Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Kyseessä siis rmt -50, 100 m2 ja kellari n. 50 m2. Lähtötilanne on, että talossa ei ole muuta lämmitysjärjestelmää kuin keskikerroksen vanha avotakka ja muutama irto öljytäytteinen sähköpatteri.
1) Olemme ajatelleet lämmitysjärjestelmäksi ILP+varaavatakka+suorasähkölämmitys. Lattiat ovat niin hienot, että niitä emme halua repiä auki lattialämmitystä varten ja toisaalta perinteisen vesikiertoisen patterijärjestelmän rakentaminen on käsitykseni mukaan turhan kallista hyötyyn nähden. Onko kokeneemmilta tähän jotain ajatuksia?
2) Miten käyttövedenlämmitys kannattaisi järjestää? Ajatuksena oli sähkövaraaja, johon myöhemmin kukkaron taipuessa voisi vielä lisätä VILP:n, puulämmityksen ja ehkä joskus jopa aurinkokeräimet. Mikä olisi järkevin järjestelmä, kun otetaan huomioon: a) omat taidot eivät ole kummoiset, b) budjetti on rajallinen ja c) kertainvestointi suhteessa käyttökustannuksiin ja käyttöikään (ei spekuloida sähkönhinnan nousulla) olisivat optimaaliset.
Olen neljä päivää lukenut 10 tuntia päivässä internetin ihmeellistä maailmaa ja en ole tässä tullut hullua hurskaammaksi. Olemmeko me ihan hakoteillä tässä asiassa? Olisiko objektiivisesti arvioituna kaikkein järkevintä päätyä niihin vesikiertoisiin pattereihin ja kaukolämpöön?
1) Olemme ajatelleet lämmitysjärjestelmäksi ILP+varaavatakka+suorasähkölämmitys. Lattiat ovat niin hienot, että niitä emme halua repiä auki lattialämmitystä varten ja toisaalta perinteisen vesikiertoisen patterijärjestelmän rakentaminen on käsitykseni mukaan turhan kallista hyötyyn nähden. Onko kokeneemmilta tähän jotain ajatuksia?
2) Miten käyttövedenlämmitys kannattaisi järjestää? Ajatuksena oli sähkövaraaja, johon myöhemmin kukkaron taipuessa voisi vielä lisätä VILP:n, puulämmityksen ja ehkä joskus jopa aurinkokeräimet. Mikä olisi järkevin järjestelmä, kun otetaan huomioon: a) omat taidot eivät ole kummoiset, b) budjetti on rajallinen ja c) kertainvestointi suhteessa käyttökustannuksiin ja käyttöikään (ei spekuloida sähkönhinnan nousulla) olisivat optimaaliset.
Olen neljä päivää lukenut 10 tuntia päivässä internetin ihmeellistä maailmaa ja en ole tässä tullut hullua hurskaammaksi. Olemmeko me ihan hakoteillä tässä asiassa? Olisiko objektiivisesti arvioituna kaikkein järkevintä päätyä niihin vesikiertoisiin pattereihin ja kaukolämpöön?
- TheHaawiz
- Jäsen

- Viestit: 27
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2011 13:33
- Paikkakunta: Uusikaupunki
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Terve
Omassa päässä on ollut jokin verran pähkäilyä juurikin lämmitysjärjestelmään liittyen. Juurikin öljyn ja sähkön hinnan ollessa jo nytkin hitonmoiset.
Meillä öljylämmitys miltei päälämmönlähteenä. Siitä tietysti myös kuuma vesi. Suurin kuuman veden lotraus järjestetään ulkosaunassa padan lämmittäessä veden.
Koska omakin lompakko on mallia "litteä" on lämmittämisen hinta ollut ratkaiseva tekijä.
Siksipä meilläkin päälämmittäjänä on varaava takka jota päivittäin lämmitän. Ei tarvi patteriveden olla kovinkaan lämmintä.
Nykymuodossaan ILP on varmasti ok, mutta entä muutaman vuoden päästä kun/jos sähkö laskutetaan eri perustein kuin nyt?
Sama saattaa koskea VILP kuin maalämpöäkin? Sähköä kun kaikki syövät...
Itse laittaisin omaan kulutukseen sopivan sähkövaraajan vedelle ja hyvän varaavan takan. Lämmintä vettä "tekevä" vesikiertoinen takka tai puuhellakaan ei olisi huono. Kuumaa vettä lämmittäisi keväästä syksyyn aurinkokeräimet. Naapurustossani yhdessä talossa näin tapahtuu. Hintaa noille kertyy tietysti hankintavaiheessa, mutta takaisinmaksu- ja sen aika lienee varmempi kuin ilpeillä ja vilpeillä, koska sähkön hinna noustessa pitenee takaisinmaksukin.
