Salaojitus maanvaraisen pohjalaatan alle

[mmuuronen]

Meidän rintsikassa tehtiin kuntokartoitus ja alakerran lattiassa ja seinistä mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Syynä on kapillaarinen kosteuden nousu koska pohjalaatta on aikoinaan (1955) perustettu suoraan maata vasten. Alakerran tiiliseinät ovat muurattu maanvaraisen laatan päältä pintalaatan alta, minkä takia seinärakenne imee kosteutta kosteasta alapohjasta.
Koska pohjavesi nousee lähes pohjalaattaan kiinni, suositteli kuntotarkastaja uuden salaojituksen rakentamista. Talon ulkopuolella ei ole vanhaa salaojitusta (vain maakaadot talosta poispäin). Vanhojen piirustusten mukaan vanha salaoja kulkee keskellä taloa talon päässä olevaan kaivoon. Käsityksemme mukaan tämä vanha (ruukkuputki?) salaoja ei toimi eli se on murtunut ja tukkeutunut aikojen saatossa.
Koska tarkoituksenamme on tehdä putkiremontti, niin olemme miettineet salaojituksen tekemistä vain talon alapohjan alle, jotta pohjaveden pintaa saisimme paikallisesti laskettua. Voisiko ajatella, että piikaisimme lattian auki vain viemärin kohdalta ja "poraisimme" tästä railosta alapohjan alta maaperään eri suuntiin aukkoja johon salaojaputken asentaisimme? Ajatuksena olisi näin kerätä pohjavesi ja johtaa se sokkelin ali pumppukaivoon ja siitä edelleen pihalle tehtävään imeytyskenttään. Olisko toimiva järjestely vai onko parempi vain piikata koko lattialaatta ja rakentaa salaojitus kallistumaan kohti pumppukaivoa?
Salaojituksen sijasta on tietysti mahdollisuus on keskittyä oireisiin eli asentaa pohjalaatan päälle Platon levy, jonka päälle voi asentaa vaikka laminaattiparketin. Tämä on luonnollisesti edullisempi tapa, mutta pohjalaatta olisi tällöin pohjavettä vasten ja kosteutta tulisi jatkuvasti Platon laatan alle josta se tuuletetaan sisäänpäin. Vai olisiko parempi puhaltaa kosteus puhaltimella ulos?
Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä em. toteutuksien toimivuudesta ja ehkäpä hinta-arvioitakin? .
Seinät on tarkoitus injektoida erikoisella emulsiolla esim.Vandex IC, jolloin seinä rakenteeseen muodostuu kapillaarikatko

[ibix]

salaojat eivät ratkaise sitä kapillaarista veden-nousu ongelmaa. salaojat on tarkoitettu pohjaveden pinnan säätelyyn. pohjavesi laskee putkien tasolle, mutta sen jälkeen seinien ja lattian kosteustaso riippuu täysin lattian alla olevasta maaperästä.

käytännössä salaojilla saa kellarin lattialla lilluvan veden poistumaan ja kapillaari katko on se mikä kuivattaa lattian ja seinät jos "pottu/viinikellari" halutaan muuhun kuin varastokäyttöön.

Jos vedätte putken sokkelin ali? niin miksi vain pumppaamoon asti? eikö se ole sama vetää sitten suoraan painovoimaisesti sinne imettämöön asti. ojan kaivaminen on helpompaa kuin voisi kuvitella, plus pihalle voi pyytää kaivinkoneen joka hujauttaa ojan alta aikayksikön.

salaojia kai yleensä laitetaan niin että aloitetaan ulkopuolen salaojilla, jolloin saadaan myös kellarin ja maan väliin eriste asennettua. toki jos kellarin lattian alla on hyvin toimivat salaojat laskee sekin pohjaveden pintaa alas. kaivuu hommat ulkona on paljon helpompi toteuttaa kuin kellarissa, joten miksi ei aloittaisi vaikka siitä että saa talon ulkopuolelle salaoja systeemin joka painovoimaisesti kuljettaa veden imetyskaivoon. pumput menee rikki ja käyttää sähköä. jos pohjavesi on heti lattian tason lähettyvillä, niin pumppu voi laulaa suht tiheäänkin.

