitä olla jo 60-luvullakin, mutta ilmeisesti näistä ajoista on peräisin 1.krs rakentaminen(nyky talon näköinen 80-90-luvulle).
Mitäs teillä tulee mieleen näiden ajan taloista ja muutoksista rintamamiestaloon...

[kahvikuppi]

No näin rintamamiestalo ihmisenä mulle tulee näistä 70-luvun taloista, joissa on ne ihanat villat ja muovit seinissä ja huono ilmanvaihto, mieleen se, että itse en ainakaan rahojani tollaiseen laittaisi... Liikaa on tullut nähtyä/kuultua noita 70-luvulla rakennettuja taloja joista on jouduttu remppaamaan paikkoja homeen vuoksi. Voihan rintamamiestaloissakin tietty homeongelmia olla, mutta kyllä nää rintamamiestalot yleensä ottaen on se terveellisempi vaihtoehto kuin 70-luvulla rakennettu pullo, jossa huono ilmanvaihto ja märät rakenteet...
Sit on tietty viel oma lukunsa ne rintamamiestalot, jotka on rempattu tällä kultaisella 70-luvulla..

[markokoo]

Yhden tuollaisen "murroskauden" 65-67 talon remontissa olin mukana. Tällä alueella on sekaisin rintamamiestalotyyppisiä ja näitä vähän uudemman tyyppisiä. Tämä talo on yksikerroksinen lautarunkoinen, päätyseinät tiilivuoratut ja sivuseinät rappia. Seinissä vuorivillaa, lattiat ja katto purua. Sisältä levytetty kauttaaltaan (lattiat, seinät, sisäkatot) lastulevyllä. Seinissä ei ole höyrysulkua sisällä, se lieni aika tyypillistä villojen alkuaikoina. Mitäs tuohon sitten yhteenvedoksi sanoisi - varmasti se aikanaan ollut moderni verrattuna vanhempaan rakennuskantaan. Tuota tyyliähän sitten vanhoihin taloihin (esim tähän omaan 20-luvun) matkittiin jollei "ollut varaa rakentaa uutta hienoa" ja levyteltiin vanhoja rakenteita piiloon.

[RMTALO-54]

Niin onhan noi 1/1,2krs taas muodissa ja jopa joku talofirma teki ns.rmtalo tyyppiä... Voi olla, että tuo 1.krs oli 90-lukua .
Koskahan joku talovalmistaja alkaa tekemään tätä modernia 60-70-lukulaista

[matrismik]

60-70 luvun omakoti taloihin tuli paljon kaikkea "uutta ja kiva", jotka nyt meitä suuresti huvittaa. Alettiin paljon rakentaa yhteen tasoon matalammilla sokkeleilla, valesokkeli rakenteet, tasakatot, uima-altaat, kokolattiamatot, avotakat, kuplamalliset kattoikkunat, isot lähes huoneen korkuiset ikkunat, villat tuli pääasialliseksi eristeeksi, lateksit tulivat maalimarkkinoille, tiiliverhous piti saada lähes joka taloon silti puurunkoisena rakennettiin, muovi oli uusi materiaali jolla pystyi tekemään "ihmeellisiä asioita" ja myös tehtiin.. Oikeasti on paljon enemmän ongelmia 60-70 luvun taloissa kuin rintiskoissa.

[KMS]

En ole mikään valtava 70-luku-fiilistelijä talojen suhteen, mutta täytyy muistaa, että kyllä se tontti taas tässäkin asiassa aika paljon vaikuttaa. Se maanvarainen laatta toimii ihan hyvin, kunhan talo on jonkun moreeniharjun päällä. Savisessa krotissa oleviin taloihin tulee helpommin ongelmia, vaikka olisi rossipohjakin...

t:k

[tarpola]

Hyviä taloja tehtiin 1960-luvullakin ja niissä on monia parannuksia edeltäjiinsä nähden. Tyypillisesti talot tehtiin yhteen kerrokseen, tosin siihen aikaan ei esteettömyyttä osattu painottaa nykyiseen tyyliin. Yhteen tasoon sijoittuminen helpottaa kuitenkin toimintoja ja luo edellytykset esteettömyyden toteutamiselle paremmin kuin useampikerroksinen talo. Muunneltavuuskin on parempi, väliseinät ovat useimmiten kevyitä.

