eli talossa on kellarissa ja keskikeroksessa lattialämmitys vedellä ylin kerros jossa makuuhuoneet on patterit niin millainen olisi järkevä rakaisu noiden säätämiseen ja muutenenkin toiminnan kannalta järkevä?
putkimies aikoisi kovasti laittaa kaikki samaan säätöpiiriin ja sit laittaa jokaiseen linjasäätöventtiilit väliin joilla virtausta pienentämällä tai suurentamalla saiai kaikki balanssiin ja oumanni hoitaisi lopun säädön ulkoanturilla. mutta nyt mikään ei ohjaa keskikerroksen lämpötilaa eli jos lämmitän takkaa keskikerroksessa läpötila nousee mutta eihän silloin öljyä säästy yhtään vaan saman verra ja sisällä ylikuuma eikö? nyt hommasin mutta en ole viellä asentranut sisä lämpötila anturin jonka laitan keskikerrokseen että edes hieman säästyy öljyä lämmityksellä mutta taas kun lämmitän ja anturi säätää lämpöä pienemmälle niin tällöinhän mielestäni yläkerta jossa patterit saataa kovalla pakkasella jäähtyä eikö?
ja sitten tietysti myös kellari joka nyt remontin alla mutta putket lattiassa joka myös alkaa lämmetä ihan kohta. olenko nyt aivan väärässä?
mielestäni ainakin patterit pitäisi laittaa omaan piiriin vaikka ihan käsisäädöllä jolloin patteritermpstaatit hoitaisi sädön ja sitten oumanni hoitelisi lattiaa.
jos hyvän haluaa niin laittaisi viellä molemmat laittialämmitykset omalla piirillä.
kertokaahan mielipide olenko nyt ihan hukassa.
järkevä lämmityspiiri.
Re: järkevä lämmityspiiri.
Mulla on lämmitysjärjestelmän uusimisen jälkeen hyvin samantapainen tilanne ja itse ajattelin toteuttaa lämmityksen kellarissa ja asuinkerroksessa kummatkin omalla säätöpiirillä. Mä en ole täksi talveksi tilannut lämmitysöljyä tankkiin vaan käytän ihan kanistereita. Siinä on oppinut hyvin huomaamaan, miten eri säädöt vaikuttaa löpön kuluutkseen; jos esim. asuinkerroksesta tarve pienentää lämpötilaa - kaksi tapaa: 1. termostaattien ruuvaus pienemmälle -> vaikutus löpön kulutukseen pieni. 2. Termostaatit täysin auki ja shunttiventtiilin säätäminen pienemmälle -> vaikutus löpön kulutukseen todella huomattava.
Kellari meillä varmasti eristämisenkin jälkeen vaatii korkeamman menoveden lämpötilan kuin asuinkerros, mutta mun mielestä ei ole mitään järkeä ajaa koko taloa ylikuumalla menovedellä. Että saan kellarin kuitenkin kohtuullisen lämpöiseksi, laitan kaksi shunttia jota kumpaakin ohjaamaan oumanin EH-80, lisättynä huonekompensointi yksiköillä - näin esim. asuinkerroksen pönttiksen lämmitys vaikutus pitäisi näkyä menoveden lämpötilassa. TOsin en itedä kuinka nopeasti EH-80 säätää sitten menoveden lämpötilaa. Tuota EH-80 ajattelin vain siksi, että niitä saa käytettynä kohtuullisen halvalla(eikä sitä taideta enää edes valmistaa) ja noiden uusimpien mallien hinnat on jo sitten aika kipeitä.
Tosin mulla ei vielä ole hajua tuon kahden säätöpiirin toteuttamisesta noin niinku putkimiehen kannalta mutta eiköhän sekin vielä hahmotu...
Sulla on yläkerrassa patteri ja asuinkerroksessa lattialämmitys niin ainakin mun mielestä nuo vaatisi ilman muuta erilliset säätöpiirit, mutta menee kyllä jo vähän hankalaksi. Lattialämmityksessa kun menoveden lämpötila on pienempi kuin pattereissa. Mites jos yläkerran patterit laittaisi samaan linjaan lattialämmityksen kanssa, mutta avuksi laittaisi vaikka ihan liikuteltavan öljytäytteisen sähköpatterin. Mulla ei sama menoveden lämpötila riitä yläkerrassa kuin mikä alakerrassa niin olen laittanut sähköpatterin avuksi, jolla sitten nostan lämpöä viimeiset 2-3 astetta.