kapillaarisen nousun estäminen on enemmän tapauskohtainen asia. savimaassa kosteus voi nousta jopa 10 m ylöspäin, seulotussa sorassa 80mm. periaate on että mitä hienompaa maa-aines on sitä enemmän vesi nousee sitä pitkin ylös (tai sen maa-aineksen rakeiden välissä siis). pahimmassa (esim. savimaalle perustettu talo tai nykyaikaiset "uudisrakennusnormit"?? täyttävä) tapauksessa kaivetaan seinän alle monttu metri kerrallaan, täytetään se salaojasoralla ja valetaan betonilla aukko tiiviiksi. talo on rempan jälkeen "perustettu soralle" jonka paksuus on enemmän kuin täyttämiseen käytetyn soran kapillaarinen nousukorkeus. otetaan "lego-palikka" pois ja tungetaan toinen tilalle yksi kerrallaan tämä kannattaa kaiketi tehdä myös ulkoa käsin esim. salaojarempan yhteydessä, niin voi seurata etenemistä seinän molemmilta puolilta.

ehkä teillä ei ollut kuitenkaan mitään näin isoa mielessä :D

pähkinän kuoressa:

jos se talo on perustettu soramaastoon, niin tuskin se kellarin kosteus on kapillaarisesta ilmiöstä johtuva. silloin riittää jos pohjaveden pinta säädetään salaojilla sopivan alas.

[pvalila]

Kun paikkakunta on Helsinki, niin ihmettelen vähän tuota imeytyskenttää: eiköhän niille salaojavesille jokin viemäri järjesty, jos viranomaisilta asiaa kysytte.

Kaivinkone ei tosiaankaan kauhean kauaa yhden talon reunustoja auki kaiva ja kyllähän pohjavesi sillä keinolla putoaa talon altakin.

Jos rahaa vain riittää, niin Fuktisolit sinne alas olisivat varmaankin aivan fiksu juttu.

Mutta tosiaan, millainen paikka ja millainen maaperä?

[Ahti71]

Taitaa olla ainoa "laillinen" vaihtoehto liittää salaojaputkisto kaupungin verkostoon.

[pvalila]

Taitaa olla ainoa "laillinen" vaihtoehto liittää salaojaputkisto kaupungin verkostoon.

Tuohonkin voi luvan saada: yksi talo ei ole ongelma, mutta jos liian moni noin tekee niin sitten jätevesien käsittely vaikeutuu.

Helsingissä tosin luulisi löytyvän myös sadevesiviemäri, johon tuon tyyppiset vedet paremminkin kuuluvat.

[masterplan]

Kuinka kauan nuo kapilaarikatko "emulsio" mömmöt yleisesti kestävät tuolla rakenteessa onko tutkittu.

[mmuuronen]

Talomme vieressä kadulla on sadevesiviemäri, johon pohjavedet voi johdattaa. Olen ymmärtänyt, että Helsingissä pohjavesiä ei saa johdattaa viemäriin, mutta ilmeisesti sadevesikaivoon voi johtaa?
Samalla tuli mieleen, että liityntä kaupungin viemäriin on samalla kadulla ja hyvin lähellä em. sadevesikaivoa. Olisiko näin mahdollista putkiremontin yhteydessä, kun pohjalaatan alla olevaa pohjaviemäriä uusitaan, niin samaan roiloon asennettaisiin salaojaputki, joka vietäisiin kadulle yhdessä viemäriputken kanssa. Voisiko olla toimiva järjestely?
Kuinka laajalta alueelta pohjavedet hakeutuisi tällaiseen salaojaan vai pitäisi olla haaroja vielä lisäksi?
Kostean alapohjan piikkaaminen ja salaojittaminen plus Fuktisolit yms päälle olisi toimivin systeemi, mutta hintaa tulee ilmeisesti 1000-1200€ per neliö? Aivan näin kallista remonttia emme olleet suunnitelleet...
Kustannuksiltaan realistisin vaihtoehto olisi viemäriroiloon tehty uusi salaojaputki (mahdollisin sivuhaaroin) ja muuten kostean pohjalaatan päälle Platon levy ja tuuletus sisäänpäin tai puhaltimella ulos. Kumpi tuuletustapa olisi parempi? Seiniin kuten alussa totesin kapillaarikatko injektoimalla. Ulkoseinissä ei havaittu kosteutta eli ongelma vain sisäseinissä, jossa tiili asennettu pohjalaatan päälle. Tein tänään koeporauksen lattiaan ja ilmeisesti pohjalaatan ja pintalaatan välissä on tojalevy. Ilmeisesti tämä on aikojen saatossa kostunut ja vaikuttaako tämä tieto suosituksiin alapohjaremontin suhteen?

