Lämpöpumppuja jos jonkinmoisia.

[Puulämmittäjä]

Kun seurailen keskusteluja eri mallisista lämpöpumpuista, niin aivan hymyyn menee suu. Jokaisessa pumpumainoksessa on sanat "-siirtää lämpöä ulkoilmasta tai maaperästä huonetilaan", jos vapaasti asian ilmaisee. Totuus kuitenkin on, että sillä lämmöllä mitä saadaan mainituista paikoista höyrystetään vain kylmäaine nestemmäisestä olomuodosta kaasumaiseen tilaan, joka sähkön ja kompressorin avulla lämmitetään n. 80 asteiseksi. Sillä kuumalla kaasulla lämmönsiirtimen avulla saadaan lämpöä talon tarpeisiin. Todellisuudessa lämpö on ihan tavallista ns. tolppasähkölämpöä. Kuitenkin pitää ottaa huomioon että sähkön lämmitysteho nousee komprimoinnin yhteydessä 3-4,5 kertaiseksi ja se on hyvä juttu se. Poistoilmapumput ovat näin ollen järkevin malli. Uudet rakennusmääräykset vaativat ilmanvaihdon uuteen taloon. Sillä huonelämpöisellä poistoilmalla höyrystetään se kylmäaine kaasuksi. Katolle palaa lähes 0- asteinen ilma. Tässä vaiheessa kannattaa miettiä lämpöpumpun sijoitusta. Poistoilmakoneissa ovat pyörivät osat huonelämmössä, mutta mm. Vilp-malleissa pihan puolella lumihangessa ja pakkasessa. Laakerit ovat paljon alttiimmat viottumaan kylmässä. Jos laitteen kylmäaine on esim. propaania niin kylmäaine R-290 höyrystyy vielä -42 asteen pakkasessa. Nyt tuleekin hauska kysymys. Mitä mieltä olette 150 m. syvän kallioreiän poraamisen tarpeellisuudesta. Sieltä saa lämpöä vain +5- asteen verran. Kannattaa vertailla hintoja eri järjestelmien välillä. Hinta-ero muodostuu siinä osassa joka on lämpöpumpun kompressorin imupuolella. Kompressorista eteenpäin on kaikki laitteet "samalla viivalla" toimiessan aivan samalla tavalla.

[pvalila]

Kun seurailen keskusteluja eri mallisista lämpöpumpuista, niin aivan hymyyn menee suu. Jokaisessa pumpumainoksessa on sanat "-siirtää lämpöä ulkoilmasta tai maaperästä huonetilaan", jos vapaasti asian ilmaisee. Totuus kuitenkin on, että sillä lämmöllä mitä saadaan mainituista paikoista höyrystetään vain kylmäaine nestemmäisestä olomuodosta kaasumaiseen tilaan, joka sähkön ja kompressorin avulla lämmitetään n. 80 asteiseksi. Sillä kuumalla kaasulla lämmönsiirtimen avulla saadaan lämpöä talon tarpeisiin. Todellisuudessa lämpö on ihan tavallista ns. tolppasähkölämpöä. Kuitenkin pitää ottaa huomioon että sähkön lämmitysteho nousee komprimoinnin yhteydessä 3-4,5 kertaiseksi ja se on hyvä juttu se. Poistoilmapumput ovat näin ollen järkevin malli. Uudet rakennusmääräykset vaativat ilmanvaihdon uuteen taloon. Sillä huonelämpöisellä poistoilmalla höyrystetään se kylmäaine kaasuksi. Katolle palaa lähes 0- asteinen ilma. Tässä vaiheessa kannattaa miettiä lämpöpumpun sijoitusta. Poistoilmakoneissa ovat pyörivät osat huonelämmössä, mutta mm. Vilp-malleissa pihan puolella lumihangessa ja pakkasessa. Laakerit ovat paljon alttiimmat viottumaan kylmässä. Jos laitteen kylmäaine on esim. propaania niin kylmäaine R-290 höyrystyy vielä -42 asteen pakkasessa. Nyt tuleekin hauska kysymys. Mitä mieltä olette 150 m. syvän kallioreiän poraamisen tarpeellisuudesta. Sieltä saa lämpöä vain +5- asteen verran. Kannattaa vertailla hintoja eri järjestelmien välillä. Hinta-ero muodostuu siinä osassa joka on lämpöpumpun kompressorin imupuolella. Kompressorista eteenpäin on kaikki laitteet "samalla viivalla" toimiessan aivan samalla tavalla.

