Puiden polttaja vai lämmittäjä?

[einari]

Heitän oman osuuteni puulämmityskeskusteluun.
Asun vanhassa rm- talossa, kylkiäinen mukaan luettuna. Lämmitys tapahtuu lähes 30 vuotta sitten asennetulla Arimax-25 -kattilalla. Latauspumpussa ei ole mitään hienoja säätöjä, vain ohitusputkessa olevan venttiiliä kuristamalla voi jotenkin säätää kattilaan tulevan veden lämpötilaa. Ouman 80 hoitaa patteriveden lämmön. Varaaja on itse hitsattu, öljysäiliötä lyhennetty, tilavuus n. 2500 litraa. Kolme sähkövastusta.
Viikolla oli pakkasta koko päivän n. 25 ast., varaajan lämpö alussa 45 ast. Arimaxin halkopesä on n. 60 litraa, 33cm klapit mahtuu. Poltin neljä täyttä pesällistä koivuja ja varaajan lämmöksi sain lopuksi 82 ast. Aikaa kului työpäivän verran, suunnilleen. Ouman piti patteriveden lämpöä 52 asteisena. Säätö on C-asennossa ja hienosäätö on keskellä.
Keskusteluissa on saatu yhdellä pesällisellä varaaja "täyteen". Miten se on mahdollista? Toki nykykattilat ovat hyötysuhteeltaan parempia, kuin vanha Arimax-25, mutta kuitenkin. Olenkohan minä siis vain puun polttaja vai puilla lämmittäjä?

Yritin Suomi24-sivuilla päästä keskustelemaan, mutta siellä jutut menee ihan sivuun aiheesta.

Vähän taustatietoa lämmittämishommasta. Aikoinaan, eli 80-luvun alkupuolella, kun laitoin ko. systeemin, puuta sain itse keräten isäntien metsästä ilmaiseksi. Vain kuljetus ja tekokustannukset jäivät kulupuolelle. Näin meni yli 20 vuotta. Nyt on asiat toisin. Polttopuut joudun ostamaan, kesällä maksoi metriset koivuhalot 45 euroa motti, plus kuljetus pihalle 50 e. Viiden km:n päässä metsässä, sain sekapuita 30 eurolla kuutio. Varaajan sähkövastuksiakin joudun käyttämään silloin tällöin. Yösähköä täällä vielä saa. Onneksi on se mahdollisuus.
Nyt kun olen eläkeukko, niin lämmittäminen ei tunnu kovin työläältä. Töissä ollessa enempi rassasi, kun työpäivän päätteeksi piti laittaa kattilaan tulia.
Ei siellä kattilahuoneessa tarvitse istua, vaan 1 1/2-2:n tunnin päästä käy puita lisäämässä.
Vielä lopuksi heitän kysymyksen keskustelijoille: Olen nyt 67v. mutta millä lämmittäisin taloa loppuikäni? Jos en enää jaksa puiden kanssa touhuta, tai kattila leviää, tms?
Hyviä ideoita, toivon.

[petej]

Tuossa mitä olen muutamaa puulämmitystä seuraillut niin se kokonaisuus ratkaisee paljon.
Vähimmällä puunkulutuksella tuntuu uudella käänteispalolla lämpenevän, niissä se pesällinen(+100l/3m3varaaja) alkaa riittää jos ei ihan kylmästä lähdetä eli lämpö riittää viellä käyttöveden tuottoon noin suurin piirtein... Tuntuu noissa alapaloisissa olevan hankalampaa saada toisiopalo toimimaan kunnolla,vaatinee ainakin sen lataustermostaatin että saa kattilan alalämmön ja riittävän korkeaksi, yläpaloisita ei kyllä ole mitään kokemusta.

[Maatilallinen]

4x 60l = 240 litraa puuta... Omassa Enekassa pesällinen on 180 litraa, ja näitä menee 5 asteen pakkasellakin 2 kappaletta, aamulla ja illalla elikkä 2x 180l = 360 litraa puuta...

Mulla on 2000 litrainen varaaja, mutta en käytä sitä varaajana. Toki se on kierrossa ihan normaalisti, mutta lähinnä tasaamassa lämpöjä jos kattilasta loppuu hetkeksi puu jne... ja lämminvesikierukkaa pitelemässä. Elikkä kattilassa on tuli 24/7, vedonsäädin säätelee lämmön ja minä mätän puuta.