Peruslämmön talossa ehkä helpoimmin ja asennuskuluiltaan halvimmalla voisi pitää yllä sähköpatterit, ilmakiertoiset, jotka ilmeisesti ovat sähkösyöppöjä öljytäytteisiä mukavampia kukkarolle.
Puulla lämmittämiseen tietysti pitää olla edulliset kanavat hankkia/saada puuta ja aika sille päivittäin. Vaikka maksaa se puukuutio silti vähemmän kuin pellettikuutio, öljykuutiosta ja sähkökuutiosta puhumattakaan...
Kumma homma muuten tämä kehitys; ensin haluttiin kaikki ihmiset hankkimaan diisselauto, sitten nostetaan diesel miltei bensan hintoihin.
Hetki sitten hoosattiin pellettilämmityksen puolesta ja nyt on pelletinkin hinta koko ajan nousussa.
Nyt on reilu kymmenen vuotta markkinoitu tupiin sähköä syöviä ilppejä ja kas kummaa, sähkönhinta nousee varmasti.
Öljylämmitys oli vielä 80-luvulla kohtuullinen vaihtoehto, ei enään. 
Tämä vain tällaisena omana pähkäilynä jota olen päässäni päissänikin pyöritellyt.
Omassa päässä on ollut jokin verran pähkäilyä juurikin lämmitysjärjestelmään liittyen. Juurikin öljyn ja sähkön hinnan ollessa jo nytkin hitonmoiset.
Meillä öljylämmitys miltei päälämmönlähteenä. Siitä tietysti myös kuuma vesi. Suurin kuuman veden lotraus järjestetään ulkosaunassa padan lämmittäessä veden.
Koska omakin lompakko on mallia "litteä" on lämmittämisen hinta ollut ratkaiseva tekijä.
Nykymuodossaan ILP on varmasti ok, mutta entä muutaman vuoden päästä kun/jos sähkö laskutetaan eri perustein kuin nyt?
Itse laittaisin omaan kulutukseen sopivan sähkövaraajan vedelle ja hyvän varaavan takan. Lämmintä vettä "tekevä" vesikiertoinen takka tai puuhellakaan ei olisi huono. Kuumaa vettä lämmittäisi keväästä syksyyn aurinkokeräimet. Naapurustossani yhdessä talossa näin tapahtuu. Hintaa noille kertyy tietysti hankintavaiheessa, mutta takaisinmaksu- ja sen aika lienee varmempi kuin ilpeillä ja vilpeillä, koska sähkön hinna noustessa pitenee takaisinmaksukin.
Peruslämmön talossa ehkä helpoimmin ja asennuskuluiltaan halvimmalla voisi pitää yllä sähköpatterit, ilmakiertoiset, jotka ilmeisesti ovat sähkösyöppöjä öljytäytteisiä mukavampia kukkarolle.
Puulla lämmittämiseen tietysti pitää olla edulliset kanavat hankkia/saada puuta ja aika sille päivittäin. Vaikka maksaa se puukuutio silti vähemmän kuin pellettikuutio, öljykuutiosta ja sähkökuutiosta puhumattakaan...
Kumma homma muuten tämä kehitys; ensin haluttiin kaikki ihmiset hankkimaan diisselauto, sitten nostetaan diesel miltei bensan hintoihin.
Tämä vain tällaisena omana pähkäilynä jota olen päässäni päissänikin pyöritellyt.
Rintsikan vintille sähkökitaran kanssa erakoitunut...
-1957 rmt & 1963 pihasauna
-Mercury Monterey 4D 1962, 292 Y-block + Merc-O-Matic + 9"
-1957 rmt & 1963 pihasauna
-Mercury Monterey 4D 1962, 292 Y-block + Merc-O-Matic + 9"
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Arwello, mielestäni olet tehnyt lukutyösi oikein hyvin.
Ilpiksi Mitsun FD-35 ja boileriksi Jäspin moduulimalli niin sinulla ovat perusasiat oikein hyvällä tolalla.
Kovimmilla pakkasilla olisi apuna hyvä olla vielä vaikkapa pellettitakka, esimerkiksi juuri siltä varalta, että sähköstä rokotetaan huippukulutuksen hetkinä kohtuuton hinta.
Aurinko sopii hyvin käyttöveden esilämmitykseen, mutta tuon kuvion takia ei kannata ostaa halvan perusvaraajan sijasta ylihintaista ekovaraajaa: tarvittaessa voi hankkia vaikka ulkoisen lämmönvaihtimen.