Kyllä se lämpö nyt vain ihan oikeasti tulee maasta tai ilmasta.

Ajatus siitä, että lämpö voi virrata talon ulkopuolen pakkasilmasta talon lämpimään sisäilmaan kuulostaa luonnonvastaiselta, kun jokainen tietää, että lämpöhän siirtyy kuumemmasta kohti kylmää aivan samalla tavalla kuin vesi virtaa ylhäältä alaspäin.

Mutta kun lämpöpumppu on nimensä mukaisesti PUMPPU! Siis aivan kuten vesi voi pumpun avulla siirtyä alhaalta ylöspäin niin samalla tavalla pumpun avulla voi lämpö virrata kylmemmästä kohti kuumempaa.

Se lämpö, jonka esimerkiksi ilmalämpöpumppu luovuttaa talon sisälle, on todella ulkoilmasta otettua. Ilman voimaa ei tuo tapahdu ja tuohon pumppaamiseen tarvitaan sähköä. Ja koska ulkoilmasta todella otetaan lämpöä niin kyllä se puutarha talon takapihalla teoriassa hieman jäähtyykin sen takia, että sieltä lämpöä talon sisälle imetään.

No, ilmalämpöpumpun tapauksessa tuo on tietenkin aivan teoreettista, mutta maalämpöpiirin vaikutuksen voi pintaputkiston tapauksessa huomata ihan käytännössäkin: maa on roudassa pidempään kuin muualla.


**************************

Lämpötila ja lämmön määrä ovat kaksi aivan eri asiaa. Hemmetillisessä määräärässä - 100 asteista kalliota on perhanan paljon enemmän lämpöenergiaa kuin nyrkillisessä kalliota, joka on +100 asteen lämpötilassa. Tuo +5 astetta sopii lämpöpumpulle oikein hyvin, oleellista on, että tuon lämpöistä kamaa on saatavilla tarpeeksi.

**************************

Sähkön lämmitystehoa ei voi kasvattaa millään taikatempulla, energiaa ei voi tulla tyhjästä eikä energia voi kadota tyhjään. Kompressorin käytössä on kyse vain siitä, että lämpöä siirretään talon ulkoa talon sisälle, se määrä joka sisälle tulee on väistämättä jostain muualta pois (ts. takapihan ilmasta, lämpökaivosta tms.).

[pete73]

Poistoilmalämpöpumput ovat vain ilmanvaihtokoneita.... Vaikka talteenotto tapahtuukin lämpöpumpulla, ei se tarkoita että talteen saataisiin yhtään enempää kuin "tavallisella" ilmanvaihtokoneella...
Jos ulos puhalletaan noin 0-asteista ilmaa ja tilalle saadaan ulkoa vaikka -10-asteista, niin se erotus on edelleen lämmitettävä jollain (=sähköllä).
Lisäksi talon rakenteiden läpi katoaa lämpöä joka niinikään on korvattava jollain...
Poistoilmapumppu tuottaa lisää lämpöä taloon VAIN silloin kun ulos puhallettava ilma on kylmempää kuin ulkoilma... Kaiken lisälämmön se tekee vastuksilla eli suoralla sähkölämmityksellä...
Mainospuheet ovat kyllä kieltämättä komeita

Ilmalämpöpumppu (siis ulkoyksikkö) taas imee sisäänsä valtavat määrät ulkoilmaa ja puhaltaa sen kaiken ulos kylmempänä, siitä saadun lämmön se siirtää kylmäaineen ja kompressorin avulla sisäyksikköön, joka imee sisäilmaa ja puhaltaa sen lämmitettynä takaisin..

[Snowman]

Nii`n energiamäärä ei katoa minekään , se vain muuttaa muotoaan ,lopulta se kai katoaa avaruuteen lämmittäen sitä ? Mutta todellakin maasta/ilmasta saamme sitä otettua talteen vaikkakin siihen jonkin verran sähkö(-energiaa) apuna tarvitaankin.