Kitupolttoahan tämä on, mutta toimii ihan hyvin näinkin, puuta ei juuri enempää mene kuin varaajan lataamisessa ja purkamisessa jne... mutta työtä paljon vähemmän eikä sähkö ainakaan pääse menemään päälle. Aina ladattaessa ja purettaessa vastukset usein lähtee päälle kun ei saa tarpeeksi aikaisin tulia pannuun.

Toisiopalo tuntuu toimivan kyllä, toisioilmat auki lähtee kattilalämmöt taivaisiin vaikka vetoluukku kiinni kun liekki vaan hulmuaa... Ja pössäyttelee savua ilmaluukusta vähän väliä kun imee ilmaa. Ja kunnon liekillä toisioilmat auki on leikki vaaleanpunainen ja iloisesti kaikki terva konvektio-osastolla muuttuu karstaksi joka on helppo harjata pois

Vastukset lähtee mulla 75 asteessa päälle, kerrostumisen vuoksi varaaja on tällöin jo melkein tyhjä kun latausvesi +95 astetta, ja lämoöä mitataan kierukan alareunalta.

Mullakin on tuo ohitusputki, siinä linjasäätö asennossa 1 ja varaajaan menevässä putkessa vielä Danfoss AVTA -venttiili jolla voi säätää kattilalämmön haluamakseen jostain 40 asteesta 110 asteeseen. Toimii helkutin hyvin Tosin aika kallis, 1" venttiilin hinta lähes 500€uroa.

Tilalla oli laitettu tällainen vuonna -79 lämpökeskukseen, kattila vaihdettiin vuonna -04 ja systeemille ei tehty mitään, nyt hirtti venttiili kiinni ja putkari ehdotti uudenlaista latausventtiiliä mutta en suostunut, joten uusi AVTA laitettiin paikalleen ja hyvin toimii

Mulla -25 asteessa patteriveden lämpö jotain 74-75 astetta.

[pvalila]

Jäi vähän epäselväksi, kumpi tuossa systeemissä sinua kiusaa: jatkuva kellarissa juokseminen vai puihin palava rahamäärä.

- Siis jos sinulla on puut omasta takaa niin jälkimmäisellä ei juuri merkitystä, mutta kyllähän se ilmaisellakin puulla lämmittäminen alkaa tympiä jos puolet päivästä kuluu kattilahuoneessa!

*******************


Jos tuohon Maatilallisen systeemiin vertaa niin käytössä on vähän isompi varaaja ja paljon pienempi kattila: ei varsinainen ihme, että hieman rankaksi menee.

Maatilallisella tosin on iso talo, joka on aika energiasyöppö sekä poikkeuksellisen energiankulutusystävälliset asukkaat.

[hva570]

kyllä saat tottua siihen että lämmittämiseen menee se 6-12 tuntia.
Ota huomioon myös se että talo syö myos sitä tehoa lämmitys jakson aikana helposti 10-15 kw tunti kovilla pakkasilla.
Itsellä joku 1800 litran varaaja ja vanhalla yläpaloisella jämällä johon meni 0.5 m halot, lämmitys työ oli yhtä tuskaa, päivystää sai sen 6 tuntia,tunnnin välein lisäämässä puita,sama kun olis ollut veturi pihalla.
Nykyisellä käänteispalo (orlan super) yhtä juhlaa.
Kovilla pakkasilla jos varaajassa noin 25 ast vesi ,niin ensimmäinen pesä n:1/4 ja toinen ladataan täyteen ,eli kaksi käyntiä pannuhuoneessa ja varaaja on täynnä.
Tällä uudella ei pysty edes keittämään varaajaa vaikka lataisi liikaa puita kattilaan, elektroniikka hoitaa palopuhallinta.
Vanhalla kattilalla pystyi saamaan alavesilämmön vaikka 100 tai ylikin asteiseksi jolloin alkaa sulut yms pikkuhiljaa vuotamaan ja happanemaan.
kyllä se toisiopalo toimii ,pitää vaan ne säädöt löytää niin että sitä tyhjäkäyntiä on mahdollisimman vähän.
Itsellä muistaakseni latauspumppu lähtee päälle 83 c,sammuu 81c,palo ilman puhallin päällä 80c ja sammuu 93c,varaajasta tuleva vesi jossain 65-70c.
Näin kattila pyörii lämmityksen ajan "vetopäällä" , loppu vaiheessa kun varaajan alavesi alkaa olla jotain 60ast tulee tyhjäkäynti jaksoja, koska viileetä vettä
ei ole ja kattilan lämpö pyörii siinä 93 asteessa.
Jos tullut laitettua liikaa puita välillä kattilaan niin siltikään en ole saanut koskaan alavesilämpöjä yli 90 asteen, huomaan vaan että vielä aamulla saattaa olla palamatonta puuta kattilassa kytemässä.
Silloin kattilan yläosa (varastopesä) tervaantuu normaalia enemmän ja ulkona helposti tuoksahtaa, koska puhallin ei pyöri moneen minuuttiin.
Tossa elektroniikassa on vielä semmoinen hienous että, voin säätää puhaltimen pyörimään jaksoissa silloin kun pyydetty lämpö on saavutettu,pidetään näin tulta yllä,itsellä 4min välein 20sekuntia puhallus.
nuohous vie muutaman minuutin,tuubit nuohotaan kääntämällä kahvasta ja alhaalta palopesästä vedetään tuhkat pois.
Varastopesälle ei tarvii tehdä mit'ään,siellähän on aina jonkinverran tervaa tai nokea,puuhan kaasutetaan siellä joten tervaa muodostuu mutta sen määrä ei siitä lisäänny.

