Tojalevy kellarinseinästä pois mutta mitä tilalle?

[sirrobin]

Otsikossa on jo kysymys valmiina. Levy on alalaidasta kosteahkoa ja paikoin ihan "multaa". Ajattelin jos piikkais kaiken pois ja laittas tuuletusraon ja harkkoa. Sanotaanko tätä nyt rivinteeraukseksi? Millasella ilmaraolla pitäs tehhä? 30cm jälkeen lattiasta levy on kuivaa ja ok kuntoista. Taija kuitenkaan kannattaa alkaa vain osaa uusaamaan?..

[Matti Alander]

Tojalevy vaan pois, käyttäen vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia ja työn yhteydessä muovittaen kulun sisätiloihin. Homeen posisto käsittely joko puhalluslampulla polttamalla tai desinfoimalla liuoksella.
Rivinteeraus on ok, mutta ilmarako suuremmaksi, jotta saat yläosaan mahtumaan riittävästi eristystä. Mielestäni vähintään 70 mm ja 100 mm vielä parempi.
Ulkopuolen eristäminen ulospäin kuivuvaksi olisi samalla erittäin tä'rkeää, koska alaosan vaurioituminen viittaa selvästi voimakkaaseen perustuksen kapillaarisuuteen. Myös salaojitus ja rännivesien johtaminen putkituksilla pois samantien, homma kerralla kuntoon.

[sirrobin]

Mitäs eristettä laitan yläosalle? Ja minkä verran jätän lattiasta ylöspäin eristämättä? Vai laitanko pelkästään maanpäälliseen osaan? Tuo salaojitushomma on tulossa ens kesänä. Sadevesi puoli on jo kunnossa..Hb-priimalla ajattelin tekasta seinän. Onko ok? Pahin tilanne on näköjään tulovesiputken kohalla. Eli kondensoinu vettä aika tavalla..

[pvalila]

Matti, onhan tuo tojalevy kuitenkin asbestitonta kamaa? Asbestihan oli tuolloin kallis ja arvostettu materiaali jota tuskin kaiken maailman tojalevyihin tungettiin.

[Petsamo]

Noissa purkuhommissa kannattaa sijoittaa 10 euroa nk. lyhytaikahaalareihin, eli valkoisiin kertakäyttöisiin "tyvek-haalareihin". Materiaali on hyvin kestävää ja suojaa hyvin. Samalla ostaa kunnon kumisen puolinaamarin P3 luokan filttereineen. Puolinaamari maksaa n. 20 e ja filtterit n. 15 e/pari. Itsellä nuo ovat toimineet hyvin. P3 riittää sitten myös asbestille, jos sitä sattuu olemaan purettavan tarvaran mukana

[Matti Alander]

Minulla ei ole tietoa käytettiinkö levyn valmistuksessa asbestia, mutta käsittelyssä kannattaa varautua siihenkin. Eli pakataan muovisäkkeihin ja kuljetetaan ulos mielellään muualta kuin asuintilan läpi. Tyvekin haalarit ovat erinomaisia ja niitä on saatavana ainakin Wurthin toimipisteistä. Wurthilta tarvitaan yritystili, joten tarvitaan jokin yritys joka sen sieltä hankkii. Haalareita saa varmasti myös ainakin tilaamalla rautakaupankin kautta.

[sirrobin]

"Rivinteeraus on ok, mutta ilmarako suuremmaksi, jotta saat yläosaan mahtumaan riittävästi eristystä. Mielestäni vähintään 70 mm ja 100 mm vielä parempi.
Ulkopuolen eristäminen ulospäin kuivuvaksi olisi samalla erittäin tä'rkeää, koska alaosan vaurioituminen viittaa selvästi voimakkaaseen perustuksen kapillaarisuuteen"

Niin saisinko tähän vielä spesifimpiä vastauksia? Jätkänkö alhaalta n. 200-300mm eristämättä? Entä millä eristän? Kivivillä, uretaanilevy, lasivilla, styrofoami, styrox? Mikä paras? Ja olihan tuo hb-priima nyt kelevollinen. Pitää lattian päältä lähteä tekemään että saapi tuon ilmaraon noin isoksi.

