Tällaisiakin on olemassa:
• Peltiuunit. Historia, korjaus ja lämmitys. Riikka Nevala. Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys r.y. 2004, 6 €.
• Peltiuunit. Valmistus, korjaus, lämmitys. Kirj. Riikka Nevala.
Tässä ammattilaisille suunnatussa kirjassa vertaillaan Turun ja Paraisten peltiuuneja sekä käsitellään peltikuorien valmistuksessa käytettäviä työkaluja ja -menetelmiä sekä muuraustapoja. 15 €
Niitä kauppaa ainakin Turunmaan korjausrakentamisyhdistys:
http://www.curatio.parnet.fi/
pönttöuunin kunnostus ja käyttö
Kiitos mielenkiintoisesta kirjavinkistä! Puuhella on ainoa tulisijatyyppi johon puita lisätään vähitellen, kaikissa muissa tulee polttaa kokonaisia pesällisiä. Muu johtaa epäpuhtaaseen palamiseen, joka on rasite hormille, ympäristön terveydelle ja lämmittäjän kukkarolle. Pikkupakkasilla yleensä yksi pesällinen riittää mainioisti, kovimmilla pakkasilla joskus kaksi, ja tosiaan hiilloksen loppuvaiheessa vasta.
Jokainen uuni on yksilö. Jos veto on kohisevan kova, peltiä voi alkaa sulkea hieman jo liekkivaiheessa. Tavoitteena kohtuullinen humina, ei kova kohina.
Häkävaroitin toimii myös palovaroittimena, ainakin meidän malli.
Päältä sytyttäminen edellyttää täysin kuivat puut, mihin tietysti muutenkin on syytä pyrkiä. Pesän päälle taakse pieni määrä paperia ja muutama sälöytynyt tikku esim., tai kaupalliset sytytysainetyynyt ovat myös hyviä, niitä saa ainakin Hongkong-tavaratalosta mustassa pahivpöntössä.
Jokainen uuni on yksilö. Jos veto on kohisevan kova, peltiä voi alkaa sulkea hieman jo liekkivaiheessa. Tavoitteena kohtuullinen humina, ei kova kohina.
Häkävaroitin toimii myös palovaroittimena, ainakin meidän malli.
Päältä sytyttäminen edellyttää täysin kuivat puut, mihin tietysti muutenkin on syytä pyrkiä. Pesän päälle taakse pieni määrä paperia ja muutama sälöytynyt tikku esim., tai kaupalliset sytytysainetyynyt ovat myös hyviä, niitä saa ainakin Hongkong-tavaratalosta mustassa pahivpöntössä.
Loistavia vinkkejä! Olen kokeillut sytyttää päältä ja avata luukkuja hiljaa ja toimii nyt paremmin. Tosiaan puun laatu ja kosteus on hyvin määrittäviä tekijöitä tässäkin urakassa. Tuossa olikin juttua tulipesän kunnostuksesta, haittaakohan pienet tiilien halkeamat pesässä. Ilmeisesti tuo tulipesän kittaus olisi hätäapu, mutta olisiko syytä kitata koko hormi? Eli mitä hormin kunnostus käytännössä vaatii? Meillä kylläkin nuohooja tarkisti sen ja sanoi olevan kunnossa, vaikkakin siis tulipesässä on tiilet lohkeilleet osittain.
ps. Onko hyviä vinkkejä noen puhdistamiseen ja onko se tarpeellista. Voiko suuri nokikerros esim. uunin luukuissa aiheuttaa jonkinlaisen paloriskin?
ps. Onko hyviä vinkkejä noen puhdistamiseen ja onko se tarpeellista. Voiko suuri nokikerros esim. uunin luukuissa aiheuttaa jonkinlaisen paloriskin?