[Putkimiess]

Kitupoltossa menee AINA enemmän puuta kuin hyvässä poltossa. Kitupoltossahan jää merkittävä osuus puun energiasta palamatta! Puhdas palaminen edellyttää oikeaa polttoaineen ja palamisilman suhdetta sekä tarpeeksi korkeaa lämpötilaa (800-900 astetta). Nämä jäävät vain haaveeksi kitupoltossa jossa ilman suhdetta polttoaineeseen pienennetään.

Vanhoissa alapaloiss kuten A25 hyötysuhde pyörinee jossain 70% hujakoilla, uusissa se on 85% tasoa. Ja käänteispaloisissa vielä karvan verran paremmat.

Oikea latauspumppu tyyppiä Laddomat kannattaa aina laittaa puulämmitteiseen järjestelmään. Hommanhan pitäisi toimia niin että sytyksen jälkeen pitäisi kattilan lämpö saada mahdollisimman nopeasti ylös 85-90 asteeseen. Näin päästään puhtaan palamisen alueelle, hyötysuhde on hyvä, puun kulutus ja tuhkan määrä on pientä. Säästää polttoainetta, lämmitystyötä ja vähentää päästöjä. Vasta tämän jälkeen aletaan lataamaan ylimäärälämpöä varaajaan. Latauspumppu pitää huolen siitä että kattila ei jäähdy varaajan paluuvedestä. Samoin latauspumppu avaa kierron sähkökatkoksen varalta.

Uusissa puukattiloissa ei juuri enää käytetä vedonsäädintä rajoittamaan palamista vaan (pakollinen) jäähdytyskierukka päästää kylmää vesijohtovettä kattilaan, paine nousee ja varoventtiili päästää ylimääräiset viemäriin. Ajatus on hyvä, puu saa palaa puhtaasti loppuun eikäk nokea kattilaa ilman puutteessa. Järjestelmässä on kuitenkin sellainen bugi että maalla sähkökatkos usein myös katkaisee vedentuoton! Siksi näissä tapauksissa olisi hyvä varustaa jäähdytysjärjestelmä paineastialla ja takaisukuventtiilillä. Silloin on aina vettä hätätarpeeseen.

[trxmies]

Tässä hieman vertailutietoa, kun mullakin on vanha Arimax25 ollut nyt käytössä 1,5 vuotta.
2000l varaaja ja -25 asteen pakkasella riittää lataus vuorokaudeksi kun polttaa 2 pesällistä kuivaa koivuklapia.
Talo on uudehko 210 m2 vesikiertoisella lattialämmityksellä. Menovesi on 33 astetta -25 pakkasella.

Järjestelmässä on termovar 72 asteen lataustermostaatti ja latauspumppua käynnistelee ouman eh-800+exu-800.
Muutaman vuoden lämmittelin vastuksilla , mutta sitten asensin itse tuon puusysteemin kun kyllästyin suuriin sähkölaskuihin (about 22 - 25 MWh/vuosi).

Kattilan pidän puhtaana (nuohous parin viikon välein )ja se kyllä vaikuttaa paljon hyötysuhteeseen

[einari]

Jäi vähän epäselväksi, kumpi tuossa systeemissä sinua kiusaa: jatkuva kellarissa juokseminen vai puihin palava rahamäärä.

- Siis jos sinulla on puut omasta takaa niin jälkimmäisellä ei juuri merkitystä, mutta kyllähän se ilmaisellakin puulla lämmittäminen alkaa tympiä jos puolet päivästä kuluu kattilahuoneessa!