Ilpiksi Mitsun FD-35 ja boileriksi Jäspin moduulimalli niin sinulla ovat perusasiat oikein hyvällä tolalla.
Kovimmilla pakkasilla olisi apuna hyvä olla vielä vaikkapa pellettitakka, esimerkiksi juuri siltä varalta, että sähköstä rokotetaan huippukulutuksen hetkinä kohtuuton hinta.
Aurinko sopii hyvin käyttöveden esilämmitykseen, mutta tuon kuvion takia ei kannata ostaa halvan perusvaraajan sijasta ylihintaista ekovaraajaa: tarvittaessa voi hankkia vaikka ulkoisen lämmönvaihtimen.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Moi,
Ennenkuin hankit tuon ilpin, kannattaisi miettiä, miten se ilpin lämpö leviää asuintiloissa. Esim. meillä mahdoton saada sisäyksikö siten asennettua, että lämpö leviäisi varmasti edes suurimpaan osaan asuinkerrosta, koska kerrokset on niin sokkeloisia. Eikä kellarikaan tee siinä suhteessa poikkeiusta. Vaihtoehto olisi hankkia useampi ilppi mutta niitä tarvittaisiin vahintään 2/kerros, järkeä? En kylläkään omaa kokemusta ilpeistä, mutta tämmöinenkin näkökanta asiaan.
Terv Tommi
Ennenkuin hankit tuon ilpin, kannattaisi miettiä, miten se ilpin lämpö leviää asuintiloissa. Esim. meillä mahdoton saada sisäyksikö siten asennettua, että lämpö leviäisi varmasti edes suurimpaan osaan asuinkerrosta, koska kerrokset on niin sokkeloisia. Eikä kellarikaan tee siinä suhteessa poikkeiusta. Vaihtoehto olisi hankkia useampi ilppi mutta niitä tarvittaisiin vahintään 2/kerros, järkeä? En kylläkään omaa kokemusta ilpeistä, mutta tämmöinenkin näkökanta asiaan.
Terv Tommi
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Hyvä pointti. Unohdin mainita, että tarvittaessa lämmön leviämistä voi tehostaa kanavapuhaltimilla. Ovat halpoja ja niistä on sekin ilo, että levittävät ilpin lämmön lisäksi tulisijojen tai pellettitakkojen lämpöä ympäri taloa.TommiT kirjoitti:Moi,
Ennenkuin hankit tuon ilpin, kannattaisi miettiä, miten se ilpin lämpö leviää asuintiloissa. Esim. meillä mahdoton saada sisäyksikö siten asennettua, että lämpö leviäisi varmasti edes suurimpaan osaan asuinkerrosta, koska kerrokset on niin sokkeloisia. Eikä kellarikaan tee siinä suhteessa poikkeiusta. Vaihtoehto olisi hankkia useampi ilppi mutta niitä tarvittaisiin vahintään 2/kerros, järkeä? En kylläkään omaa kokemusta ilpeistä, mutta tämmöinenkin näkökanta asiaan.
Terv Tommi
Noita myy mm. Clas Ohlson, edes termostaatilla varustetut eivät ole kalliita. Saatavissa on myös äänenvaimentimia, jos äänen kuuluminen huoneesta toiseen arveluttaa.
Kaksi ilppiä olisi kyllä hyvä olla, monestakin syystä: vikasietoisuuden takia, paremman hyötysuhteen takia (kaksi laitetta==>laitteita käytetään pienemmällä osateholla==> parempi cop) jne.
Itselläni kaksi ilppiä ja hämmästyttävän hyvin lämpö tuntuu leviävän; aivan kaukaisimpia nurkkia pitää kyllä lämmittää hiukan radiaattoreilla mutta ei sillä niin väliä, koska ylivoimaisesti suurin osa lämmöstä tehdään kuitenkin yli kolmosen hyötysuhteella.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Minulla ilppi tuvan nurkassa puhaltaa mukavasti takan lämmön toiseen päähän taloa. Ei ole viereinen makkarikaan kovin kuuma enää talvisin. Keittiöön ei hirveästi lämpö mene, kaksi oviaukkoa välissä kun estää. Palomuuri siirtää hyvin varaajan taakse tulisijan lämpöä, eikä siihen ole vaikea rakentaa apuvaraajaa, takan lämpöä hyödyntäen esilämmittää varaajaan menevä kylmä vesi. Lisäys ilpeistä. Jokainen kerros vaatii oman pumpun, se on täällä nyt todettu. Kaksi mitsua jauhaa viilennystä tai lämpöä tarpeen mukaan. Eikä ne niin paljon sähköä kuluta, maaliskuun alussa vaihtui mittari ja lukema nyt alle 5500kWh.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Mitenkä olisi esimerkiksi 11 kW vesikierrätteinen pellettitakka ja siihen varaaja perään vaikka 240 - 300 litraa niin perusasiat olisivat kunnossa. Varjaan voi ottaa myös valmiiksi aurinkolämpökierukan. Kun takassa on valmiina ns varaajan latausohjelma niin lämmitys käynnistyy määritetylla alarajalla ja pysähtyy kun yläraja saavutetaan. Käyttökokemuksiakin löytyy useammassa RMT talossa.