Samu
Ja varsinkin kesällä (keittiön hella) ja syksymmälläkin tulisijat vetää huonommin, johtuu ihan siitä että lämpötilaero on pienempi ja piippuun saattaa tulla imalukko. Sen saa parhaiten pois polttamalla paperia nuohousluukussa mahdollisimman lähellä hormiliitosta piippuun jolloin saadaan piipun alapää lämpenemään ja veto alkaa. Kun paperi palaa kohinalla niin voi sytyttää tulipesän ja laittaa nuohousluukun paikoilleen.
Meillä ei keittiön hella herää kesäisin tai syksyisin muuten, sama vika toisessa takassa jossa lyhyt piippu. Takassa jopa veto välillä väärään suuntaan, pitäisi ottaa pora käteen ja tehdä lisää reikiä liian tiiviiseen taloon
Meillä ei keittiön hella herää kesäisin tai syksyisin muuten, sama vika toisessa takassa jossa lyhyt piippu. Takassa jopa veto välillä väärään suuntaan, pitäisi ottaa pora käteen ja tehdä lisää reikiä liian tiiviiseen taloon
Ei ne pikku halkeamat tulipesän tiilissä mitään haittaa, jos tulipesä vaan pysyy kasassa eikä ihan irtonainen ole. Mitkään kittaukset ei oikein pidemmän päälle mitään auta, koska lämpölaajenemiset pesässä ovat sen verran kovia voimia, että ne kitit irtoaa.
Pahimmat noet kannattaa kyllä putsata, nehän haittaavat jo lämmön siirtymistä tulesta tiiliinkin. Ja voihan noesta olla palovaaraakin, mene ja tiedä. Meillä kyllä nuohooja putsasi uunit sisältäkin ihan pyytämättä.
Paras konsti nokeentumisen välttämiseen on polttaa kuivaa puuta hyvällä vedolla tehokkaasti. Ja sitten tietty pitää pellit panna oikeaan aikaan pienemmälle ja kiinni, että saa lämmöt talteen. Uunin lämmittäminen on vähän sellaista läsnäolohommaa, että oppii uuninsa tuntemaan. Ja mikäs on kuuman uunin kyljessä ollessa.
"Uuni tykkää, kun sitä lämmitetään..."
Pekka
Pahimmat noet kannattaa kyllä putsata, nehän haittaavat jo lämmön siirtymistä tulesta tiiliinkin. Ja voihan noesta olla palovaaraakin, mene ja tiedä. Meillä kyllä nuohooja putsasi uunit sisältäkin ihan pyytämättä.
Paras konsti nokeentumisen välttämiseen on polttaa kuivaa puuta hyvällä vedolla tehokkaasti. Ja sitten tietty pitää pellit panna oikeaan aikaan pienemmälle ja kiinni, että saa lämmöt talteen. Uunin lämmittäminen on vähän sellaista läsnäolohommaa, että oppii uuninsa tuntemaan. Ja mikäs on kuuman uunin kyljessä ollessa.
"Uuni tykkää, kun sitä lämmitetään..."
Pekka
Viimeksi muokannut Snipa, Ti Syys 05, 2006 19:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Meille kävi yksi muurari laittamassa jonkin massan tulipesään, kun se oli kanssa hiukan huonossa jamassa. En muista mitä tököttiä se oli, mutta sen muistan ettei tulilaastia, vaan nimenomaan jotain massaa.samu kirjoitti:Tuossa olikin juttua tulipesän kunnostuksesta, haittaakohan pienet tiilien halkeamat pesässä. Ilmeisesti tuo tulipesän kittaus olisi hätäapu, mutta olisiko syytä kitata koko hormi?
Ystävällisin terveisin Mize
Uunissani yksi tiili tipahti kokonaan pois. Uumoilin jo isompaakin remppaa, mutta nuohoojan mukaan kolon ainoa ongelma on, että lämpö saattaa osittain karata vähän liian aikaisin omille teilleen. Neuvoi tuuppaamaan vain tiilen takaisin tai täyttämään kolon palovillalla (sellaista se muistaakseni oli). Tuuppasin tiilen takaisin.
Joo ei ne pienet kolot haittaa, niin kauan kuin savua ei tule sisään tai kipinöitä joudu palovaara-alueelle.