[Ersti]

Sain juuri oman tiukan budjetin kellarirempan päätökseen. Lähtötilanne oli seuraava: kellarin seinissä kapillaarinen kosteudennousu puoli metriä lattiasta. Lattialaatta imi savimaasta kosteutta kuin sieni. Viime kesänä tein salaojarempan ja löin seinään patolevyn, jonka taakse metrin paksuudelta sepeli. Seinät kuivuivat heti, mitään merkittävää kapillaarista kosteudennousua en ole havainnut. Tänä vuonna uusittiin lattia. Asiaa helpotti huomattavasti autotalli, jonka kautta pikkukone saatiin helposti ajettua sisään. Savet pois, suodatinkankaan päälle sepeli ja salaojaputket. Sepelipedin päälle isodrän -levy, sen päälle suodatinkangas ja valu. Tein erillisen pumppukaivon lattian alla kulkeville salaojaputkille. Ratkaisu on toiminut hyvin. Jos kellariisi pääsee koneella,niin sitten suosittelen tätä mallia. Siinä ei kauaa nokka tuhise, kun koneella pistetään asialle.

[Vtec-Mies]

Sain juuri oman tiukan budjetin kellarirempan päätökseen. Lähtötilanne oli seuraava: kellarin seinissä kapillaarinen kosteudennousu puoli metriä lattiasta. Lattialaatta imi savimaasta kosteutta kuin sieni. Viime kesänä tein salaojarempan ja löin seinään patolevyn, jonka taakse metrin paksuudelta sepeli. Seinät kuivuivat heti, mitään merkittävää kapillaarista kosteudennousua en ole havainnut. Tänä vuonna uusittiin lattia. Asiaa helpotti huomattavasti autotalli, jonka kautta pikkukone saatiin helposti ajettua sisään. Savet pois, suodatinkankaan päälle sepeli ja salaojaputket. Sepelipedin päälle isodrän -levy, sen päälle suodatinkangas ja valu. Tein erillisen pumppukaivon lattian alla kulkeville salaojaputkille. Ratkaisu on toiminut hyvin. Jos kellariisi pääsee koneella,niin sitten suosittelen tätä mallia. Siinä ei kauaa nokka tuhise, kun koneella pistetään asialle.