[Matti Alander]

Kivivilla on varmaankin parasta, koska siinä on hyvin pieni vesihöyrynvastus, Uretaanit ja Styrfoamit taas ovat miltei muovikalvon veroisia höyrynsulkuja, joita ei pidä sijoittaa keskelle seinää.
300 mm alaosasta eristämättä OK ja mielellään ulkopuolelle 200 mm salaojittavaa eristettä ainakin anturasta metri ylöspäin, niin kulkee höyry moitteetta ulospäin kuivattaen seinää tehokkaasti.
200 mm salaojittavaa eristettä tehostaa myös pystysalaojitusta, eikä vedenpaine tule koskaan rassaamaan kellarinseinää. Kastepiste siirtyy seinästä ulos ja kapillaari-ilmiö kääntyy kohisten ulospäin. Eristyskykyä alkaa löytyä, kuin nykyaikaisessa Passiivitalossa jne...

[wille.penttila]

Jos sisäpuolelle laittaa kivivillan, jättää sen 300mm alta auki, millä koolaus? Kestopuu varmuuden vuoksi? Joku muu mikä?
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta ellen väärin ole ymmärtänyt, niin ei kellarin seiniin kovin orgaanisia aineksia?
Voiko kyseisen eristyksen tehdä myös "vanhan" rivinteerauksen päälle? Ilmarako tässä vanhassa rivarissa n. 50-80 mm. (oli ainakin puretulla osuudella)
Kiitos!

[Matti Alander]

Alkuperäisessä kysymyksessä oli tarkoituksena toteuttaa uusi rivinteeraus, jolloin eristyskerros jäisi ulkoseinän ja sisäseinän väliin ja olisi kivimateriaalia esim. kevytsoraharkkoa.
Aivan liian usein näkee jopa suunnitelmissa käytettävän kosteusturvallisuuteen vedoten kellarin koolauksessa painekyllästettyä puuta. Lähtökohta on täysin väärä, mikäli kellarinseinä on niin märkä, että painekyllästettyä tarvittaisiin on rakenne tuhoon tuomittu.
Mikäli kellarinseinässä on kosteusongelmia tulee remontti aina aloittaa ulkopuolelta, muuttaen rakenne ulospäin kuivuvaksi. Sisäpuolinen kellarin eristäminen on aina riskirakenne ja vaatii jonkinmoisen kombromissin, mikä pääsääntöisesti on epävarma monasti toiminnaltaan.
Täytyy myös ymmärtää, että rintamamiestalon alkuperäinen kellarinseinä kuivuu miltei ainoastaan sisäänpäin ja jos siihen koolataan tai eristetään muuten höyry tiiviillä pinnoitteella tai vaikka vain maalataan, romahtaa kuivumisprosessi.
Paras tapa on lämmöneristää ulkopuolelta mahdollisimman hyvin, jolloin perusmuurin lämpötila nousee ja kosteus seinästä alkaa poistumaan viileämmän maaperän suuntaan. Jos lämmöneristyksellä on aikaansaatu salaojittavilla höyryä läpäisevillä eristeillä ulospäin kuivuva rakenne, niin minkäänlaisia koolauksia ei tarvita edes tilaa viemässä.
Talon maanpinnan yläpuolen mittasuhteet vaan usein aiheuttavat omat ongelmansa ja silloin joudutaan kombromissiin, jossa maan yläpuolisen osan eristystä pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pienillä riskeillä. Tällöin rivinteeraus kivellä on hyvä vaihtoehto ja yläosan eristeenä kivivilla kohtuullisen toimiva.

[wille.penttila]

Jos saa esittää vielä tyhmän kysymyksen - esitän kuitenkin!
ulkoa sisällepäin rakenne: patolevy, sokkeli (betoniseinä), ilmarako, rivinteeraus, mikä olisi järkevin "eristäminen?
ulkopuolella sadevesijärjestelmä/salaojitus kunnossa. Routaeristys n puoli metriä vaakatasossa maan alla.
Tyhmyyttä oli kun ei laitettu ulkopuolelle eristystä, todellista tyhmyyttä. Mutta kysymys kuuluukin onko "turvallista
tapaa eristää kellaria enään? Enään ei kaiveta ympärystä auki...

