Kai sitten keität kahvivedenkin energiaa säästäen, pikkaisen kun sitä kädellä aluksi lämmittää niin siitä se lähtee imemään ympäristöstä lämpöä ja
kohta jo kiehuukin.
Eikös sulle ole tullut jo hiki? Huoneen lämpö toki hyökkää päälle. Kun huone on jäähtynyt absoluuttiseen nollapisteeseen niin vielä sitä lämpöä
riittää maailmankaikkeudessa lisää.
Sun ei kannata mennä saunaan, siellä tulee vilu. Siellä sä suorastaan vuodat lämpöä, niin kauan kuin sitä kropassa on hivenkin jäljellä.
Jäätyneiden putkien sulatus
Re: Jäätyneiden putkien sulatus
Juu... mutta kun tuossa on juurikin kysymys absorptiojäähdytyksestä yksinkertaisimmillaan. Vesi höyrystyy, höyrystyessä veteen sitoutuu energiaa sen ympäristöstä (ilmavirtaus ja pinta, jolta vesi höyrystyy) ja ilmavirtaus vie vesihyöryn mennessään -> pinta, jolta höyrystyminen tapahtuu jäähtyy koska siltä siirtyy kokoajan energiaa systeemin ulkopuolelle poistuvan vesihöyryn mukana.markokoo kirjoitti: Yksinkertaisimmillaan siis kyse on tuosta pullon viilentämisestä auringossa märän rätin avulla. Tämän pystyy testaamaan hyvin ottamalla pullon, ulkolämpötilamittarin, rätin ja hiustenkuivaimen. Tuossa tapahtuu luonnollisesti vain yksi sykli, jollei rättiä kastella uudestaan.
Kiinteästä nestemäiseen olomuodonmuutoksessa tapahtuu toki sama ilmiö, ympäristön energiaa sitoutuu olomuodonmuutokseen, mutta kyse ei ole yksin siitä vaan tarvitaan myös energiavirta systeemistä ulos jotta systeemi jäähtyisi.
Jos putket oikeasti jäätyisivät lisää ympäristön lämpötilan kohotessa tai niitä lämmitettäessä niin olomuodonmuutosten sitoma energia ja lämpövirran putkesta ulos täytyisi olla suurempi kuin putkeen tuotava energia... mikä sinänsä on varsinkin puhuttaessa pelkästä ympäristön lämpötilan muutoksesta (vanha viidakon viisaus 1: Sitten ne putket vasta jäätyvätkin kun pakkanen alkaa lauhtua) on mahdottomuus koska olomuodon muutoksia ei tapahdu ja lämpötilaero on aina sellainen että lämpövirta on putkeen päin.
Re: Jäätyneiden putkien sulatus
Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Viidakon viisaus 1:stä oli juttua siinä aiemmassa viestiketjussa.
Taasen putken lämmityksessä tapahtuva lisäjäätyminen on eri juttu.
Tarkastellaan metrin pätkää putkea, jossa 10 cm jäätä keskellä. Muu osa vedestä nestemäisenä lähellä nollaa. Aletaan lämmittämään putkea keskeltä kohdasta joka jäässä -> jää sulaa, eli tapahtuu faasimuutos. Tämä tarvitsee lämpöä, josta osa otetaan siitä lämmönlähteestä, mutta osa myös vedetään vierestä vedestä. Vesi vieressä jäätyy luovuttaessaan lämpöä lämmitettävässä kohdassa sulavaan jäähän. Eli tapahtuu faasimuutos molempiin suuntiin eri kohdissa.
Putkimiehet (ja ne joille asia on opetettu kansanviisauden kautta) tietävät, että putkea ei parane lämmittää lujaa tai jos lämmitetään jollain reilummin lämpöä tuottavalla vehkeellä, niin silloin aloitetaan lämmitys sulasta osasta eikä suoraan jäätyneestä kohdasta. Tällä saadaan muun osan putkesta lämpötila sellaiseksi että isompi osa putkea ei vedä jäähän.
Taasen putken lämmityksessä tapahtuva lisäjäätyminen on eri juttu.
Tarkastellaan metrin pätkää putkea, jossa 10 cm jäätä keskellä. Muu osa vedestä nestemäisenä lähellä nollaa. Aletaan lämmittämään putkea keskeltä kohdasta joka jäässä -> jää sulaa, eli tapahtuu faasimuutos. Tämä tarvitsee lämpöä, josta osa otetaan siitä lämmönlähteestä, mutta osa myös vedetään vierestä vedestä. Vesi vieressä jäätyy luovuttaessaan lämpöä lämmitettävässä kohdassa sulavaan jäähän. Eli tapahtuu faasimuutos molempiin suuntiin eri kohdissa.