Moi Ersti!
Kuulostaa hyvältä! Itseäni kiinnostaa aluksi tuolla tavalla tehdyn remontin kustannukset ja muukin, eli olisin kiitolinen jos jaksaisit vastata kirkoitukseeni
1. paljonko maksoi?
2. Ilmeisesti talossasi ei ole varsinaista anturaa, vaan valettu sorakerroksen päälle joka on saven päällä?
3. Kuinka syvälle kaivoit ohi kivijalan alareunan (siis yhä edelleen olettaen ettei ole sitä anturaa)?
3.1 Teitkö anturaa?
4. Ennenkuin laitoit patolevyn, korjailitko halkeamia jos niitä oli?
6. Laitoitko mitään lämmöneristystä ja jos niin mihin ja paljonko.
7. Laitoit metrin leveydeltä sepeliä, raekoko?
7.1 Koska laitoit sepeliä metrin ja alkoi heti kuivumaan, niin ei ole niitä eristyksiä, vaan alakerran huonelämpö kuivattaa siirtämällä kastepisteen johonkin X etäisyydelle sepeliin? Menikö oikein?
8. Onko seinän sisäpuolella bitumi vai ei?
8.1. Jos bitumi, onko talossasi ollut riventeeraus ja onko vielä?
8.2 Millainen siis nykyinen seinärakenne on (vaikka sisältäpäin lueteltuna)?
9. Tänä vuonna uusitte lattian, Miten purku suoritettiin, siis kaivoiteko koneella vaan kylmästi vai? puritteko kerralla kaiken vai osissa?
9.1 Paljonko otit savea pois, ts. kaivoitteko syvemmälle kuin seinärakentee alaosa?
9.2 Paljonko sepeliä ja raekoko?
9.3 miten asetitte uudet salaojaputket lattian alle? Ts. kierääkö seinänvierustoja ja sitten kääntyvät jotenkin pumppukaivolle? Vaiko onko vain säteittäin suoraan pumppukaivolle?
9.4 Mihin ja mistä teit pumppukaivon ja kuinka syvän?
9.5 Muuttuiko huonekorkeus?

Kauheasti kysymyksiä. mutta kun utelias olen. Itse olen ajatellut sitä salaoja hommaa sillain, että alottaa eka myös tuolta ulkopäin ja antaa talon "vakautua" vuoden myös. Lisäksi olen miettinyt että olisikos se järkevää laittaa vaikka metrin-parin välein sellainen T-haaroituspala siihen salaojaan ja kaivaa sitä lapiolla anturan alle sillain, että saa sitten kun tekee sisäpuolelle salaojitusta ja putkistoa, niin voi sitten yhdistää sen putkiston siihen. Onkohan se järkevää? Tuo pumppukaivo on tietysti yksi tapa, mutta en tiedä mihin sen sitten laittaisi.
Lisäksi olen ajatellut laittaa tuonne kivijalkaan semmoista kivivillan näköistä eritystä jonka voi rapata. Tulisi nätti. Kaverin kanssa kyllä ollaan ihmetelty etä eikö se kivivillan näköinen eriste muka vety kun maata vasten tulee. Tarvii vielä tutkia sitä ja käyttäjäkommenttia siitä. Tosin tuollaisen eristeen käyttö vissiin muutaa patolevyn käyttöä.. en muista kun sekoitaa nyt nuo eri materiaalien valmistustavat, mutta se pitää sitten selvittää.

[Matti Alander]

