Aiheesta on ollut juttua paljon mutta jatketaan silti :).
Kyse on siis kellarin seinien eristämisestä ja rakenteista.
Tilanne on tällähetkellä se että ulkopuolelle ja lattiaan on fuktisolit laitettu ja nyt pitäisi ruveta seiniä eristelemään.
Kuiviin tiloihin ajattelin laittaa yläosaan 30mm SPU levyn ja sen päälle lautakoolaus ja EK kipsilevy.
Kosteisiin tiloihin ajattelin laittaa samanlaisen rakenteen mutta korvata tuon kipsin kivilevyllä... mutta eikö tässä tapauksessa tuo lautakoolaus jää kahden höyrynsulun väliin (vesieriste).
Olisiko arvon raadilla erilaisia vaihtoehtoja ja miten itse olette rakentaneet? Rivinteeraus + kivivilla olisi varmaan pomminvarma ratkaisu mutta syö paljon tilaa ja on samalla työläämpi.
Kellarin seinä (taas)
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin seinä (taas)
Pommin varma ratkaisu on kaiken eristyksen sijoittaminen ulkopuolelle, mutta siinä on tunnetut mittasuhde ongelmat. Kaunilla valkoisella peltilistalla tämäkin onnistuu kohtuullisesti.
Tiili rivinteeraus yläosassa kivivilla 300 mm limitettynä n. 100 mm on myös erittäin hyvä ratkaisu, mutta neliöitä menetetään ja hintaa kertyy.
Homma kuitenkin suunnitellaan kestämään seuraavat 50 vuotta ja ongelmaton vähän energiaa kuluttava kellari on myyntivaltti tarvittaessa.
Puurakenteet kosteissa tiloissa ovat yleisesti aina jonkinmoinen riski ja varsinkin rakenteiden välissä.
Uretaanilevyn kiinnittäminen laastilla tai Uretaanilla liimaamalla on aina orgaanista ainetta turvallisempaa. Kellarin seinärakenteesi on kuitenkin muutettu ulospäin kuivuvaksi, joten puurakenteellekin on kuivat olotilat ainakin maakosteuden osalta.
Fuktisol levyn toiminta taas tehostuu kuivaajana, kun sisäpuolelta saadaan lämmitysvaikutusta ja kellarin betoniseinä lämpiää, samalla myös kondenssin vaara vähenee.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulkopuolen eristyskyvyn tulisi olla kaksinkertainen maanalaisissa rakenteissa, jotta kosteustekninen toiminta olisi hanskassa.
30 mm Uretaania ja 100 mm salaojittavaa eristettä, täyttää tämän vaatimuksen.
Ehdottaisin rakenteeksi märkätiloihin 30 mm Uretannia kiinnitys liimaamalla, alaosasta sisäpuolelta eristämättä jätetään 200-300 mm, johon laatta pystyyn suoraan seinälle. Uretaanilevyyn voidaan laatoittaa suoraan vedeneristeen päälle ja saunan puolella Folioversio Sauna Satu, loput seinistä voisi päällystää versiolla, johon integroitu päälle kipsilevy.
Rakenteesta saadaan mahdollisimman ohut, höyrynsulku toimii ja silti kellarin lämmittäminen vaikuttaa jonkin verran kellarin perusmuurin kuivaamiseen, sekä anturan kaytta ylös pyrkivä kapillaarisuius saadaan työnnettyä ulos seinän alaosan tehokkaammalla lämmitys vaikutuksella.
Tiili rivinteeraus yläosassa kivivilla 300 mm limitettynä n. 100 mm on myös erittäin hyvä ratkaisu, mutta neliöitä menetetään ja hintaa kertyy.
Homma kuitenkin suunnitellaan kestämään seuraavat 50 vuotta ja ongelmaton vähän energiaa kuluttava kellari on myyntivaltti tarvittaessa.
Puurakenteet kosteissa tiloissa ovat yleisesti aina jonkinmoinen riski ja varsinkin rakenteiden välissä.
Uretaanilevyn kiinnittäminen laastilla tai Uretaanilla liimaamalla on aina orgaanista ainetta turvallisempaa. Kellarin seinärakenteesi on kuitenkin muutettu ulospäin kuivuvaksi, joten puurakenteellekin on kuivat olotilat ainakin maakosteuden osalta.
Fuktisol levyn toiminta taas tehostuu kuivaajana, kun sisäpuolelta saadaan lämmitysvaikutusta ja kellarin betoniseinä lämpiää, samalla myös kondenssin vaara vähenee.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulkopuolen eristyskyvyn tulisi olla kaksinkertainen maanalaisissa rakenteissa, jotta kosteustekninen toiminta olisi hanskassa.
30 mm Uretaania ja 100 mm salaojittavaa eristettä, täyttää tämän vaatimuksen.
Ehdottaisin rakenteeksi märkätiloihin 30 mm Uretannia kiinnitys liimaamalla, alaosasta sisäpuolelta eristämättä jätetään 200-300 mm, johon laatta pystyyn suoraan seinälle. Uretaanilevyyn voidaan laatoittaa suoraan vedeneristeen päälle ja saunan puolella Folioversio Sauna Satu, loput seinistä voisi päällystää versiolla, johon integroitu päälle kipsilevy.