[tuuma]

Poistoilmalämpöpumput ovat vain ilmanvaihtokoneita.... Vaikka talteenotto tapahtuukin lämpöpumpulla, ei se tarkoita että talteen saataisiin yhtään enempää kuin "tavallisella" ilmanvaihtokoneella...
Jos ulos puhalletaan noin 0-asteista ilmaa ja tilalle saadaan ulkoa vaikka -10-asteista, niin se erotus on edelleen lämmitettävä jollain (=sähköllä).
Lisäksi talon rakenteiden läpi katoaa lämpöä joka niinikään on korvattava jollain...
Poistoilmapumppu tuottaa lisää lämpöä taloon VAIN silloin kun ulos puhallettava ilma on kylmempää kuin ulkoilma... Kaiken lisälämmön se tekee vastuksilla eli suoralla sähkölämmityksellä...
Mainospuheet ovat kyllä kieltämättä komeita

Jep, PILP:it eivät ole varsinaisia lämmityslaitteita vaan tehokkaita lämmöntalteenottokojeita. Pyörivät lämmöntalteenottokiekot toimivat 90% molemmin puolin olevalla hyötysuhteella ja se kiekon pyörittäminen ei kovin paljoa sähköä syö, joten sikäli ovat parempia kuin PILP:it. PILP toimii mainiosti kesällä lämmittämällä käyttövettä.

[Putkimiess]

Poistoilmalämpöpumput ovat vain ilmanvaihtokoneita.... Vaikka talteenotto tapahtuukin lämpöpumpulla, ei se tarkoita että talteen saataisiin yhtään enempää kuin "tavallisella" ilmanvaihtokoneella...
Jos ulos puhalletaan noin 0-asteista ilmaa ja tilalle saadaan ulkoa vaikka -10-asteista, niin se erotus on edelleen lämmitettävä jollain (=sähköllä).
Lisäksi talon rakenteiden läpi katoaa lämpöä joka niinikään on korvattava jollain...
Poistoilmapumppu tuottaa lisää lämpöä taloon VAIN silloin kun ulos puhallettava ilma on kylmempää kuin ulkoilma... Kaiken lisälämmön se tekee vastuksilla eli suoralla sähkölämmityksellä...
Mainospuheet ovat kyllä kieltämättä komeita

Jep, PILP:it eivät ole varsinaisia lämmityslaitteita vaan tehokkaita lämmöntalteenottokojeita. Pyörivät lämmöntalteenottokiekot toimivat 90% molemmin puolin olevalla hyötysuhteella ja se kiekon pyörittäminen ei kovin paljoa sähköä syö, joten sikäli ovat parempia kuin PILP:it. PILP toimii mainiosti kesällä lämmittämällä käyttövettä.

Ilmalämpöpumppu = ottaa talteen ulkoilmassa olevaa lämmitysenergiaa. Esim ulkona on 0 astetta
Poistoilmalämpöpumppu = ottaa ihan samalla tekniikalla talteen poistoilmassa olevaa lämmitysenergiaa. Esim sisällä 20 astetta.
Hyötysuhde tuottaa lämpöä 0 asteesta tai 20 asteesta tuottaa lämpöpumpulla kyllä ihan erilaiset hyöstysuhdekäyrät.
Eli pelkkä ilmastointilaite työntää kertaalleen lämmitetyn ilman ulos sellaisenaan ellei välissä ole konvektoria (lämmönsiirrin) jolla poistoilma lämmittää tuloilmaa (todenäköisesti on). Jos taas vehkeessä tämän lisäksi on lämpöpumppu muuttuu tilanne toiseksi.
Poistoilmalämpöpumpun toiminta ei siis millään tavalla perustu ulkolämpötilaan eikä ole siitä riippuvainen. Vaan siitä kuinka paljon lämmitysenergiaa ulos puhallettava ilma sisältää ja kuinka paljon siitä saadaan "uusiokäytettyä"

[tuner]

Jätät nyt kokonaan huomioimatta lämpökapasiteetin. ILPillä sitä on käytettävissä periaatteessa rajattomasti kunhan ulkoyksikössä on tarpeeksi tehokas propelli. PILPissä se on kiinni ilmanvaihdosta.