Tyypillisesti taloissa on lähes neliömäinen asuinosa, jossa on suuri olohuone, usein avotakalla varustettuna. Keskuslämmitys oli yleistynyt ja öljy halpaa, joten tulisijoja ei enää ollut entiseen malliin; useimmiten kuitenkin saunassa oli puukiuas. Hormi sijoittui asuinosan sivulle palvellen avotakkaa sekä erilliseen taloussiipeen sijoittuvaa saunaa ja öljykattilaa. Tuo matalampi ja usein pari porrasaskelmaa alempana sijaitseva taloussiipi oli nimenomaan 1960-luvun ilmiö; myöhemmin se sulautui osaksi päärakennusta. Siivessä oli runsaasti varastotilaa, joka korvasi poistunutta kellaria. Uusi piirre oli autotalli, joka autoilun voimakkaasti yleistyessä tuli jokseenkin vakiovarusteeksi.

Keittiö tehtiin vielä perheenemäntä-tyyliin erilleen oleskelutiloista, jossa talon herra saattoi hetken hengähtää nojatuolissaan virkatoimistaan palattuaan ennen rouvan tarjoilemaa päivällistä. Juhla-ateriat katettiin olohuoneen ruokapöytään, arkena nokittiin keittiössä. Avoimesti oleskelutiloihin liittyvä ruokailutila saati tupakeittiö yleistyivät vasta 1970-luvulla.

Sokkeli oli usein matala ja lattia lähellä maanpintaa. Maakosteus on yleinen ongelma, joka on kuitenkin suhteellisen helposti hallittavissa, kun asuintiloja ei juurikaan ole kellarissa.

Eristeenä oli jo enimmäkseen mineraalivilla, mutta matalan harjakaton alla oli vielä usein paksulti kutterinlastua. Ikkunat olivat suuria. Lämpötalous ei ole näissä kovin hyvä, paljon riippuu yläpohjasta. Lapsuudenkodissani (vm 1966) on puolisen metriä kutterinlastua ullakolla, joten lämpötalous on kohtuullisen hyvä, vaikka julkisivussa on kahden tiilimuurin välissä vain 100 mm villaa. Ikkunat ja kiintokalusteet tehtiin jo tehtaissa modulimitoitettuina, mutta talot rakennettiin vielä käsin. Esimerkiksi kattotuolit nikkaroitiin työmaalla.

Mataluudesta johtuen talot ovat hyvin huollettavissa; loivilta katoilta täytyy useimmiten lumia pudotella mutta se on hoidettavissa turvallisesti. Tasakatot yleistyivät kuitenkin vasta 1970-luvulla.

1960-luvun taloihin ei ehkä tunneta samanlaista nostalgiaa kuin rintamamiestaloihin, joten hinta-laatusuhde on usein varsin edullinen.

[KMS]

Keittiö tehtiin vielä perheenemäntä-tyyliin erilleen oleskelutiloista, jossa talon herra saattoi hetken hengähtää nojatuolissaan virkatoimistaan palattuaan ennen rouvan tarjoilemaa päivällistä. Juhla-ateriat katettiin olohuoneen ruokapöytään, arkena nokittiin keittiössä. Avoimesti oleskelutiloihin liittyvä ruokailutila saati tupakeittiö yleistyivät vasta 1970-luvulla.