Rakenteesta saadaan mahdollisimman ohut, höyrynsulku toimii ja silti kellarin lämmittäminen vaikuttaa jonkin verran kellarin perusmuurin kuivaamiseen, sekä anturan kaytta ylös pyrkivä kapillaarisuius saadaan työnnettyä ulos seinän alaosan tehokkaammalla lämmitys vaikutuksella.
Re: Kellarin seinä (taas)
Kiitos Matti taas vastauksesta.
Harkinnan jälkeen taidan tehdä nuo märkätilojen seinät sittenkin kivestä. Rivinteeraus HB-Priima 68 + 50mm kivivillaa yläosaan. Tulevaisuudessa ulkopuolelle on tulossa 50mm EPS rappaus. Eiköhän tuolla pitäisi saada jo kohtuullinen lämmöneristys.
Harkinnan jälkeen taidan tehdä nuo märkätilojen seinät sittenkin kivestä. Rivinteeraus HB-Priima 68 + 50mm kivivillaa yläosaan. Tulevaisuudessa ulkopuolelle on tulossa 50mm EPS rappaus. Eiköhän tuolla pitäisi saada jo kohtuullinen lämmöneristys.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin seinä (taas)
Solupolystyreeni ja kivivilla ovat eristyskyvyltään suurin piirtein samanlaisia. Koska harkko myös eristää jonkin verran on eristys aavistuksen fysiikan vastainen.
Fuktisol levy kuitenkin kuivaa seinän jo hyvin alhaalta ja yläosaan kosteutta ei enää nouse, sekä sisältä seinään tunkeutuva kosteusmäärä on hyvin pieni. Joten tuskin minkäänlaista ongelmaa tälläkään rakenteella ei tule. Joten siitä vaan hanketta eteenpäin.
Fuktisol levy kuitenkin kuivaa seinän jo hyvin alhaalta ja yläosaan kosteutta ei enää nouse, sekä sisältä seinään tunkeutuva kosteusmäärä on hyvin pieni. Joten tuskin minkäänlaista ongelmaa tälläkään rakenteella ei tule. Joten siitä vaan hanketta eteenpäin.
Re: Kellarin seinä (taas)
Huomenna olisi tarkoitus aloitella rivinteerauksen muurausta ja hain tänään rautakaupasta 50mm kivivillaa. Aluksi ajattelin laittaa kivivillat betoniseinään kiinni teräsnauloilla sen verran etteivät pääse ajansaatossa tuolla rivinteerauksen välissä vajoamaan, mutta eihän nuo teräsnaulat tuohon betoniin uponneet
.
Täällä on varmasti muitakin ketkä ovat laittaneet villaa rivinteerauksen väliin, miten olette kiinnittäneet villat betoniseinään?
Täällä on varmasti muitakin ketkä ovat laittaneet villaa rivinteerauksen väliin, miten olette kiinnittäneet villat betoniseinään?
Re: Kellarin seinä (taas)
Kovemmat kivivillat voi ainakin kiinnittää saneerauslaastilla ja kammalla, samoin epsit.. foamitkin karhennettuna, mutta hötövillan kanssa saattaa olla hankala painella oikeasta kohtaa että laasti tarttuu hyvin molempiin. Löysä saneerauslaasti, lorotat kolme pystyraitaa per villalevy, nosto seinälle ja kevyt painelu.. laudat tukemaan alimmaista riviä ja ylemmät niiden päälle.
Tai sitten voisit ropata pitkät ruuvit alimman villarivin alareunan tasolle ja katonrajaan, puolen metrin välein, jättää 50mm pitkälle kannan, nostella alimmat villat seinälle ruuvien päälle ja laudanpätkiä vinoon pitämään villoja ylhäällä, seuraava rivi ja laudat taas jne ja vetää sitten lautoja väistellen sinkityn sidontalangan ruuveista Z.. tai paremminkin N kuviona villojen pitimiksi. Alimmaisiin ruuveihin voisi myös heti aluksi virittää pitkittäin langan tukemaan alimmaisten villojen alapäätä ettei ruuvit uppoa niihin asentaessa. Olisi vähiten roppausta ja poraamista, ja lankojen tuki sekä karhean betoniseinän kitka varmasti pitäisi villoja painumasta.
Joku osaa varmaankin helpommankin tavan.
Tai sitten voisit ropata pitkät ruuvit alimman villarivin alareunan tasolle ja katonrajaan, puolen metrin välein, jättää 50mm pitkälle kannan, nostella alimmat villat seinälle ruuvien päälle ja laudanpätkiä vinoon pitämään villoja ylhäällä, seuraava rivi ja laudat taas jne ja vetää sitten lautoja väistellen sinkityn sidontalangan ruuveista Z.. tai paremminkin N kuviona villojen pitimiksi. Alimmaisiin ruuveihin voisi myös heti aluksi virittää pitkittäin langan tukemaan alimmaisten villojen alapäätä ettei ruuvit uppoa niihin asentaessa. Olisi vähiten roppausta ja poraamista, ja lankojen tuki sekä karhean betoniseinän kitka varmasti pitäisi villoja painumasta.
Joku osaa varmaankin helpommankin tavan.