Laskelma (disclaimer: piti tosin kerrata wikipediasta vähän):

Ilman ominaislämpökapasiteetti (c) vakiopaineessa =~ 1 kJ / (K*kg)

Esimerkkinä 120-neliöinen kämppä, jossa on 2,5 metriä korkeat huoneet.
Tilavuutta on: 120 m^2 * 2,5 m = 300m^3

Kämpän tilavuudellinen ilmaa painaa ~360kg (http://ilmatieteenlaitos.fi/erikoiset-kysymykset#15)

Kämpän ilmamäärän lämpökapasiteetti = 360 kg * 1 kJ/(K*kg) = 360 kJ/K

Jos poistoilmasta pumpataan lämpöä niin paljon että se kylmenee esim 0-asteiseksi (20K), saadaan siitä energiaa: 360 kJ/K * 20K = 7200 kJ
... joka on kilowattitunteina 7200 kWs / 3600 s/h = 2kWh

Jos ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa niin poistoilmasta saadaan 1kWh energiaa tunnissa lämmitykseen, eli vastaa kilowatin lämppäriä. Paree olla hyvin eristetty kämppä jos tuolla luulee pärjäävänsä.

Tossakin vähän aiheesta: http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammi ... ampopumppu

[pete73]

Jätät nyt kokonaan huomioimatta lämpökapasiteetin. ILPillä sitä on käytettävissä periaatteessa rajattomasti kunhan ulkoyksikössä on tarpeeksi tehokas propelli. PILPissä se on kiinni ilmanvaihdosta.

Laskelma (disclaimer: piti tosin kerrata wikipediasta vähän):

Ilman ominaislämpökapasiteetti (c) vakiopaineessa =~ 1 kJ / (K*kg)

Esimerkkinä 120-neliöinen kämppä, jossa on 2,5 metriä korkeat huoneet.
Tilavuutta on: 120 m^2 * 2,5 m = 300m^3

Kämpän tilavuudellinen ilmaa painaa ~360kg (http://ilmatieteenlaitos.fi/erikoiset-kysymykset#15)

Kämpän ilmamäärän lämpökapasiteetti = 360 kg * 1 kJ/(K*kg) = 360 kJ/K

Jos poistoilmasta pumpataan lämpöä niin paljon että se kylmenee esim 0-asteiseksi (20K), saadaan siitä energiaa: 360 kJ/K * 20K = 7200 kJ
... joka on kilowattitunteina 7200 kWs / 3600 s/h = 2kWh

Jos ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa niin poistoilmasta saadaan 1kWh energiaa tunnissa lämmitykseen, eli vastaa kilowatin lämppäriä. Paree olla hyvin eristetty kämppä jos tuolla luulee pärjäävänsä.

Tossakin vähän aiheesta: http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammi ... ampopumppu

Ja tähän lisäksi... kun sitä ilmaa puhalletaan ulos, niin ulkoa otetaan tietenkin sama määrä kylmää ilmaa tilalle, joka tietenkin pitää lämmittää 20-asteiseksi (esim. -10 asteen lämpötilasta -> 1,5kW).... tähän kun vielä lisätään muut lämpöhäviöt, niin yllätys yllätys... PILP-talouden sähkönkulutus on suunnilleen sama kuin suorasähkölämmitteisen
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=3.0 tuolta löytyy kertomuksia "tyytyväisiltä" PILPin omistajilta...

[Putkimiess]

Jäi juu huomiotta. Kiitos ojennuksesta :)

[pvalila]

Ilmasta-ilmaan pilppejä ovat harrastajat itse rakentaneet, sellaisen kun saa näppärästi tuollaisesta 200 euron ilmankuivaimesta.

Käytännössä noiden laitteiden cop on huonompi kuin hyvälaatuisen ilpin aina noin -15 asteeseen asti eli pääsääntöisesti kannattaa tehdä lämpö ilpillä ja pitää pilp pois päältä vaikka sellaisen olisi rakentanutkin.