Paksu noki uunissa on merkki väärästä käytöstä ja samalla tulipaloriskistä, eli hormipalon vaara. Jos nokea kertyy uuniin, kuinka paljon sitä mahtaa kertyäkään hormiin sitten? Puhdas palaminen tapahtuu niin korkeassa lämpötilassa että nokea syntyy vain vähän, ja palotilaan ei juuri ollenkaan. Toki luukkujen sisäpinta nokeentuu hiukan, koska metalli johtaa lämpöä huoneeseen päin ja luukkuu viilenee.
Puhtaaseen palamiseen kannattaa tosiaan panostaa monestakin eri syystä. Palon puhtautta kannattaa tarkkailla savupiipusta. Valkoinen höyry kertoo, että puu on märkää. Musta savu kertoo, että palaminen on epäpuhdasta. Se musta tökötti pitäisi palaa uunin sivuonteloissa lämmöksi eikä karata hiukkaspäästöinä harakoille (ja naapureille). Vain sytytysvaiheessa saisi näkyä savua. Kun palo on lähtenyt käyntiin, piipun päällä pitäisi näkyä vain lämpimän ilman aiheuttamaa väreilyä, ei näkyvää savua.
Paksu noki uunissa on merkki väärästä käytöstä ja samalla tulipaloriskistä, eli hormipalon vaara. Jos nokea kertyy uuniin, kuinka paljon sitä mahtaa kertyäkään hormiin sitten? Puhdas palaminen tapahtuu niin korkeassa lämpötilassa että nokea syntyy vain vähän, ja palotilaan ei juuri ollenkaan. Toki luukkujen sisäpinta nokeentuu hiukan, koska metalli johtaa lämpöä huoneeseen päin ja luukkuu viilenee.
Puhtaaseen palamiseen kannattaa tosiaan panostaa monestakin eri syystä. Palon puhtautta kannattaa tarkkailla savupiipusta. Valkoinen höyry kertoo, että puu on märkää. Musta savu kertoo, että palaminen on epäpuhdasta. Se musta tökötti pitäisi palaa uunin sivuonteloissa lämmöksi eikä karata hiukkaspäästöinä harakoille (ja naapureille). Vain sytytysvaiheessa saisi näkyä savua. Kun palo on lähtenyt käyntiin, piipun päällä pitäisi näkyä vain lämpimän ilman aiheuttamaa väreilyä, ei näkyvää savua.
Pönttöuunin viikonloppukäyttö?
Antakaas vinkkejä, miten toimia tapauksissa, jossa pönttöuuni on vain viikonloppukäytössä eli sijaitsee mökillä, joka on 30-luvulla rakennettu pieni hirsitalo. Mökillä käydään ympäri vuoden. Nyt käytössä tupa (n. 20 neliömetriä), jossa leivinuuni ja puuhella sekä makuuhuone (n. 16 neliötä), jossa pönttöuuni. Huoneet on eristetty sisältä puukuitulevyllä, kulmat ja saumat, raot tilkitty pellavariveellä aika hyvin. Mökille tullaan yleensä perjantaina klo 21 maissa ja pois lähdetään sunnuntaina klo 19 maissa.
Onko mahdollista/järkevää lämmittää pönttöuunia talvella lainkaan? Puuhellaa olen pari vuotta lämmittänyt, mutta tuo pönttöuunihuone on vasta nyt valmistunut remontista. Lisänä irtosähköpatterit huoneissa, mutta en haluaisi käyttää niitä enempää kuin mahdollista. Kylmimpään aikaanhan mökille tullessa sisälämpötila on 0-6 asteen tienoilla, joskus jopa käy alle nollan. Halutessa voin ajastaa patterit menemään päälle perjantaina haluttuna aikana. En kai voi kokonaista pesällistä puita laittaa kylmään uuniin palamaan? Miten siis lämmittää kylmään aikaan tehokkaasti ja turvallisesti, pöntöstä hyvää huolta pitäen? Mahdollisimman tarkat ohjeet, kiitos. Puuhellan ja leivinuunin lämmitysohjeet kelpaavat myös :).