Putkimiehet (ja ne joille asia on opetettu kansanviisauden kautta) tietävät, että putkea ei parane lämmittää lujaa tai jos lämmitetään jollain reilummin lämpöä tuottavalla vehkeellä, niin silloin aloitetaan lämmitys sulasta osasta eikä suoraan jäätyneestä kohdasta. Tällä saadaan muun osan putkesta lämpötila sellaiseksi että isompi osa putkea ei vedä jäähän.
Re: Jäätyneiden putkien sulatus
Ymmärrän kyllä ja teoriassa sekä käytännössä näin tapahtuu, mutta onko sillä jotakin merkitystä on täysin toinen asia... lämpölaajeneminen rikkoo putken eikä mitään jään kasvua ehdi tapahtumaan ja mikäli putki kestäisi ja jään kasvu ehtisikin tapahtumaan niin sulaan jatkuvasti tarjottu lämpövirta johtaisi siihen että sula kasvaisi ja rajapintojen ilmiöt siirtyisivät rajapintojen mukana eteenpäin.markokoo kirjoitti:Tarkastellaan metrin pätkää putkea, jossa 10 cm jäätä keskellä. Muu osa vedestä nestemäisenä lähellä nollaa. Aletaan lämmittämään putkea keskeltä kohdasta joka jäässä -> jää sulaa, eli tapahtuu faasimuutos. Tämä tarvitsee lämpöä, josta osa otetaan siitä lämmönlähteestä, mutta osa myös vedetään vierestä vedestä. Vesi vieressä jäätyy luovuttaessaan lämpöä lämmitettävässä kohdassa sulavaan jäähän. Eli tapahtuu faasimuutos molempiin suuntiin eri kohdissa.
Minun vakaa mielipiteeni on että tässä etsitään väkisin teoreettista selitystä ilmiölle jo lähtökohtaisesti väärän hypoteesin pohjalta... peruskysymys johon kannattaa aina välillä palata on: Onko ilmiö havainnoitsijan tai havainnointitavan aiheuttama vai onko se olemassa riippumatta niistä? Et ole ainoa, joka asiaa selittää tällä tavalla... tämä on esimerkiksi fyysikoille tyypillinen tapa selittää ilmiö ja insinöörikunnassakin niille, joiden varsinaiseen alaan asia kuulu.
Tottahan toki aloitetaan sulasta muuten lämpölaajeneminen rikkoo putken... putkimiehillä asia selittyy usein kuitenkin juuri yleistyksellä: Koska jään ominaistilavuus on suurempi kuin veden niin putki mitä ilmeisimmin halkeaa koska syntyy lisää jäätä (ja samalla syntyy se lähtökohtaisesti väärä hypoteesi, jota yksi sun toinen yrittää todistella oikeaksi netissä, kahvipöytäkeskusteluissa jne)markokoo kirjoitti:Putkimiehet (ja ne joille asia on opetettu kansanviisauden kautta) tietävät, että putkea ei parane lämmittää lujaa tai jos lämmitetään jollain reilummin lämpöä tuottavalla vehkeellä, niin silloin aloitetaan lämmitys sulasta osasta eikä suoraan jäätyneestä kohdasta. Tällä saadaan muun osan putkesta lämpötila sellaiseksi että isompi osa putkea ei vedä jäähän.
Re: Jäätyneiden putkien sulatus
Aaltju kirjoitti: Kun mietitte tuota lämpölaajemiskäyttäytymistä niin esimerkiksi sulan saaminen aikaiseksi kahden lujan jäätulpan väliin aiheuttaa lähes vääjäämättä putken halkeamisen jos lämpöä on tarjolla niin paljon että vesi tulppien välisessä tilavuudessa alkaa lämpenee hiemankaan liikaa ja kun huomioidaan vielä että samaan aikaan myös jäätulppien lämpötila nousee ja nekin laajenevat pääasiassa suuntaan johon se on helpointa, eli putken pituusakselin suuntaan, mikä pienentää tilavuutta jossa sula vesi laajenee... veden (ja jään) bulkkimoduli on niin korkea että kohtuullisen pienilläkin lämpötilan muutoksilla saadaan aikaan paineita, jotka rikkovat putket.