Noissa Vilpeissä tuo kylmin ajankohta talviaikaan muodostuu ongelmaksi, eli juuri se aika kun lämpöä eniten tarvitaan. Käyttövettä tarvitaan myös ympäri vuoden.
Noissa Vilpeissä tuo kylmin ajankohta talviaikaan muodostuu ongelmaksi, eli juuri se aika kun lämpöä eniten tarvitaan. Käyttövettä tarvitaan myös ympäri vuoden.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
eskoensio kirjoitti:Mitenkä olisi esimerkiksi 11 kW vesikierrätteinen pellettitakka ja siihen varaaja perään vaikka 240 - 300 litraa niin perusasiat olisivat kunnossa. Varjaan voi ottaa myös valmiiksi aurinkolämpökierukan. Kun takassa on valmiina ns varaajan latausohjelma niin lämmitys käynnistyy määritetylla alarajalla ja pysähtyy kun yläraja saavutetaan. Käyttökokemuksiakin löytyy useammassa RMT talossa.
Noissa Vilpeissä tuo kylmin ajankohta talviaikaan muodostuu ongelmaksi, eli juuri se aika kun lämpöä eniten tarvitaan. Käyttövettä tarvitaan myös ympäri vuoden.
Kommentti lyhyesti: $$$$$$$
Eli kalliiksi tulee. Ensinnäkin tuossa kuviossa tuodaan taloon taas se vesikiertosysteemi johon ainakin minä olen menettänyt uskoni (mulle sellainen tuli,maksoi maltaita, eikä sitä kannata käyttää kun torppa lämpenee paljon halvemmalla ilpeillä). Toinen juttu on se, että pelletin käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä on (taas siis minun makuuni...) perhanan ikävää ja työlästä verrattuna siihen, että ilpin suodattimet imuroidaan kahdesti vuodessa. Nykyisillä hintasuhteilla sähkön pitää kallistua reilusti tai pelletin halveta, että lämmityskulu saataisiin samalle tasolle ja ainakin minä olisin valmis jopa maksamaan siitä, että kämppä pysyy tasaisen lämpimänä ilman että itse tarvitsee toimia minkään laitteen renkinä.
Tuo tavallinen pellettitakka on sekin kiitettävän vikaherkkä laite, katkoja on paljon enemmän kuin ilpeillä. Vesikiertoinen pellettitakka on todella hieno laite, ja siitä riittää tarvittaessa ruutia vaikka kuinka suureen taloon, mutta ainakaan italialaisena en sellaista itselleni oikein haluaisi. Mutta kuten sanottua, sellaisena varajuttuna kovien pakkasien jne. varalle se ihan tavallinen pellettitakka olisi kyllä tervetullut myös tähän munkin kämppääni; paikkakin sille on ollut mietittynä jo vuosia. Valistunut arvaukseni on, että peruspellettitakka, jolle tulee vain vähän käyttötunteja vuodessa, kestää riittävän monta vuotta (vielä kun osaisi ostaa varastoon ne tärkeimmät varaosat, varaosien saatavuus pitkän päälle kun on yksi pellettitakan valintakriteeri).
Aurinkoon ei kannata paljoa rahaa uhrata. Lämmityksessä sillä ei ole oikeastaan mitään roolia, kun pitää lämmittää ei aurinkoa ole, mutta kesäajan käyttövettä pienikin paneeli esilämmittää komeasti. Rahassa mitattuna tuo käyttöveden esilämmitys ei suurta summaa tuota, ja siksi tuon esilämmityksen pitäisi onnistua mahdollisimman pienin lisäkustannuksin (ja nuo monen kierukan varaajat ovat perhanan kalliita verrattuna jopa huippulaadukkaisiin perusboilereihin).
- Lämmönvaihtimet ovat yllättävän halpoja, eli sellaisella tuon esilämmityksen ehkä saa fiksuimmin hoidettua; eipä ole minulle vielä ajankohtaista niin en ole asiaa miettinyt.
