Puukattilaan päisunta säiliö?
Puukattilaan päisunta säiliö?
Kyseessä on puukattila+2000l varaaja entinen paisunta säiliö on liitetty kattilan päälle lähtöön.
Mutta uuden säiliön ohjeessa käsketään asentaa varaajalta kattilalle palaavaan putkeen,kysymys kuuluu että mihin sen nyt laittaa?
Mutta uuden säiliön ohjeessa käsketään asentaa varaajalta kattilalle palaavaan putkeen,kysymys kuuluu että mihin sen nyt laittaa?
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Mulla kotona varaajasta palaavassa putkessa ja tilalla kattilan päältä, molemmat pelaa täysin ok.
Tärkeää on se, ettei paisari ole suoraan kattilan päällä, jolloin kattilan lämpö nousee paisariin ja tuhoaa kalvon. Eli liitä vaan siihen kattilan päälle, kyllä se kestää kunhan otat huomioon ettei kattilan lämpö mene sinne
Tärkeää on se, ettei paisari ole suoraan kattilan päällä, jolloin kattilan lämpö nousee paisariin ja tuhoaa kalvon. Eli liitä vaan siihen kattilan päälle, kyllä se kestää kunhan otat huomioon ettei kattilan lämpö mene sinne
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Joo toi paisunta säiliö on 200l ja ollut jaloillaan kattilan vieressä ja päältä tulee putki.Aattelin kun joku sanoi että ei kestä jos kattilan paisunta lähdöstä otettu.
Paljonkohan tossa vis olla se esipaine,kyseessä rintamamiestalo kattila kellarikerroksessa eli tavallaan 3kerrosta.
Ja varaajaa ei lämmitetä edes sähköllä eli välillä lämpö 30astettakin...
Paljonkohan tossa vis olla se esipaine,kyseessä rintamamiestalo kattila kellarikerroksessa eli tavallaan 3kerrosta.
Ja varaajaa ei lämmitetä edes sähköllä eli välillä lämpö 30astettakin...
Viimeksi muokannut lampinen, Ke Helmi 02, 2011 22:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Paluuputkessa tuo paisunta näyttäs täällä oleva. Ja esipainetta taitaa olla n. 0,5 baria.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Kun 1000 litraa vettä lämmitetään 100 astetta, sen tilavuus kasvaa 18 litraa. Jos vettä on 2000 litraa, tilavuuden muutos on kaksinkertainen 36 litraa. Tälle koko määrälle on oltava tilaa järjestelmässä. Tosin kaikki vesi ei ole 100 asteista mutta ohjearvona voidaan pitää 20 l / 1000 l vettä.
Jos kalvopaisunnan esipaine on 0,5 bar, niin tähän saakka se on tyhjä vedestä. Kaasumuutosten teorian mukaan paineen ja tilavuuden tulo on vakio. On huomattava että vallitseva ilmanpaine on jo 1 bar, eli säiliössä on 1,5 bar kokonaispaine.
Otetaan esimerkiksi 20 litran paisuntasäiliö. Kun sinne laitetaan puolet tilavuudesta vettä (10 litraa), paine nousee kaksinkertaiseksi eli 2 x 1,5 = 3 bar. Tästä vähennetään ulkoilman paine eli säiliössä on jo 2 barin ylipaine vaikka vasta puolet sen tilavuudesta on vettä täynnä. Varaventtiili on jo ajat sitten avautunut. Tämä ei tässä vaiheessa merkitse mitään. Järjestelmä on täynnä ja paine 1,5 bar. Mutta kun tulet sammuu ja lämpötila laskee, niin pian järjestelmään tuleekin alipaine. Yleensä kai joku venttiili laskee takaperin ilmaa järjestelmään joka on sitten ainainen riesa. Mikä avuksi?
Yksinkertaisinta on suurentaa varaajaa eli 1000 litraa kohti pitää hankkia 40 litran varaaja. Toinen on pienentää esitäyttöä. Mielestäni sitä ei tarvita ollenkaan. Silloin kun paisuntaan laitetaan puolet sen tilavuudesta vettä, paine on 1 bar. 1,5 bar ylitetään kun säiliössä on vettä 13,3 litraa.