ps. venttiilini uunin yläosassa on jumissa, pitäisikö se saada auki?
ps2. Miksi em. räppänästä valuu ruskeata nestettä (tervamaista ohutta?) uunia lämmitettäessä? Se lähtee tuoreena/märkänä pois, mutta kuivuttuaan ei lähde kokonaan edes maalarinpesulla
. En viitsi maalata uunia niin kauan kuin tuota ruskeata nestettä valuu.
Onko mahdollista/järkevää lämmittää pönttöuunia talvella lainkaan? Puuhellaa olen pari vuotta lämmittänyt, mutta tuo pönttöuunihuone on vasta nyt valmistunut remontista. Lisänä irtosähköpatterit huoneissa, mutta en haluaisi käyttää niitä enempää kuin mahdollista. Kylmimpään aikaanhan mökille tullessa sisälämpötila on 0-6 asteen tienoilla, joskus jopa käy alle nollan. Halutessa voin ajastaa patterit menemään päälle perjantaina haluttuna aikana. En kai voi kokonaista pesällistä puita laittaa kylmään uuniin palamaan? Miten siis lämmittää kylmään aikaan tehokkaasti ja turvallisesti, pöntöstä hyvää huolta pitäen? Mahdollisimman tarkat ohjeet, kiitos. Puuhellan ja leivinuunin lämmitysohjeet kelpaavat myös :).
ps. venttiilini uunin yläosassa on jumissa, pitäisikö se saada auki?
ps2. Miksi em. räppänästä valuu ruskeata nestettä (tervamaista ohutta?) uunia lämmitettäessä? Se lähtee tuoreena/märkänä pois, mutta kuivuttuaan ei lähde kokonaan edes maalarinpesulla
. En viitsi maalata uunia niin kauan kuin tuota ruskeata nestettä valuu.-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Onko mökkisi piippu varustettu hatulla? Nuo ruskeat mömmöt viittaisivat siihen että piipussa ja uunissa olisi kosteutta aikalailla.
Onko tuo avautumaton ventiilisi suunnilleen tämän kuvan kaltainen? Tälläinen räppänä pitäisi irrota muurauskauluksesta. Tällöin päästään primäärikanava puhdistamaan mahdollisesta noesta ym. moskasta mitä sinne aikojen saatossa on kertynyt. Saattaa sitten olla tiukassakin, joten varovaisuutta irrotukseen.
Tuossa kuvassa taaemmalla näkyy muuten hyvin nuo pellit, siellä on nyt tuo primääri-pelti auki ja itse uunin pelti kiinni. Uunia sytytettäessä avataan kummatkin pellit ja suljetaan tuo ilmanvaihto räppänä. Vastaavasti uunin lämmettyä suljetaan alempi pelti ja avataan tuo ilmanvaihto räppänä. Jos ei haluta ilman vaihtuvan huoneessa, suljetaan vain kummatkin pellit.
En näe syytä miksi pönttöuuniasi ei voisi lämmittää, vaikka välillä kayttämättömänä seisookin. Jos mökissäsi ei ole piipunhattua niin suosittelisin sellaisen laittoa. Ennen vanhaan tulisijoja on käytetty säännöllisesti, kesäisin vain hellaa ja leivinuunia, jolloin sateista ei ole ollut sanottavaa haittaa piipulle. Nykyään kun käyttö on satunnaisempaa niin tuosta piippuun sataneesta vedestä saattaa olla sellaistakin haittaa että piipussa kiinni oleviin rakenteisiin pesiytyy lahottajasieni.
Lämmitä muutamina päivinä peräkkäin tuota pönttöä. Jätä vaikka pellit auki että ilma vaihtuu hormissa. Veikkaampa että tuo tihkuminen loppuu.