Jälkikäteen on helppo nähdä, että pöhkö minä olin kun tähän taloon uuden vesikiertoisen rakentelin. Silloin minä kuvittelin kaukolämmön olevan fiksu vaihtoehto, ihmiset kun selittivät lämpö-kWh:n olevan puolet halvempi kuin sähkö-kWh:n (niinhän se onkin, mutta kun pumpuilla hinta on kolmannes eikä tarvitse maksaa mitään hurjaa kk- tai vuosimaksua). No, maahan kaatunutta maitoa ei kannata surra...
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Kukin "taaplaa" tyylillään.
Tuossa yksi käyttäjä hankki pellettitakan kun oli ennestään jo kolme Ilppiä käytössä ja vielä asensi jälkimäisiä työkseen. Siinä vain kun pelletillä lämpöä saa alle 5 centtiä kWh keskitalvellakin ja monelle sekin on sähköä edullisempaa. Toinen käyttäjä oli puolestaan ottanut öljykattilan pois käytöstä ja lämmittää taloaan ilmakiertoisella pellettitakalla kun on olevinaan niin edullista lämpöä ja onhan toisille puolta halvempi energia aina hintansa väärtti.
Nuo pellettitakkojen laatu-asiat lienee hyvinkin merkkikohtaisia, eli hyvällä merkillä lämmität vuositolkulla ilman varaosia ja huoltotarpeita kun vain hoksaa puhdistaa takan silloin tällöin. On noiden puutakkojenkin pesät joskus tyhjennenettävä sillä täyteen nekin tulee. Tiedän kyllä myös merkkejä joita on jouduttu palauttelemaan myyjälle ja toisissa ei huolto pelaa ollenkaan kun maahantuonti on lopetettu kokonnaan jne. Kyllä Italialaisetkin tehdä osaa kun vain on oikea yritys ja laatua halutaan tehdä.
Ja kyllä noissa Ilpeissäkin lienee huomattavia laatueroja kun noita testituloksia katselee, toinen lämmittää paremmin kun joku toinen merkki, mutta missä lienee nämäkin tehty kulloinkin, toisilla niistä kun juttujen mukaan ei tee yhtään mitään.
Tuo pelletin hinta lienee seurannut kansainvälisiä energia hintoja kun europpaankin tuodaan Canadasta enemään pellettiä mitä suomessa tuotetaan niin, eivät nuo Vapolaisetkaan tyhmiä ole kun osaavat pyytää aiankin ruattalaisilta hintaa, johon pellettiä paljon menee.
Tuossa yksi käyttäjä hankki pellettitakan kun oli ennestään jo kolme Ilppiä käytössä ja vielä asensi jälkimäisiä työkseen. Siinä vain kun pelletillä lämpöä saa alle 5 centtiä kWh keskitalvellakin ja monelle sekin on sähköä edullisempaa. Toinen käyttäjä oli puolestaan ottanut öljykattilan pois käytöstä ja lämmittää taloaan ilmakiertoisella pellettitakalla kun on olevinaan niin edullista lämpöä ja onhan toisille puolta halvempi energia aina hintansa väärtti.
Nuo pellettitakkojen laatu-asiat lienee hyvinkin merkkikohtaisia, eli hyvällä merkillä lämmität vuositolkulla ilman varaosia ja huoltotarpeita kun vain hoksaa puhdistaa takan silloin tällöin. On noiden puutakkojenkin pesät joskus tyhjennenettävä sillä täyteen nekin tulee. Tiedän kyllä myös merkkejä joita on jouduttu palauttelemaan myyjälle ja toisissa ei huolto pelaa ollenkaan kun maahantuonti on lopetettu kokonnaan jne. Kyllä Italialaisetkin tehdä osaa kun vain on oikea yritys ja laatua halutaan tehdä.
Ja kyllä noissa Ilpeissäkin lienee huomattavia laatueroja kun noita testituloksia katselee, toinen lämmittää paremmin kun joku toinen merkki, mutta missä lienee nämäkin tehty kulloinkin, toisilla niistä kun juttujen mukaan ei tee yhtään mitään.
Tuo pelletin hinta lienee seurannut kansainvälisiä energia hintoja kun europpaankin tuodaan Canadasta enemään pellettiä mitä suomessa tuotetaan niin, eivät nuo Vapolaisetkaan tyhmiä ole kun osaavat pyytää aiankin ruattalaisilta hintaa, johon pellettiä paljon menee.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Kun tässä näyttää olevan hyvä keskustelu käynnissä, kertoilen vähän suunnitelmiani. Jo -60 luvulla mielessäni oli varata lämpöä uunin sisällä olevaan vesisäiliöön. Tulin silloin siihen tulokseen että uunia ei saa tarpeeksi kuumaksi ja se jäi.