Kapillaariongelma rintamamiestalossa on erittäin yleinen ja myös yleisin kosteusriesa muissakin perustusrakenteissa. Tähän ei tehoa pelkkä salaojitus, vaan kosteudennousu voidaan eliminoida eri tavoin. Kustannuksia tulee tietysti aina mutta mikä on järkevintä ? Yleensä kerralla kuntoon talon loppuiäksi on pitkän päälle kannattavinta.
Aloituksesta ei oikein selvinnyt onko talo perustettu laatalle, jota ei voi purkaa vai onko kyseessä kuitenkin talo anturoilla, jonka on varistettu maanvaraisella lattialla. Kapillaarista kosteudennousu on ilmeisesti erittäin runsaasti, koska pyrkii nousemaan myös rivinteeraukseen.
Salaojitus lämpimässä talon alla kestää yleisesti tiiliputkellakin erinomaisesti. Ulkopuolella ovat pääsääntöisesti lyhytikäisempiä, varsinkin kellarin porrasmontuissa ja autotallin luiskissa, joissa jäätyvät ja lopulta rapautuvat.
Syynä saattaa myös olla täyttyneet lietepesät salaojakaivoissa, joita ei välttämättä ole koskaan tyhjennetty. On kuitenkin totta että pelkällä salaojittamisella ongelmasta päästä ja anturoihin pumpattavat Harzi tai Silikonit kapillaarikatkoiksi ovat paremminkin tarkoitettu paikkoihin, jossa kaivaminen on mahdotonta tai mielettömän kallista.
Tällaisessa tapauksessa, jossa kapillaarinen kosteudennousu on voimakasta, tulee perustukset salaojittaa anturatason alapuolelta. Kellarin seinä eristetään kaksinkertaisella 200 mm paksulla salaojittavalla lämmöneristeellä. Kosteuskuormaa saadaan laskettua salaojittamalla ja salaojittavalla lämmöneristyksellä saadaan aikaiseksi maaperän ja perustuksen väliin riittävän suuri lämpötilaero. Kosteus alkaa virtaamaan anturasta ja myös rivinteerauksesta lämpimämmästä viileämpään suuntaan, läpi Diffuusio avoimen salaojittavan lämmöneristeen, pisaroituen levyn ulkopinnassa tai maaperässä vedeksi jatkaen matkaansa painovoiman avulla salaojitusputkeen tai kerrokseen.
Mikäli mahdollista olisi rakenteena paras ja kosteusteknisesti toimivinkin, eristää myös maanpinnan yläpuolinen osa. Tähän eristykseen parempi vaihtoehto on käyttää rappaus eps S 60 levyä kuin kivivillaa.
Mikäli lattiarakenteen voisi purkaa ja se ei ole kantava rakenne, niin sama operaatio kuin seinällekin ja kuivuu ulospäin aivan samoin periaattein. Kallista tietysti tulee mutta myös toimii.
Kustannukset aina kiinnostavat, mikä on tietysti aina järkevää huomioida. Rintamamiestalotkin ovat erilaisia rakenteeltaan, sijainniltaan, sekä pihan ahtauden puolesta, joten kustannusta on vaikea kertoa näkemättä taloa ja suunnitelmia. Monien satojen vastaavien kohteiden kokemuksella tiedän, että tällaisen salaojitustyön hinta tarvikkeineen ja töineen on yleisesti kaupunkiseuduilla luokkaa 15-20 000 €, ilman pihankorjaustöitä. Mikäli vielä tulee hulevesiliitoksen tekeminen kaupungin verkkoon, lisääntyvät kustannukset haarukkaan 5-10 000 €. Työt kestävät yleisesti reilusta viikosta reiluun kahteen viikkoon tapauksesta riippuen.
Mikäli lattiana on kantava laatta, ovat vaihtoehdot vähissä jotka ovat kohtuuhintaan toimivia, yksi näistä on System Platon.

[Ersti]

Hei,sori että vastauksessa kesti. Matti ehtikin jo vastata hyvin osaan kysymyksistä. Kustannuksista en pitänyt kovin tarkkaa kirjaa. Kyllä yli kahdesta kympistä puhutaan, kun tekee kellarin ja salaojat. Teetin itse tuntityönä ja uskon että tuli halvemmaksi. En kaivanut paljoakaan seinän alaosan alle, kun todettiin että anturoita ei ole, vain kiviröykkiö,jonka päälle on tehty valu. Halkeamat toki korjasin ennen patolevyn laittoa. Mitään lisäeristeitä ei sen kanssa voi maan alle laittaa. Sorakin itse asiassa eristää jonninverran. Talossa ei ole rivinteerausta, bitumia ei onneksi ollut kuin satunnaisesti sisäpuolella.

Kellari uusittiin koneavusteisesti. Pojat kaivoi pikkukoneella ja roudasi dumpperilla savet pihalle. Käsipelillä olisi mennyt ikuisuus. Sisältä kaivettiin seinän alapinnan tasalle. Sorakoko sekä salaojissa että laatan alla on se perinteinen. Salaojaputket kierää kahta kautta kaivolle. Periaatteessa sora itsessään toimii salaojana,joten putkien kiemurtelulla en nähnyt paljoa lisäarvoa. Pumppukaivo on perus 315 rumpuputki, sama josta tein kulmakaivot salaojaan.