Mitä tuohon lämmittämiseen tulee, niin eiköhän se kestä tuon v-loppu käytön ihan hyvin. Voihan siinä aluksi mökille tultaessa tovin polttaa kynsitulia, sitten vasta lataa sen pesällisen.
Kyllä se sen verran sitä lämpöä tuo että sähkölaskussa huomaa.
PS:tuollaista tulenkestävää korjausmassaa on olemassa. Tuo mitä mulla on, on väriltään varsin mustaa. Tarkemmin rakennetta kerran tutkin, niin sisältää tulitiilen murusia ja jotain sideainesta. Tuolla saa paikkailtua ainakin murentuneet pohjatiilet.
Onko tuo avautumaton ventiilisi suunnilleen tämän kuvan kaltainen? Tälläinen räppänä pitäisi irrota muurauskauluksesta. Tällöin päästään primäärikanava puhdistamaan mahdollisesta noesta ym. moskasta mitä sinne aikojen saatossa on kertynyt. Saattaa sitten olla tiukassakin, joten varovaisuutta irrotukseen.
Tuossa kuvassa taaemmalla näkyy muuten hyvin nuo pellit, siellä on nyt tuo primääri-pelti auki ja itse uunin pelti kiinni. Uunia sytytettäessä avataan kummatkin pellit ja suljetaan tuo ilmanvaihto räppänä. Vastaavasti uunin lämmettyä suljetaan alempi pelti ja avataan tuo ilmanvaihto räppänä. Jos ei haluta ilman vaihtuvan huoneessa, suljetaan vain kummatkin pellit.
En näe syytä miksi pönttöuuniasi ei voisi lämmittää, vaikka välillä kayttämättömänä seisookin. Jos mökissäsi ei ole piipunhattua niin suosittelisin sellaisen laittoa. Ennen vanhaan tulisijoja on käytetty säännöllisesti, kesäisin vain hellaa ja leivinuunia, jolloin sateista ei ole ollut sanottavaa haittaa piipulle. Nykyään kun käyttö on satunnaisempaa niin tuosta piippuun sataneesta vedestä saattaa olla sellaistakin haittaa että piipussa kiinni oleviin rakenteisiin pesiytyy lahottajasieni.
Lämmitä muutamina päivinä peräkkäin tuota pönttöä. Jätä vaikka pellit auki että ilma vaihtuu hormissa. Veikkaampa että tuo tihkuminen loppuu.
Mitä tuohon lämmittämiseen tulee, niin eiköhän se kestä tuon v-loppu käytön ihan hyvin. Voihan siinä aluksi mökille tultaessa tovin polttaa kynsitulia, sitten vasta lataa sen pesällisen.
Kyllä se sen verran sitä lämpöä tuo että sähkölaskussa huomaa.
PS:tuollaista tulenkestävää korjausmassaa on olemassa. Tuo mitä mulla on, on väriltään varsin mustaa. Tarkemmin rakennetta kerran tutkin, niin sisältää tulitiilen murusia ja jotain sideainesta. Tuolla saa paikkailtua ainakin murentuneet pohjatiilet.
Viimeksi muokannut Villa Edita, La Syys 09, 2006 22:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Lämmityskauden alussa pitää olla varovainen uunin lataamisessa. Pari - kolme varovaista lämmityskertaa riittää.
Käsittääkseni viikottainen käyttö riittää pitämään syväkosteuden poissa, mikä syntyy kun uuni on käyttämättä koko kesän.
Lisäksi pönttöuunissa on yksi ominaisuus, jota ei ole kaakeliuuneissa. Se että palomuuri halkeilisikin pöntön sisällä niin silti savut ja liekit pysyy pöntön sisällä. Varovainen kannattaa silti olla hormin vuoksi.
Kuitenkin tekisin itse niin että nostaisin sähköllä lämmöt 14 asteeseen ja jatkaisin pöntöllä tuosta, jos se vaan ehtii lämmittää riittävästi. Muuten nostaisin sähköllä sopivammalle tasolle. Lähtiessä ei kannata jättää hiillosta palamaan.