Jos kalvopaisunnan esipaine on 0,5 bar, niin tähän saakka se on tyhjä vedestä. Kaasumuutosten teorian mukaan paineen ja tilavuuden tulo on vakio. On huomattava että vallitseva ilmanpaine on jo 1 bar, eli säiliössä on 1,5 bar kokonaispaine.
Otetaan esimerkiksi 20 litran paisuntasäiliö. Kun sinne laitetaan puolet tilavuudesta vettä (10 litraa), paine nousee kaksinkertaiseksi eli 2 x 1,5 = 3 bar. Tästä vähennetään ulkoilman paine eli säiliössä on jo 2 barin ylipaine vaikka vasta puolet sen tilavuudesta on vettä täynnä. Varaventtiili on jo ajat sitten avautunut. Tämä ei tässä vaiheessa merkitse mitään. Järjestelmä on täynnä ja paine 1,5 bar. Mutta kun tulet sammuu ja lämpötila laskee, niin pian järjestelmään tuleekin alipaine. Yleensä kai joku venttiili laskee takaperin ilmaa järjestelmään joka on sitten ainainen riesa. Mikä avuksi?
Yksinkertaisinta on suurentaa varaajaa eli 1000 litraa kohti pitää hankkia 40 litran varaaja. Toinen on pienentää esitäyttöä. Mielestäni sitä ei tarvita ollenkaan. Silloin kun paisuntaan laitetaan puolet sen tilavuudesta vettä, paine on 1 bar. 1,5 bar ylitetään kun säiliössä on vettä 13,3 litraa.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Onkohan tässä virheellinen lähtötieto? Tämän taulukon pohjalta lämpötilan nosto esim 20->100 asteeseen vastaisi noin 4 prosentin muutosta.Oppes kirjoitti:Kun 1000 litraa vettä lämmitetään 100 astetta, sen tilavuus kasvaa 18 litraa.
http://www.taulukot.com/index.php?searc ... °c_-_100°c
Yleisten nyrkkisääntöjen mukaan paisuntasäiliöt mitoitetaan siten, että avopaisunta on 5% ja umpipaisunta 10% vesitilavuudesta. Näyttää muuten olevan näytekorttina saatavilla rt-kortin paisuntasäiliön mitoitusohje, löytyy hakusanalla LVI 11-10329
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Katsoin veden lämpölaajenemiskertoimen tuosta taulukosta ja se on keskimäärin 0,21/1000 x K (kelvin). Saamme laskutoimituksen: 1000 x 0,21 x 100 / 1000 = 21 litraa. Vesi laajenee lämmitettäessä siis 2,1 % välillä 0 - 100 astetta. Joka tapauksessa suuruusluokka on 20 litran vaiheilla. Mistä sait tuon 4%?
Toinen juttu on esipaine. Vaikka sitä ei lisättäisikään, sitä on aina tämä normaali ilmanpaine 1 bar. Kuka osaa selvittää miksi sitä lisätään puoleen bariin ylipainetta?
Toinen juttu on esipaine. Vaikka sitä ei lisättäisikään, sitä on aina tämä normaali ilmanpaine 1 bar. Kuka osaa selvittää miksi sitä lisätään puoleen bariin ylipainetta?
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Oppes kirjoitti:Katsoin veden lämpölaajenemiskertoimen tuosta taulukosta ja se on keskimäärin 0,21/1000 x K (kelvin). Saamme laskutoimituksen: 1000 x 0,21 x 100 / 1000 = 21 litraa. Vesi laajenee lämmitettäessä siis 2,1 % välillä 0 - 100 astetta. Joka tapauksessa suuruusluokka on 20 litran vaiheilla. Mistä sait tuon 4%?