Kolmisen vuotta sitten palasin uudelleen aiheeseen tutkimalla ensin puun polttamisen teoriaa. Erinomainen lähde on Arvi Talvitien Tekninen Termodynamiikka. Se on ainakin tarpeeksi teoreettinen ja siinä on kaikki tarvittava tästä aiheesta.
Kirjoittelin artikkelin siitä ja lopuksi aloin ajatella lämmön varastointia. Tunnetusti vesi on siinä paras. Ominaislämpö on 4,13 Kj/ K*kg. Tiilillä ja kivellä se on n. 0,8 ja vuolukivelläkin vain 1. Painoon nähden veden lämmön varauskyky on 4-5 kertainen kiinteisiin aineisiin verrattuna.
Vedellä on myös yksi ominaisuus yli muiden, sitä voidaan koko ajan sekoittaa ja pitää säiliö tasalämpöisenä joka puoleltaan.
Niinpä aloin suunnitella varaavaa "takkaa", joka olisi täynnä vettä. Tein itse prototyypin ja pistin sen olohuoneeseen ja kytkin vanhaan käyttämättömään hormiin. Käyttökokemukset olivat niin hyviä, että päätin hakea sille Hyödyllisyyssuojan. Patentti ja Rekisterihallitus myönsikin sen mulle viime kesänä.
Kerron uunista lyhyesti: Vettä on n. 600 litraa. Terästä on n. 300 kg. Palopesässä ja yläpalotilassa on tulitiilimuuraus. Vesitilassa on käyttöveden lämmityskierukka. Ominaislämpö on n. 0,8 KWh/aste. Liekin max teho on 15 KW. Palokaasujen lähtölämpötila on n. 100 astetta. Laitteessa on kaksi kiertovesipumppua. Toisella kierrätetään vettä sisäisesti alhaalta ylös ja toisella patteriverkostoon muihin huoneisiin. Koko uuni on verhoiltu vaihtoehtoisella lämpöeristeellä jolloin vesi voidaan aina lämmittää + 90. Huoneeseen ei tule liian kuuma. Vesisäiliö ei ole paineastia eikä paisuntasäiliötä tarvita. Puun kulutus viime talvena tammikuusta toukokuuhun oli 1200 kg.
Rakenne on melko monimutkainen eikä sovellu itse tehtäväksi, mutta aloitan tuotannon lähitulevaisuudessa.
Kolmisen vuotta sitten palasin uudelleen aiheeseen tutkimalla ensin puun polttamisen teoriaa. Erinomainen lähde on Arvi Talvitien Tekninen Termodynamiikka. Se on ainakin tarpeeksi teoreettinen ja siinä on kaikki tarvittava tästä aiheesta.
Kirjoittelin artikkelin siitä ja lopuksi aloin ajatella lämmön varastointia. Tunnetusti vesi on siinä paras. Ominaislämpö on 4,13 Kj/ K*kg. Tiilillä ja kivellä se on n. 0,8 ja vuolukivelläkin vain 1. Painoon nähden veden lämmön varauskyky on 4-5 kertainen kiinteisiin aineisiin verrattuna.
Vedellä on myös yksi ominaisuus yli muiden, sitä voidaan koko ajan sekoittaa ja pitää säiliö tasalämpöisenä joka puoleltaan.
Niinpä aloin suunnitella varaavaa "takkaa", joka olisi täynnä vettä. Tein itse prototyypin ja pistin sen olohuoneeseen ja kytkin vanhaan käyttämättömään hormiin. Käyttökokemukset olivat niin hyviä, että päätin hakea sille Hyödyllisyyssuojan. Patentti ja Rekisterihallitus myönsikin sen mulle viime kesänä.
Kerron uunista lyhyesti: Vettä on n. 600 litraa. Terästä on n. 300 kg. Palopesässä ja yläpalotilassa on tulitiilimuuraus. Vesitilassa on käyttöveden lämmityskierukka. Ominaislämpö on n. 0,8 KWh/aste. Liekin max teho on 15 KW. Palokaasujen lähtölämpötila on n. 100 astetta. Laitteessa on kaksi kiertovesipumppua. Toisella kierrätetään vettä sisäisesti alhaalta ylös ja toisella patteriverkostoon muihin huoneisiin. Koko uuni on verhoiltu vaihtoehtoisella lämpöeristeellä jolloin vesi voidaan aina lämmittää + 90. Huoneeseen ei tule liian kuuma. Vesisäiliö ei ole paineastia eikä paisuntasäiliötä tarvita. Puun kulutus viime talvena tammikuusta toukokuuhun oli 1200 kg.