*******************


Jos tuohon Maatilallisen systeemiin vertaa niin käytössä on vähän isompi varaaja ja paljon pienempi kattila: ei varsinainen ihme, että hieman rankaksi menee.

Maatilallisella tosin on iso talo, joka on aika energiasyöppö sekä poikkeuksellisen energiankulutusystävälliset asukkaat.

Ei siinä oikesti kiusaa mikään, vai ihmettelen nykyisten puukattiloiden tehoa. Polttopuut joudun nykyisin ostamaan. Viime kesällä 45 euroa+kulj.50 e.
En tiedä mitä koivuhalot muualla maksavat. Lisään puita 1-2 tunin välein, siis kotona menee koko päivä.

[trxmies]

Lisään puita 1-2 tunin välein, siis kotona menee koko päivä.

Tuo kuullostaa vähän oudolta , kun itsellä pesällinen palaa noin 3 h. Ja jos tarvitsee lisätä puita , teen sen vasta kun edellisestä pesällisestä on vain hiillokset jäljellä.
Minkä kokoista puuta polttelet ja paljonko on savukaasujen lämpötila ? Ettei vaan menis liikaa lämpöä piippuun.

Itse polttelen pääosin n. 20 cm halkaisijaltaan kerran halkaistuja puita, siis aika kookkaita.
Tietenkin sen jälkeen kun olen ensin sytyttänyt kattilan pikkupuilla.
Puut ovat noin vuoden ulkosalla kuivuneita. Sisällä ne kerkiävät kuivua vielä noin 1 kk.
Savukaasujen lämpö n. 220 - 280. Jos tuosta nousee, on nuohouksen aika.

[einari]

Lisään puita 1-2 tunin välein, siis kotona menee koko päivä.

Tuo kuullostaa vähän oudolta , kun itsellä pesällinen palaa noin 3 h. Ja jos tarvitsee lisätä puita , teen sen vasta kun edellisestä pesällisestä on vain hiillokset jäljellä.
Minkä kokoista puuta polttelet ja paljonko on savukaasujen lämpötila ? Ettei vaan menis liikaa lämpöä piippuun.

Itse polttelen pääosin n. 20 cm halkaisijaltaan kerran halkaistuja puita, siis aika kookkaita.
Tietenkin sen jälkeen kun olen ensin sytyttänyt kattilan pikkupuilla.
Puut ovat noin vuoden ulkosalla kuivuneita. Sisällä ne kerkiävät kuivua vielä noin 1 kk.
Savukaasujen lämpö n. 220 - 280. Jos tuosta nousee, on nuohouksen aika.

Minun käyttämät puut ovat kyllä näköjään "pilkkeitä", eli 15-20 cm neljään osaan . Savukaasun lämpötila oli äsken mitattu pintalämpömittarilla kattilan piippuun menevästä lähdöstä 150-170 ast. Kattilahuone menee kovilla pakkasilla parissa-kolmessa päivässä alle 10 asteiseksi, jos lämmitän vain varaajan vastuksilla.

[Harri68]

Siksi näissä tapauksissa olisi hyvä varustaa jäähdytysjärjestelmä paineastialla ja takaisukuventtiilillä. Silloin on aina vettä hätätarpeeseen.

Voitko tuosta systeemistä kertoa vähän enempi? Maatilallisellahan taitaa olla sähkökatkojen varalta invertteri-akku-rele-systeemi.


Harri

[vmj]

Siksi näissä tapauksissa olisi hyvä varustaa jäähdytysjärjestelmä paineastialla ja takaisukuventtiilillä. Silloin on aina vettä hätätarpeeseen.

Voitko tuosta systeemistä kertoa vähän enempi? Maatilallisellahan taitaa olla sähkökatkojen varalta invertteri-akku-rele-systeemi.

Harri

Ei kai tuo muuta vaadi kuin painesäiliön (luokkaa 150-200 litraa) tulopuolelle jossa syötön puolelle laitetaan takaiskuventtiili estämään paineen laskemista jos sähkökatkon aikana vesipumppu ei pyöri ja joku lutraa samalla hetkellä suihkussa. Tämä paketti liitetään kattilan kiehumissuojaventtiiliin, joka avautuu tarvittaessa kiehumisen lähestyessä.

[Putkimiess]

Siksi näissä tapauksissa olisi hyvä varustaa jäähdytysjärjestelmä paineastialla ja takaisukuventtiilillä. Silloin on aina vettä hätätarpeeseen.