Tämähän mielenkiintoinen on, itse en tuota lämpölaajenemiskerrointa huomannut ja laskin eron tiheystaulukosta seuraavasti:
Veden tiheys 20asteessa: 0,99820 g/cm3
Veden tiheys 100asteessa: 0,95836 g/cm3
-> ero n 4%
Selittäkää nyt joku ero näiden lukujen välillä - miksei tuo tiheystaulukosta katsottu arvo tuota samaa? Edit: Näyttäis olevan veden tiheys logaritminen käytökseltään.
"Tiheys on suure, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen" - http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiheys
Tuossa rt-kortissa on kerrottu tuon 5% mitoitussääntö avopaisunnalle.
Verkoston esipaine mitoitetaan mittaamalla korkeusero verkoston korkeimpaan kohtaan (0,1 bar / m). Tuolla puolen barin (yli)paineella saadaan katettua 5 metrin ero. Vastaavasti jos on avopaisunta 5 metrin korkeudessa ja katsot pannuhuoneessa painemittaria, niin se näyttää puolta baaria.Oppes kirjoitti:Toinen juttu on esipaine. Vaikka sitä ei lisättäisikään, sitä on aina tämä normaali ilmanpaine 1 bar. Kuka osaa selvittää miksi sitä lisätään puoleen bariin ylipainetta?
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Niinhän sitä selitetään että esipaineella katetaan paine viiteen metriin saakka. Mutta silloin paisuntasäiliössä ei ole vielä yhtään vettä. Mitä tapahtuu jos lämpötila lähtötilasta vähän vielä laskee? Mistään ei tule vettä jäähtyneen tilalle. Paine laskee dramaattisesti koska vesi ei käytännössä jousta yhtään. Teoriassa paine laskee tyhjiöön verkoston yläosissa heti. Patterit ja säiliöt saattavat lommahtaa kasaan. Mitä auttaa kumikalvon toisella puolella oleva puolen baarin ylipaine? Veden paino aiheuttaa sen että verkoston alaosissa alipainetta on vähemmän.
Täytetään järjestelmä 1,5 bar paineeseen. Kymmenen metrin korkeudessa on 0,5 barin ylipaine. Paisunnassa on vettä 2/5 sen tilavuudesta.
Tarkastellaanpa tilannetta että esitäyttöpainetta ei ole ollenkaan. Kalvopaisunta on kuitenkin täynnä normaalipaineista ilmaa. Heti kun vettä aletaan täyttää myös paisuntaan alkaa mennä vettä ja paine nousta. Kun ollaan puolen barin kohdalla vesi on viisi metriä korkealla verkostossa ja paisunnassa on vettä 1/3 sen tilavuudesta. Vesi paisunnassa ei haittaa mitään.
Kun nyt täytetään järjestelmä 1,5 bariin, kymmenen metrin korkeudessa olevissa pattereissa on vielä puolen barin ylipaine. Paisunnassa on vettä 3/5 sen tilavuudesta.
Esitäyttöpaine vain pienentää paisuntasäiliön käytettävissä olevaa vesitilaa. Kalvopaisunnassa paine saadaan käytännössä kuinka suureksi tahansa ilman esitäyttöä. Ilmatila ei koskaan puristu olemattomiin. Paine kuitenkin nousee jyrkästi tilavuuden pienentyessä.
Avoin paisunta on paljon yksinkertaisempi.
Täytetään järjestelmä 1,5 bar paineeseen. Kymmenen metrin korkeudessa on 0,5 barin ylipaine. Paisunnassa on vettä 2/5 sen tilavuudesta.
Tarkastellaanpa tilannetta että esitäyttöpainetta ei ole ollenkaan. Kalvopaisunta on kuitenkin täynnä normaalipaineista ilmaa. Heti kun vettä aletaan täyttää myös paisuntaan alkaa mennä vettä ja paine nousta. Kun ollaan puolen barin kohdalla vesi on viisi metriä korkealla verkostossa ja paisunnassa on vettä 1/3 sen tilavuudesta. Vesi paisunnassa ei haittaa mitään.
Kun nyt täytetään järjestelmä 1,5 bariin, kymmenen metrin korkeudessa olevissa pattereissa on vielä puolen barin ylipaine. Paisunnassa on vettä 3/5 sen tilavuudesta.