Tästä asiasta pieni spin-off, josta pahoitteluni: Meidän perheessä ei voida käsittää sitä, miksi tavallinen, erillinen, keittiö näyttää kokonaan poistuneen muodista. Miksi ihmiset haluavat katsella keittiötä olohuoneesta käsin tai päinvastoin. Aika harvinaisia ne tilanteet, jossa sisustuslehtien sanaileman mukaisesti "pitää kokkailla keittiössä ja keskustella vieraiden kanssa samanaikaisesti". Ettei vaan olisi kyse ainoastaan siitä, että keittiön ja olohuoneen yhdistämisellä saadaan samoihin neliöihin se yksi makuuhuone lisää ja nyt tämä on lanseerattu näyttävästi alan lehdissä ja ohjelmissa.

k

[tarpola]

Tästä asiasta pieni spin-off, josta pahoitteluni: Meidän perheessä ei voida käsittää sitä, miksi tavallinen, erillinen, keittiö näyttää kokonaan poistuneen muodista. Miksi ihmiset haluavat katsella keittiötä olohuoneesta käsin tai päinvastoin. Aika harvinaisia ne tilanteet, jossa sisustuslehtien sanaileman mukaisesti "pitää kokkailla keittiössä ja keskustella vieraiden kanssa samanaikaisesti". Ettei vaan olisi kyse ainoastaan siitä, että keittiön ja olohuoneen yhdistämisellä saadaan samoihin neliöihin se yksi makuuhuone lisää ja nyt tämä on lanseerattu näyttävästi alan lehdissä ja ohjelmissa.

Elämäntavat toki vaihtelevat, mutta sukupuoliroolittunut perhekäsitys, jossa herra ei keittiöön eksy, on ollut aika vahvasti vaikuttamassa aikanaan siihen että paremman väen asunnoissa maalaistupa jaettiin kansanasunnoissakin oleskelutilaan ja tehokkaaseen laboratoriokeittiöön. Kirsi Saarikangas on tästä väitellytkin, kirjoittajan nimellä löytynee aiheesta enemmän vaikka kirjastoista. Porvariskodeissahan oli keittiössä oma henkilökuntansa.

Nykyajan lapsiperheiden elämä on päivällisaikaan risaisempaa ja ruokailut epämuodollisempia. Harvemmin varmaan isäntäväki kokkaa keittiössä ja samalla olisi tarve seurustella vieraiden kanssa; enemmänkin lienee kyse siitä että perheen yhteinen aika löytyy helpommin kun ei ole ylimääräisiä seiniä välissä erottamassa ruokaa valmistelevia, aterioivia, pikkukakkosta katsovia, harrastuksiin lähteviä ja töistä tulevia.

Keittiön ruokailutila oli usein ahdas ja sen täydennyksen oli sitten parempi ruokailupaikka oleskelutilojen yhteydessä. Suurin osa asujista äänestää omilla valinnoillaan sen puolesta että on parempi omistaa yksi hyvä ja kaikkeen pätevä ruokailutila kuin uhrata kalliita neliöitä kahdelle pöydälle. Niitä neliöitä voi sitten vaikka käyttää ylimääräiseen makuuhuoneeseen. Toki sitä markkinat tarjoavat mikä kaupaksi menee, voi sitä muodiksikin kutsua mutta mikä olisi parempi vaihtoehto?

Erillisen keittiön ystäviäkin on, mutta heille on olevassa asuntokannassa sitten runsaasti valittavaa, kun ratkaisu ei enemmistöä miellytä.

[KMS]

Ihan mielenkiintoisia pointteja ja nämähän on tietysti korostuneesti makuasioita. Meillä kun tehdään ruokaa kotona (ja valitettavan usein ilman palveluskuntaa), olemme juuri päätyneet siihen, että kokonaan erillinen keittiö on silläkin tavalla hyödyllinen, ettei sen tarvitse olla leikkaussalimaisen puhdas sim. siinä vaiheessa, kun vieraat tulevat - tai ylipäätään. Yhdistelmäkeittiön huonoksi puoleksi lisättäköön, että myös ruokailu tapahtuu helposti kamarin/olohuoneen puolella. Maalaistaloissahan on tupakeittiö, joka toimii samalla oleskelutilana. Tuvassa kuitenkin syödään vain oman väen kesken ja nk. fiinimpiä tilaisuuksia varten on täällä päin monesti ruokasali. Ruokasali puolestaan on kaupungissa luksusta ja se olisi vähintään yhtä suuri "tilanhukka", mitä erillinen keittiö. Itse ottaisin tästä huolimatta kaikista mieluiten yhdistelmän erillinen keittiö+ erillinen ruokasali, mutta kun omaa rytöistä torppaa katselee, niin olisihan se myös aika kornia:-)

k

[RMTALO-54]

1960-luvun taloihin ei ehkä tunneta samanlaista nostalgiaa kuin rintamamiestaloihin, joten hinta-laatusuhde on usein varsin edullinen.