Kellari meillä varmasti eristämisenkin jälkeen vaatii korkeamman menoveden lämpötilan kuin asuinkerros, mutta mun mielestä ei ole mitään järkeä ajaa koko taloa ylikuumalla menovedellä. Että saan kellarin kuitenkin kohtuullisen lämpöiseksi, laitan kaksi shunttia jota kumpaakin ohjaamaan oumanin EH-80, lisättynä huonekompensointi yksiköillä - näin esim. asuinkerroksen pönttiksen lämmitys vaikutus pitäisi näkyä menoveden lämpötilassa. TOsin en itedä kuinka nopeasti EH-80 säätää sitten menoveden lämpötilaa. Tuota EH-80 ajattelin vain siksi, että niitä saa käytettynä kohtuullisen halvalla(eikä sitä taideta enää edes valmistaa) ja noiden uusimpien mallien hinnat on jo sitten aika kipeitä.
Tosin mulla ei vielä ole hajua tuon kahden säätöpiirin toteuttamisesta noin niinku putkimiehen kannalta mutta eiköhän sekin vielä hahmotu...
Sulla on yläkerrassa patteri ja asuinkerroksessa lattialämmitys niin ainakin mun mielestä nuo vaatisi ilman muuta erilliset säätöpiirit, mutta menee kyllä jo vähän hankalaksi. Lattialämmityksessa kun menoveden lämpötila on pienempi kuin pattereissa. Mites jos yläkerran patterit laittaisi samaan linjaan lattialämmityksen kanssa, mutta avuksi laittaisi vaikka ihan liikuteltavan öljytäytteisen sähköpatterin. Mulla ei sama menoveden lämpötila riitä yläkerrassa kuin mikä alakerrassa niin olen laittanut sähköpatterin avuksi, jolla sitten nostan lämpöä viimeiset 2-3 astetta.
-
Maatilallinen
- Jäsen
- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: järkevä lämmityspiiri.
Tuo putkimiehen ratkaisu ei ole hyvä.
Ensinnäkin yläkerran pattereille oma piiri kattilaltaan, se ei vaadi kuin 2 "ylimääräisen" putken vedon keskikerroksesta kattilaan, koska keskikerroksen jakotukille tulevista putkistahan ne muuten otettaisi. Tähän ei välttämättä tarvita automatiikkaa, käsikäyttöinen shuntti ja patteritermostaatit riittää.
Keskikerroksen lattialämmitykseen oma piiri + Ouman, tämä on talon tärkein piiri. Tähän se sisätila-antura.
Kellarin lattialämmitys joko samaan kuin keskikerros, mielellään tähän myös Oumanin säätö, Ouman EH-203, jolla pystyy ohjaamaan molemmat piirit, tai Ouman EH-800 ja siihen laajennusyksikkö toiselle shuntille. Taikka jos valmiina jo Ouman toiseen shunttiin, ostaa tähän vaikka Automix 10 -säätäjän, jossa ei tosiaan ole mitään hienouksia, mutta toimii.
Ei maksa kuin reilut 200€uroa. Ja on pistorasialiitännällä, joka on ihan hyvä juttu lämmönsäätäjissä jos talossa ei ole ylijännitesuojia. Kesäksi kun lähtee matkoille tms... vetää töpselit irti, niin ei hajoa kalliit säätimet. Mulla Ouman EH-201L käy huollossa jokaisen vähän isomman ukkosen jälkeen, tosin nykyään sillä on hyvät (ja kalliit) ylijännitesuojat, kuten myös koko talossa.
Ensinnäkin yläkerran pattereille oma piiri kattilaltaan, se ei vaadi kuin 2 "ylimääräisen" putken vedon keskikerroksesta kattilaan, koska keskikerroksen jakotukille tulevista putkistahan ne muuten otettaisi. Tähän ei välttämättä tarvita automatiikkaa, käsikäyttöinen shuntti ja patteritermostaatit riittää.
Keskikerroksen lattialämmitykseen oma piiri + Ouman, tämä on talon tärkein piiri. Tähän se sisätila-antura.
Kellarin lattialämmitys joko samaan kuin keskikerros, mielellään tähän myös Oumanin säätö, Ouman EH-203, jolla pystyy ohjaamaan molemmat piirit, tai Ouman EH-800 ja siihen laajennusyksikkö toiselle shuntille. Taikka jos valmiina jo Ouman toiseen shunttiin, ostaa tähän vaikka Automix 10 -säätäjän, jossa ei tosiaan ole mitään hienouksia, mutta toimii.