Leivinuuneja on sellaisia, jotka ovat leivin uuneja ja paistouuneja, jotka tituleeraavat itseään leivinuuniksi. Oletan että tarkoitat ensimmäistä, jossa klapit poltetaan pesässä.
Karkeasti ottaen poltetaan 2-3 pesällistä, niin että hiillos levitetään tasaisesti uunin pohjalle. Lopuksi hiilloksen himmennyttyä lähes täysin hiillos vedetään hiilihangolla syvennykseen ja heitetään rieskat / leivät paistumaan uunin pohjalle leipälapiolla.
Paistouuni on nelikulmainen metallilaatikko, jossa voi olla alaskääntyvä valurauta tai peltiluukut. Leivinuunin luukku kääntyy sivulle. Näin on ollut kaikissa näkemissäni versioissa.
Paistouuni onkin sitten ihan eri juttu. Siinä on tärkeää, että uunin päälys, joka on tulipesässä teräsharjataan useammin kuin kerran vuodessa, jos lieden käyttö on runsasta. Yleensä nämä ovat reilusti ylälämpöisiä, koska yläosa on tulipesässä. Alalämpö voi olla saatavilla vain kääntöpellillä - varsinkin jos liedessä on vesisäiliö.
Itse lieden käytössä on muutamia juttuja jotka on hyvä tietää. Koskaan liettä ei saa lämmittää ilman että siinä on kattila. Tämä koskee erityisesti isovalurautalevyisiä yksilöitä. Levyjen alapuoli pitäisi harjata muutaman kerran vuodessa teräsharjalla, jos paljon käyttää. Rengasliesilevy on toinen variaatio, jossa sisimpiä renkaita voidaan poistaa. Näissä lämmön nousun nopeuttamiseksi renkaita poistetaan ja kattila pudotetaan tulipesän pohjaa vasten. Tähän on yleensä käytetty erityisesti tätä tarkoitusta varten mahd. tiukasti sopivia kattiloita.
Lieden sytyttäminen/käynnistäminen vaatii usein kesällä tuhkaluukkujen kautta muutaman paperin palan polttamista.
Käsittääkseni viikottainen käyttö riittää pitämään syväkosteuden poissa, mikä syntyy kun uuni on käyttämättä koko kesän.
Lisäksi pönttöuunissa on yksi ominaisuus, jota ei ole kaakeliuuneissa. Se että palomuuri halkeilisikin pöntön sisällä niin silti savut ja liekit pysyy pöntön sisällä. Varovainen kannattaa silti olla hormin vuoksi.
Kuitenkin tekisin itse niin että nostaisin sähköllä lämmöt 14 asteeseen ja jatkaisin pöntöllä tuosta, jos se vaan ehtii lämmittää riittävästi. Muuten nostaisin sähköllä sopivammalle tasolle. Lähtiessä ei kannata jättää hiillosta palamaan.
Leivinuuneja on sellaisia, jotka ovat leivin uuneja ja paistouuneja, jotka tituleeraavat itseään leivinuuniksi. Oletan että tarkoitat ensimmäistä, jossa klapit poltetaan pesässä.
Karkeasti ottaen poltetaan 2-3 pesällistä, niin että hiillos levitetään tasaisesti uunin pohjalle. Lopuksi hiilloksen himmennyttyä lähes täysin hiillos vedetään hiilihangolla syvennykseen ja heitetään rieskat / leivät paistumaan uunin pohjalle leipälapiolla.
Paistouuni on nelikulmainen metallilaatikko, jossa voi olla alaskääntyvä valurauta tai peltiluukut. Leivinuunin luukku kääntyy sivulle. Näin on ollut kaikissa näkemissäni versioissa.
Paistouuni onkin sitten ihan eri juttu. Siinä on tärkeää, että uunin päälys, joka on tulipesässä teräsharjataan useammin kuin kerran vuodessa, jos lieden käyttö on runsasta. Yleensä nämä ovat reilusti ylälämpöisiä, koska yläosa on tulipesässä. Alalämpö voi olla saatavilla vain kääntöpellillä - varsinkin jos liedessä on vesisäiliö.