[Matti Alander]

Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa, tyhmiä vastauksia voi olla.
Patolevyrakenteella sisäänpäin kuivuminen on miltei ainoita varmoja vaihtoehtoja. Rivinteerauksella kuitenkin pystytään helpottamaan tilannetta, koska meillä on kuiva sisäseinä, joka on irti mahdollisesta kosteasta rakenteesta.
Patolevyn päällä oleva ulkopuolinen eriste on myös ongelmallinen, koska se nostaa patolevyn ilmaraon lämpötilaa, eikä suunniteltua kondenssia pääse tapahtumaan ilmaraossa. Saattaa olla, korostan saattaa, koska nyt kirjoitettava ei perustu käytännön kokemukseen, vaan rakennusfysikaaliseen mietintään, että patolevyrakenne toimii paremmin sisäpuolisella eristeellä. Sisäpuolinen eristys kun viilentää ilmarakoa, päinvastoin kuin ulkopuolinen eristys patolevyn päällä.
Koska rivinteeraus jo vie paljon sisätilaa, olisi varmaankin paras kombromissi 50 mm Uretaania eristeeksi rivinteerauksen päälle, laastilla tai liimaamalla kiinnitettynä ja alaosasta jätetään eristämättä 300 mm, joka jättää rakenteen kosteimpaan kohtaan aavistuksen sisäänpäin kuivumisen mahdollisuutta. Sisäänpäin kuivumista sitten voidaan tehostaa paremmalla ilmanvaihdolla tai ilmankuivaajalla tarvittaessa.
Katon kylmäsilta sisäpuolisessa eristämisessä on myös haasteellinen ja ulkopuolisen eristämisen voittanutta ei ole. Turhia kalliita kustannuksia tulee kuitenkin välttää, eikä ulkopuolta tule heti lähteä uudestaan aukomaan. Riittää kun seuraa tilannetta, koska kosteuden liikkeet ovat usein varsin hitaita ja kestävät jopa vuosikausia.

[wille.penttila]

Kiitos Matti! Nyt sai "rautalanka"mallin...

[wille.penttila]

Jäin vielä miettimään, ei liity tähän aiheeseen mutta... ylösmenevän portaikon lisäeristäminen; seinissä nyt selluvilla (alunperin olivat tyhjät), voiko sisäpuolelle
laittaa esim finnfoam lisäeristeeksi? Olisiko parempi käyttää SPU tuotteita? Jos foam tarviiko höyrynsulkua? Jos perus koolaus ja 50 mm villa niin tarviiko sitten höyrynsulkua?
Seinän rakenne nyt: ulkovuoripaneli,vinolauta,pahvi,selluvilla,pahvi,vinolauta,paneli. Kiitos taas

[Matti Alander]

Yleensä en sekaannu rakenteisiin perustuksista ylöspäin, mutta nyt poikkeuksena. Portaikko on jo eristettynä, miksi pitäisi lisä eristää ?
Eristeen lisääminen sisäpuolelle viilentää aina rakennetta ja huonontaa kosteusteknistä toimivuutta. Selluvillalla on myös kosteuskapasiteettia, joten höyrynsulkuakaan tuskin tarvitsee parantaa.
Ilmatiiveyttä tokin voidaan lisätä, mikä on aina eduksi energiataloudelle.
Suulakepuristettuja eristeitä ja Uretaanieristeitä ei pidä sekoittaa keskenään, näistä Uretaani on merkittävästi parempi eristyskyvyltään, molemmat ovat varsin höyrytiiviitä ja ilmatiivis asennus onnistuu helposti.
Ohut eristyskerros tuskin vaikuttaa paljonkaan kosteustekniseen toimintaan, vaikka rakenne hieman viilenisi, joten en näe mitään vaaraa hankkeessa.