Rakenne on melko monimutkainen eikä sovellu itse tehtäväksi, mutta aloitan tuotannon lähitulevaisuudessa.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Tuntuu varsin käyttökelpoiselta idealta ja vielä nuo mittasuhteetkin sopivilta, eli peltiuunin tilalle. Vielä kun ottaa huomioon hyötysuhteen joka lienee aika korkealla kun lämmöt eivät karkaa harakoille. Oleellinen seikka linee kuitenkin tuo lämpöeristäminen miten sen toteuttaa ja tietysti, että hitsisaumat tulee olla hyviä. Ilmeisesti tuon vesivuodon mahdollisuuskin on Sinulla jotenkin varmistettu, en odottele kuitenkaan vastausta.
Anna vielä vinkkiä mistä jatkossa saa tietoa, mikä tuo nyt sitten olikaan "vesivaraava pönttöuuni" (??) ja oliko vielä sähkövastus varalla. Puskaradio on parasta tietoa.
Anna vielä vinkkiä mistä jatkossa saa tietoa, mikä tuo nyt sitten olikaan "vesivaraava pönttöuuni" (??) ja oliko vielä sähkövastus varalla. Puskaradio on parasta tietoa.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Vastaan nyt kuitenkin jotakin. Hitsaussaumojen pitää olla todella hyvät. Mulla tässä protossa on peräti 17 putkea vesitilan läpi joiden molempien päiden täytyy pitää vettä. Tein tämän ihan itse autotallissa. Kahteen vuoteen en ole lisännyt yhtään vettä. Pohja on yhtenäinen levy eli sen läpi ei vettä voi tulla. Sivuille on mahdollista tehdä reunat ja valumisputki siitä viemäriin. Lämpöeristys on 1 mm galvanoitu pelti. Se pitää lämmön erittäin hyvin sisällään. Kuori on "oltrattu" marmorin näköiseksi. Yläkannessa on säädettävät venttiilit joilla ilman virtausta vesisäiliön sivuitse säädetään. Polttoaineena ovat puupilkkeet, briketit tai pelletit.
Kertomatta on vielä mm. uunin soveltuvuus kesämökille. Pakkasnestettä vain sisälle, niin voi jättää kylmilleen. Sitten vain täysi höyry päälle ja lämpötilaa suoraan 100 asteeseen. Ei halkeamisvaaraa.
Uunin työnimi on Vesimiilu. Se näyttää tulevan tuotteenkin nimeksi. Aivan pian julkaisen tuolla nimellä kotisivun.
Kertomatta on vielä mm. uunin soveltuvuus kesämökille. Pakkasnestettä vain sisälle, niin voi jättää kylmilleen. Sitten vain täysi höyry päälle ja lämpötilaa suoraan 100 asteeseen. Ei halkeamisvaaraa.
Uunin työnimi on Vesimiilu. Se näyttää tulevan tuotteenkin nimeksi. Aivan pian julkaisen tuolla nimellä kotisivun.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Tuliko virhe kun kerrot "lämpöeristeenä galvanoitu pelti" sillä tarkoittanet pintakuorta, eli mikä olikaan varsinanen eriste säiliön ja pintakuoren välissä ?? Palotilassa Sinulla on tiilimuuraus, mutta pitää ulkopuolella olla jotakin peltin lisäksi.
-
Khyron
- Jäsen

- Viestit: 731
- Liittynyt: Pe Huhti 13, 2007 10:33
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Mua kiinnostas tietää miten on toteutettu toi ettei se o paineastia mutta vettä ei o tarvinnu lisätä kahteen vuoteen, ainakin tuntuis et avonaisesta haihtuis sen verran et joskus pitää lisäillä?
Naulat tykkää kun niitä lyödään.
Re: Käyttöveden ja RMT:n lämmitys?
Minäkin luulin että lämpöeristettä tarvittaisiin enemmän mutta ei. Tässä protossa on etuseinässä tulitiilin ja pellin välissä 50 mm palovilla. Siitä huolimatta se lämmitettäessä kuumenee 100 asteeseen. Uudessa mallissa vesi ympäröi palopesää joka puoleltaan, joten pintalämpötila on aina alle 100. Sitten pelkkä pelti riittää. Nyt on ulkona -15. Lämmitin eilen klo 18 veden 75 asteeseen. Nyt vesi on 47. Pellin pinnan lämpötila uunin yläosassa on 34 ja alaosassa 23. Tässä protossa peltivaippa ei ole täysin ilmatiivis mutta jatkossa kyllä. Peltivaippa on lattiasta irti viitisen senttiä. Mitään säätötoimia eilisen illan jälkeen en ole tehnyt. Sisällä on +20.