Ei maksa kuin reilut 200€uroa. Ja on pistorasialiitännällä, joka on ihan hyvä juttu lämmönsäätäjissä jos talossa ei ole ylijännitesuojia. Kesäksi kun lähtee matkoille tms... vetää töpselit irti, niin ei hajoa kalliit säätimet. Mulla Ouman EH-201L käy huollossa jokaisen vähän isomman ukkosen jälkeen, tosin nykyään sillä on hyvät (ja kalliit) ylijännitesuojat, kuten myös koko talossa.
Re: järkevä lämmityspiiri.
juurikin tuollaista itsekin järkeilin näin maalaisjärjellä mutta putkimihellä oma mielipiteensä. ja itse asiasa kaikki putki työt saa tehtyä ihan pannu huoneessa josta lähtee keskikerroksen lattiatukille omat putket ja yläkerran pattereille omat putket pannuhuoneesta asti. no jahka herra putkimies malttaa taas tulla niin täytyypi tehdä muutoksia.
Re: järkevä lämmityspiiri.
Hei!
Oma mielipiteeni olisi laittaa ohjausyksiköksi tarkka digitaalinen Ouman 203. Yläkerran pattereihin uusia uudet venttiilit ja termostaatit. Pannuhuoneeseen rakennetaan kaksi säätöpiiriä joita molempia ohjaa Ouman 203. Lattialämmityksille oma piiri ja patteriverkostolle omansa . Oumanniin huonekompensointi yksikköä ei omasta mielestäni kannata laittaa kolmikerroksisessa talossa lainkaan. Hommasta tulisi todella namu jos laittaisi vielä jakotukeille omat säätöjärjestelmät huonetilatermostaateilla (ei pakollinen). Lisäksi voisi valita säätöpiirien pumpuiksi jotkut huippupumput hyvillä säädöillä esim. Grundfosin Alphat (ei pakollinen).
Tämän jäkeen voi aloittaa hakemaan lämmityskulujen minimoimista. Säätökäyrää voi kokeilla pudottaa tehdasasennuksista 3-8 astetta sekä hakea 5-piste käyrällä optimaalista lämmitystä eri ulkolämpötiloissa. Lisäksi pumppujen pyörintänopeutta säätämällä hakea pienimmän mahdollisen virtaaman, jolla saadaan talo lämpiämään. Säätöjen hakeminen onnistuu yksinkertaisesti seuraamalla sisälämpötiloja eri ulkolämpötiloissa ja tekemällä 1 asteen säätöjä menovedenlämpötilassa Oumanniin. Halvemmilla säätöjärjestelmillä säätöjen tarkkuus ei ole hyvä ja tarkkaa lämmityksen optimointia ei voi toteuttaa.
Oma mielipiteeni olisi laittaa ohjausyksiköksi tarkka digitaalinen Ouman 203. Yläkerran pattereihin uusia uudet venttiilit ja termostaatit. Pannuhuoneeseen rakennetaan kaksi säätöpiiriä joita molempia ohjaa Ouman 203. Lattialämmityksille oma piiri ja patteriverkostolle omansa . Oumanniin huonekompensointi yksikköä ei omasta mielestäni kannata laittaa kolmikerroksisessa talossa lainkaan. Hommasta tulisi todella namu jos laittaisi vielä jakotukeille omat säätöjärjestelmät huonetilatermostaateilla (ei pakollinen). Lisäksi voisi valita säätöpiirien pumpuiksi jotkut huippupumput hyvillä säädöillä esim. Grundfosin Alphat (ei pakollinen).
Tämän jäkeen voi aloittaa hakemaan lämmityskulujen minimoimista. Säätökäyrää voi kokeilla pudottaa tehdasasennuksista 3-8 astetta sekä hakea 5-piste käyrällä optimaalista lämmitystä eri ulkolämpötiloissa. Lisäksi pumppujen pyörintänopeutta säätämällä hakea pienimmän mahdollisen virtaaman, jolla saadaan talo lämpiämään. Säätöjen hakeminen onnistuu yksinkertaisesti seuraamalla sisälämpötiloja eri ulkolämpötiloissa ja tekemällä 1 asteen säätöjä menovedenlämpötilassa Oumanniin. Halvemmilla säätöjärjestelmillä säätöjen tarkkuus ei ole hyvä ja tarkkaa lämmityksen optimointia ei voi toteuttaa.