Siitä lienemme täysin samaa mieltä, että putken sisällä olevan aineen lämpölaajeneminen sen putken hajottaa.Aaltju kirjoitti: Tottahan toki aloitetaan sulasta muuten lämpölaajeneminen rikkoo putken... putkimiehillä asia selittyy usein kuitenkin juuri yleistyksellä: Koska jään ominaistilavuus on suurempi kuin veden niin putki mitä ilmeisimmin halkeaa koska syntyy lisää jäätä (ja samalla syntyy se lähtökohtaisesti väärä hypoteesi, jota yksi sun toinen yrittää todistella oikeaksi netissä, kahvipöytäkeskusteluissa jne)
Eli olet sitä mieltä, että tarvitaan välttämättä kaksi tulppaa ennen kuin putki on mahdollista hajottaa? Edellä kuvattua yhden jäätulpan putkea ei siis mielestäsi saa hajalle. (Yhdellä tulpallahan nestepatsaat tasaavat paineen koko patsaan alueelle ja kun tämä nestepatsas on riittävän pitkä niin silloin paine pysyy putkelle sallituissa).
Onko mahdollista että tässä "kahvipöytäkeskustelussa" yrität yhdellä tapahtumalla todistaa toisen tapahtuman mahdottomaksi?
Palataan tuohon varsinaiseen väittämääsi jota olet yllä olevalla pyrkinyt väittämään pelkäksi aivopieruksi.
Nimetään tuo vanha viidakon viisaus 1 myytti 1:ksi.Aaltju kirjoitti: (vanha viidakon viisaus 1: Sitten ne putket vasta jäätyvätkin kun pakkanen alkaa lauhtua) on mahdottomuus koska olomuodon muutoksia ei tapahdu ja lämpötilaero on aina sellainen että lämpövirta on putkeen päin.
Otetaan tarkasteluun mukaan toinen myytti
Myytti 2: Routa lähtee karkuun aurinkoa, eli keväällä routa painuu syvemmälle maahan vaikka lämpötila jo noussut
Talvella tilanne on pitkän aikaa sellainen, että maan sisällä on lämpöä ja ilma on kylmä. Eli tilanne on lämmin-kylmä. Sitten kun keväällä aurinko alkaa lämmittää maata, tilanne vaihtuukin lämmin-kylmä-lämmin.
Maahan on sitotuneena vettä. Savimaassa enemmän kuin hiekkamaassa.
Otetaan aiemmin esitetty pullovertaus. Vaihdetaan sanat
- pullo = maan sisäpuoli
- märkä rätti = maan pintakerros
- aurinko = aurinko
Auringon lämpö lähtee täten tekemään maan pintakerroksessa kahta faasimuutosta. Ensin sulatetaan jää. Sitten sitä lämmitetään kunnes osa vedestä haihtuu. Tapahtuu kaksi samansuuntaista faasimuutosta. Näistä osa lämmöstä otetaan lämmönlähteestä (aurinko) ja osa vedetään jäähdytettävästä kappaleesta (maan sisältä). Tällöin tuolla perusteella löydetään fysikaalinen mahdollisuus ilmiöön että routa todellakin lähtee aurinkoa karkuun. Jos tuolla sattuu yksittäinen vesiputki menemään niin se jäätyy siinä samalla.
Myytti 1:een päästään kääntämällä kuvaa 90 astetta ja tekemällä seuraavat vaihdot
- pullo = talon sisäpuoli (jossa lähellä vaippaa huonossa paikassa voi olla putki)
- märkä rätti = talon ulkovaippa (joka väkisinkin sisältää hieman sitoutunutta vettä, rakenteesta riippuu minkä verran)
- auringo = lämmennyt ulkoilma
Tässä tapauksessa ilmiön suuruus on toki paljon vähäisempi pienemmästä tuotavasta lämpöenergiasta ja pienemmästä rakennusmateriaalien kosteuspitoisuuksista johtuen. Aiemmassa viittaamassani keskustelussa tätä puitu enemmän ja sieltä löytyy pari muuta myyttiä.
Edit: typo
- Kauppis
- Jäsen

- Viestit: 873
- Liittynyt: To Huhti 10, 2008 10:34
- Paikkakunta: Kiihtelysvaara - idässä
- Kotisivu: http://palaios.com
- Viesti:
Re: Jäätyneiden putkien sulatus
täällä osaavat sulattaa putket kylmällä vedellä.
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/20 ... 55404.html
Se kun riittää, että sulatusveen lämpötila on yli jäätymispisteen, niin se tekee työnsä. Hitaasti ja varovasti. Äkkivauhdissa ja -voimalla tulee yleensä vahinkoja.
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/20 ... 55404.html
Se kun riittää, että sulatusveen lämpötila on yli jäätymispisteen, niin se tekee työnsä. Hitaasti ja varovasti. Äkkivauhdissa ja -voimalla tulee yleensä vahinkoja.
isompi leka tänne!