Esitäyttöpaine vain pienentää paisuntasäiliön käytettävissä olevaa vesitilaa. Kalvopaisunnassa paine saadaan käytännössä kuinka suureksi tahansa ilman esitäyttöä. Ilmatila ei koskaan puristu olemattomiin. Paine kuitenkin nousee jyrkästi tilavuuden pienentyessä.
Avoin paisunta on paljon yksinkertaisempi.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Sori, en enää ymmärtänyt tuota selitystä mahdollisesta ongelmatilanteesta. Joka tapauksessa järjestelmä on väärin tehty tai hajalla jos tuollaisia joudut miettimään. Täysin "kova" järjestelmä on pommi.
En näistä paisuntasäiliöistä halua liikaa tietää, mutta käsittääkseni se kalvo siinä puolessa välissä pönttöä esijännitetään tuolla paineella. Se voidaan tehdä koska kalvo on mitoitettu tuota toimenpidettä varten. Kalvo sitten tarvittaessa joustaa tuonne vesitilan puolelle alle asetetun esipaineen jos niikseen tulee. Kannattaa myös muistaa että noissa tavallisissa painemittareissa 0 baria vastaa vielä ilmakehän painetta, eli ei tällöin olla missään lähimainkaan tyhjiötilanteessa.Oppes kirjoitti:Niinhän sitä selitetään että esipaineella katetaan paine viiteen metriin saakka. Mutta silloin paisuntasäiliössä ei ole vielä yhtään vettä. Mitä tapahtuu jos lämpötila lähtötilasta vähän vielä laskee? Mistään ei tule vettä jäähtyneen tilalle.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Kirjotampa vielä yhden selvennyksen. Jos kalvopaisunta on sellainen että kalvo on vain säiliön keskellä, pitää siihen tietenkin laitta esipainetta että se puristuu vesitilan puolelle ja kaikki tilavuus on käytössä. Sisäistä rakennetta ei voi ulkoapäin tietää joten kyllä 0,5 barin esipaine on paikallaan. Kalvopaisuntasäiliön tilavuudesta vajaa puolet on käytettävissä veden varastoimiseen.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
Terve !
Meillä rintamamiestalo jossa myöskin kolme kerrosta, pannuhuoneessa 1500 L varaaja, joka lämmitetään puukattilalla. Paisuntasäiliönä 200 L kalvopaisunta-astia, jonka esipaineena 0,5 bar (tyhjänä, irti järjestelmästä). Lämmitysverkostossa on painetta 0,8 bar, veden ollessa +20 astetta ja kiertää hyvin yläkerrassa saakka. Kun puukattilalla lämmitetään järjestelmä n. 85-90 asteiseksi niin lämmitysverkoston painemittari näyttää 1,2 bar ja kaikki toimii hyvin. Paisunta-astia on liitetty tuon 1500 L varaajan päällä olevaan lähtöön varoventtilin kanssa.
Meillä rintamamiestalo jossa myöskin kolme kerrosta, pannuhuoneessa 1500 L varaaja, joka lämmitetään puukattilalla. Paisuntasäiliönä 200 L kalvopaisunta-astia, jonka esipaineena 0,5 bar (tyhjänä, irti järjestelmästä). Lämmitysverkostossa on painetta 0,8 bar, veden ollessa +20 astetta ja kiertää hyvin yläkerrassa saakka. Kun puukattilalla lämmitetään järjestelmä n. 85-90 asteiseksi niin lämmitysverkoston painemittari näyttää 1,2 bar ja kaikki toimii hyvin. Paisunta-astia on liitetty tuon 1500 L varaajan päällä olevaan lähtöön varoventtilin kanssa.
Re: Puukattilaan päisunta säiliö?
No laitoin sen uuden paisunta säiliön varaajalta kattilaan palaavaan putkeen nyt ja esipaine tyhjänä 0,8 bar ja hyvin nyt toimii:)
paineet 0,8-1.3bar riippuen lämmöstä.
paineet 0,8-1.3bar riippuen lämmöstä.