Kyllähän näistä 60-70-luvun taloistakin joutuu maksamaan, jos on laitettu nykykuntoon..., ehkäpä jopa enemmän kuin vanhemmista , tosin täytyy näyttää melki nyky talolta

[tarpola]

1960-luvun taloihin ei ehkä tunneta samanlaista nostalgiaa kuin rintamamiestaloihin, joten hinta-laatusuhde on usein varsin edullinen.

Kyllähän näistä 60-70-luvun taloistakin joutuu maksamaan, jos on laitettu nykykuntoon..., ehkäpä jopa enemmän kuin vanhemmista , tosin täytyy näyttää melki nyky talolta

Näin varmaan onkin, mutta alkuperäiskuntoisia ei samalla tavoin arvosteta kuin hieman vanhemmassa ikäluokassa. Tilanne muuttunee tulevaisuudessa (sijoitusvinkki... ).

[warixenjalka]

Myö haluttiin uuteen kotiimme (= ´35 valmistunut talo) ehdottomasti erilliset keittiö- ja olohuoneet. Keittiöksi remppasimme talon suurimman huoneen (vanha olkkari... ja sitä ennen "tupa"), koska se tulee ruuan laiton ja syömisen lisäksi todennäköisesti olemaan lasten leikkipaikka/läksyjentekopaikka/tietokonehuone.
Nykyisessä vanhassa asunnossamme (2007 valmistunut kerrostaloasunto) on ärsyttävintä se, että keittiön ja olohuoneen välillä ei ole kuin vähän kaapistoja. Jos yrität töllöstä katsoa jotakin ja joku tekee keittiössä vaikkapa vain voikkaria, niin jää puolet töllön jutuista kuulematta astioiden kolinalta. Puhumattakaan jos mikro tai apk on päällä.

- nimimerkki: korvalääkärissä käynti saattais riittää... tai kunnon kotiteatterizydeemi...

[Limes]

Mahtaako liesituuletin ollut omalta osaltaan edesauttanut erillisen keittiön häviämistä ?
En toki väitä että muilla soosit tapaisivat kärähtää pannulle

[Ketsuppitahra]

Meidän taloa on rakennettu vuosin 62-66 (noin).
Seinissä, väli- ja yläpohjassa on purua, ikkunoiden alla kuitenkin villaa. Villaa on myös lisäilty jäkikäteen vintille seiniin/lattiaan. Olkkarin ikkunat on ihanan isot, n. 50cm lattiasta. Kellari on onneksi korkea eikä betoni oo tän ikäluokan taloissa enää mitään säästöversiota. Kellarin lattian alla taitaa lisäksi olla karkeaa soraa kapillaarikatkona (ainakin piirustusten mukaan). Seinistä löytyy sisältä valubetonilautoja, ja pinnasta lastulevyä

Meille tulee avokeittiö, koska tykätään avaruudesta eli saadaan sillä olkkariin tilan tuntua. Meillä myös kokataan tosi harvoin. Ruokapöytää ei haluttu keittiöön. Oltais toki tykätty erillisestä ruokasalista tms, mutta ku ei kaikkee voi saada ni ruokapöytä tulee ikäänkuin keittiön ja olkkarin väliin. meilläkin suurin osa kotona tapahtuvasta aktiviteetista tapahtuu kuitenkin siinä olkkarissa, syömistä ja etätöitä myöten.

Huonekorkeus on turhan matala meille (245 maksimissaan). Kattokulmakin on vähä loivempaa ku rintsikoissa, olisko 1/2 vai miten toi nyt ilmaistaankaan mutta ei kuitenkaan siis mikään vaarallisen loiva.