Itse lieden käytössä on muutamia juttuja jotka on hyvä tietää. Koskaan liettä ei saa lämmittää ilman että siinä on kattila. Tämä koskee erityisesti isovalurautalevyisiä yksilöitä. Levyjen alapuoli pitäisi harjata muutaman kerran vuodessa teräsharjalla, jos paljon käyttää. Rengasliesilevy on toinen variaatio, jossa sisimpiä renkaita voidaan poistaa. Näissä lämmön nousun nopeuttamiseksi renkaita poistetaan ja kattila pudotetaan tulipesän pohjaa vasten. Tähän on yleensä käytetty erityisesti tätä tarkoitusta varten mahd. tiukasti sopivia kattiloita.
Lieden sytyttäminen/käynnistäminen vaatii usein kesällä tuhkaluukkujen kautta muutaman paperin palan polttamista.
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Tänään alkoi minun lämmityskausi. Varsin helposti lähti avotakka vetämään kun vertaa aikaisempia syksyjä, kiitos kuivan kesän 
Omassa tiilipiipussani ei ole hattua, joten sateisen kesän jäljiltä saa tovin herätellä vetoa tuolta nuohousluukun kautta. Taas tuossa kevytpiipussa on hattu. Siinä sateet valuisivat suoraan itse takkaan.
Omassa tiilipiipussani ei ole hattua, joten sateisen kesän jäljiltä saa tovin herätellä vetoa tuolta nuohousluukun kautta. Taas tuossa kevytpiipussa on hattu. Siinä sateet valuisivat suoraan itse takkaan.
No eikös se pönttöuuni ole siellä lämmitystä varten? Eli pökköä pesään vaan, perjantaina kunnon pesällinen ja lauantaina toinen.
Jos se uuni siitä rikki menee, sen voi purkaa ja tehdä uusiksi, pönttöuunit ovat käyttötavaraa.
Se ruskea mönjä on kosteutta, joka hikoilee ulos tiilistä ja tuo mukanaan nokea ja tervaa. Kyllä se loppuu, jos sitä uunia viikottain lämmittää parina päivänä.
Piipunhattu olisi tosiaan kyllä hyvä olemassa. Pois lähtiessä voisi jättää vähän peltiä raolleen, niin hormissa ilma virtaa, jolloin kosteutta poistuu ja huoneessakin ilma vaihtuu.
"Uuni tykkää, kun sitä lämmitetään"
Pekka
Jos se uuni siitä rikki menee, sen voi purkaa ja tehdä uusiksi, pönttöuunit ovat käyttötavaraa.
Se ruskea mönjä on kosteutta, joka hikoilee ulos tiilistä ja tuo mukanaan nokea ja tervaa. Kyllä se loppuu, jos sitä uunia viikottain lämmittää parina päivänä.
Piipunhattu olisi tosiaan kyllä hyvä olemassa. Pois lähtiessä voisi jättää vähän peltiä raolleen, niin hormissa ilma virtaa, jolloin kosteutta poistuu ja huoneessakin ilma vaihtuu.
"Uuni tykkää, kun sitä lämmitetään"
Pekka
Täällä on ollut pellit auki koko kesän että ilma liikkuu talossa, tänään oli ensimmäinen päivä jolloin kaipasi oikein lämmitys mielessä polttaa puita takassa ja toisessa pellettiä. Nyt saa olla pellit kiinni tästä eteenpäin jos ei tule kesä takaisin. Ei mitään ongelmia ollut ja hormitkin oli ihan kuivia ja lähti heti vetämään vaikka pikkanen alipaine tais ulkona ollakkin.
Olohuone tais lämmetä pikkasen liikaakin (25¨c) vaikka varovasti puita polttelinkin.
Olohuone tais lämmetä pikkasen liikaakin (25¨c) vaikka varovasti puita polttelinkin.