Tällä saitilla moisen laitteen on tehnyt ainakin nimimerkki Maanma.

[Putkimiess]

Ilmasta-ilmaan pilppejä ovat harrastajat itse rakentaneet, sellaisen kun saa näppärästi tuollaisesta 200 euron ilmankuivaimesta.

Käytännössä noiden laitteiden cop on huonompi kuin hyvälaatuisen ilpin aina noin -15 asteeseen asti eli pääsääntöisesti kannattaa tehdä lämpö ilpillä ja pitää pilp pois päältä vaikka sellaisen olisi rakentanutkin.

Tällä saitilla moisen laitteen on tehnyt ainakin nimimerkki Maanma.

Pilppi parilla sataa?? Minkälainen pumppu niissä on?

[Puulämmittäjä]

Nyt taitaa olla tässä keskustelussa mukana myös väärin ymmärrystä tai termit sekaisin. PILP eli poistoilmapumppu on laite jossa on kompressori jolla esim. freon kaasua komprimoidaan ja saadaan lämpöä. Se laite jossa on vain alumiininen kenno, jossa sisään tuleva ja poistuva ilma menevät ristkkäin on tosiaankin lämmönvaihdin. Se tekniikka on otettu käyttöön 1970 luvun loppupuolella. Siis se on ilmastoinnin esilämmitin ei muuta. Hyötyä siitäkin on. Jos ilmastointikojeen lämmitysvastukselle saadaan lämpimämpää kun pakkasasteista ilmaa, siinä se hyöty on. Parempi sekin kun ei mitään.

[Putkimiess]

Nyt taitaa olla tässä keskustelussa mukana myös väärin ymmärrystä tai termit sekaisin. PILP eli poistoilmapumppu on laite jossa on kompressori jolla esim. freon kaasua komprimoidaan ja saadaan lämpöä. Se laite jossa on vain alumiininen kenno, jossa sisään tuleva ja poistuva ilma menevät ristkkäin on tosiaankin lämmönvaihdin. Se tekniikka on otettu käyttöön 1970 luvun loppupuolella. Siis se on ilmastoinnin esilämmitin ei muuta. Hyötyä siitäkin on. Jos ilmastointikojeen lämmitysvastukselle saadaan lämpimämpää kun pakkasasteista ilmaa, siinä se hyöty on. Parempi sekin kun ei mitään.

Näin vähän ajattelinkin

[warixenjalka]

Olen jo pitempään miettinyt, että miksei ilppejä (ulkoyksikköä) sijoiteta rossipohjaan? En muista nähneeni tästä keskustelua. Itsellä ei ole mitään kokemusta ilpeistä, joten sikäli olen täysin ummikko tässä asiassa.

Plussana näkisin sen, että hyötysuhde paranisi, koska pumppu olisi ulkoilmaa hieman lämpimämmässä tilassa, sekä sen ei niinkään vähäisen seikan, että pumppu olisi piilossa katseilta sekä säältä.
Lisäksi pumpulle voisi tehdä erillisen telineen rossipohjan lattialle, ettei se aiheuttaisi "vibroja" talon rakenteissa.

Miinuspuolet ovat lähinnä arvailujen varassa, mutta todennäköisesti se kylmentäisi rossipohjan talvisin (joten lattian tulisi olla kunnolla eristetty), ja tuottaisi kosteutta tilaan (keruusäiliö pumpun alle?).
Kaikkiin rossipohjiin tämä ei tietenkään kävisi vaan korkeutta tulisi olla riittävästi pääsy pumpun luo oltava hyvä.

Onko nuo miinus puolet suuremmat kuin plussat?

[tuner]

Olen jo pitempään miettinyt, että miksei ilppejä (ulkoyksikköä) sijoiteta rossipohjaan?

Kun ei siellä rossipohjassa ole enempää lämpöä kuin mitä sinne lattian läpi vuotaa. Vähän kuin yrittäisit pumpata vettä tyhjästä kaivosta.

Toki rossipohja on tuuletettu, mutta paremmin ulkoyksikkö saa ilmaa ihan ulkona pihalla.