Voitko tuosta systeemistä kertoa vähän enempi? Maatilallisellahan taitaa olla sähkökatkojen varalta invertteri-akku-rele-systeemi.

Harri

Ei kai tuo muuta vaadi kuin painesäiliön (luokkaa 150-200 litraa) tulopuolelle jossa syötön puolelle laitetaan takaiskuventtiili estämään paineen laskemista jos sähkökatkon aikana vesipumppu ei pyöri ja joku lutraa samalla hetkellä suihkussa. Tämä paketti liitetään kattilan kiehumissuojaventtiiliin, joka avautuu tarvittaessa kiehumisen lähestyessä.

Jep, juuri noin :) Jos on UPS-suojattu hälyjärjestelmä niin piiriin voi silloin myös liittää tämän hälyttävän painemittarin avulla.

[jarkkis]

Kitupoltossa menee AINA enemmän puuta kuin hyvässä poltossa. Kitupoltossahan jää merkittävä osuus puun energiasta palamatta! Puhdas palaminen edellyttää oikeaa polttoaineen ja palamisilman suhdetta sekä tarpeeksi korkeaa lämpötilaa (800-900 astetta). Nämä jäävät vain haaveeksi kitupoltossa jossa ilman suhdetta polttoaineeseen pienennetään.

Tuo kannattaa pitää mielessä kaikkien puulämmiteisten tulisijojen kanssa.Kun paloprosessi on mahdollisimman kuuma,palavat palokykyiset kaasut ja hiukkaset lämmöksi,näin myös poistuvat palokaasut on puhtaita.Ilmaa tarpeeksi,mutta ei liikaa, ylimääräinen ilma vain jäähdyttää paloprosessia.

[Maatilallinen]

Kitupoltossa menee AINA enemmän puuta kuin hyvässä poltossa. Kitupoltossahan jää merkittävä osuus puun energiasta palamatta! Puhdas palaminen edellyttää oikeaa polttoaineen ja palamisilman suhdetta sekä tarpeeksi korkeaa lämpötilaa (800-900 astetta). Nämä jäävät vain haaveeksi kitupoltossa jossa ilman suhdetta polttoaineeseen pienennetään.

Joo, mutta samalla kattilan savukaasulämmöt laskee huomattavasti. Mulla juuri nuohotulla kattilalla kunnon palossa savukaasut 500-600 astetta, kitupoltossa alle 200 astetta.

Kattila käy tosiaan todella kuumana, 95-100 astetta, mutta silti hyötysuhde on hävyttömän heikko. Pidän tuota kattilaa noin kuumana senkin takia, ettei ainakaan alkaisi ruostumaan kitupoltossa. Kattilathan tykkää lämmöstä, musta alle 85 asteinen latausventtiili on huono, jo ihan senkin takia ettei varaajaan saada täyttä latausta (ylälämmöt lähellä 100 ja alalämmöt 80), vaan latauspumppu pyörittää sen lähelle 70 astetta hormin kautta harakoille mikäli ei harrasta kitupolttoa.


Kyllä 80-luvulla osattiin, nyt on mennyt huonompaan suuntaan. Silloin asennettiin näitä AVTA-venttiilejä, varmaan aika paljonkin, sillä olen neljä 80-luvun puulämmityskeskusta nähnyt, ja kaikissa on ollut AVTA-venttiili ja linjasäätö lämmittämässä kattilaan palaavaa vettä. Toimii hiton hyvin, kattilaan palaava vesi 60-70 astetta ja varaajaan menevän veden lämpötilan voi itse säätää haluamakseen nuppia kiertämällä.

Lisäksi joka kattilassa oli perus vedonsäädin, nykyään tätäkään ei kaikissa ole, vaan ihme elektroniikkaa joka säätelee ilmapeltejä jne..., herää kysymys toimiiko nämä enään 25 vuoden päästä hienosti, ja kuinka käy jos kattilalla meinaa vaikkapa kitupolttaa? Kohta kaikki pellit ja anturat tervassa ja koko hieno vehje on hyödytön.

Onneksi tällaisia hyviä kattiloita, mm. Kespes, Enekat ja Laka saa vielä jos joutuu kattilan vaihtamaan. Arimaxin menivät muuttamaan sähkövempeleeksi.

Putkituksetkin tehtiin kaikki mustalla putkella, ei asennettu kupariputkia lämmitysverkostoon, joita nykyään näkee jokaisen uudemman pannun päällä. Tosin itse en näitä hyväksyisi, mustalla se on tehtävä.