Tää on -54 valmistunut rintamamiestalo. Uunilla lämmitetään olohuone, makuuhuone, keittiö ja eteinen. Ovet on poistettu. Keittiön pienessä patterissa kiertää uunin vesi omalla pumpullaan. Muu lämmitys on pis päältä.
Ajattelin etten kerro miten järjestän vesikierron ilman paisuntasäiliötä mutta voin sen nyt tässä kertoakin vaikka voisin ehkä hakea sille hyödyllisyyssuojankin. Uunin yläosa toimii paisuntasäiliönä eli se on kylmänä vähän vajaa. Kaikki kuumat pinnat ovat kuitenkin koko ajan veden peitossa. Täytin uunin aivan täyteen vesijohtovedellä. Vesitilan korkeimmalta kohdalta on avoin putki viemäriin. Kun aloin lämmittää, laajentunut vesi nousi putkea pitkin pois uunista. Samoin vedestä poistuvat siihen liuenneet kaasut mm. happi. Mitään paineen nousua vesisäiliössä ei kuitenkaan tapahdu. Kun vesi sitten jäähtyy putkesta tulee ilmaa tilalle ja paine pysyy edelleen vakiona. Veden haihtumista varten poistoputkessa on vesilukko. Se estää kaasujen pääsyn vesisäiliöön ja veden haihtumisen, tai ainakin se on mitättömän pientä. Uunin kyljessä on ikkuna josta veden korkeuden voi tarkistaa. Veden korkeus ei ole mitenkään kriittinen. Putkea pitkin myös höyry kiehumistapauksessa pääsee purkautumaan vaikka ulkoilmaan. Ei ole helppo homma saada 600 litraa vettä kiehumaan pienellä 10-15 kilovatin teholla. Puiden lisäämisen jälkeen lämpötila nousee n 5 astetta.
Patterikierto toteutetaan niin että vesitilan sellaisesta kohdasta jossa aina on vettä otetaan kiertovesipumpulle ulosotto. Pumppu sijoitetaan alemmas lähtöputki ylöspäin. Näin pumppu on aina täynnä vettä kun vain säilössä on vettä. Vesi alkaa kiertämään heti kun pumppu pyörii. Nyt vesi pistetään kiertämään pattereissa alhaalta ylöspäin, siis päinvastoin kuin yleensä tehdään. Jos pumpun paine riittää patteri täyttyy itsestään. Ilma poistuu ylemmästä paluuputkesta. Paluuputki johdetaan johonkin kohtaan uunia. Ilma pulputtelee omia aikojaan sinne ja poistuu säiliön päältä lähtevästä putkesta. Vettä täytyy tietenkin lisätä verkoston tilavuuden verran. Säiliössä ei missään vaiheessa tarvita ylipainetta. Sitä on vain pumpun siipipyörän ja patteriverkoston ylimmän kohdan välillä. Mitäs sanotte?
Tää on -54 valmistunut rintamamiestalo. Uunilla lämmitetään olohuone, makuuhuone, keittiö ja eteinen. Ovet on poistettu. Keittiön pienessä patterissa kiertää uunin vesi omalla pumpullaan. Muu lämmitys on pis päältä.
Ajattelin etten kerro miten järjestän vesikierron ilman paisuntasäiliötä mutta voin sen nyt tässä kertoakin vaikka voisin ehkä hakea sille hyödyllisyyssuojankin. Uunin yläosa toimii paisuntasäiliönä eli se on kylmänä vähän vajaa. Kaikki kuumat pinnat ovat kuitenkin koko ajan veden peitossa. Täytin uunin aivan täyteen vesijohtovedellä. Vesitilan korkeimmalta kohdalta on avoin putki viemäriin. Kun aloin lämmittää, laajentunut vesi nousi putkea pitkin pois uunista. Samoin vedestä poistuvat siihen liuenneet kaasut mm. happi. Mitään paineen nousua vesisäiliössä ei kuitenkaan tapahdu. Kun vesi sitten jäähtyy putkesta tulee ilmaa tilalle ja paine pysyy edelleen vakiona. Veden haihtumista varten poistoputkessa on vesilukko. Se estää kaasujen pääsyn vesisäiliöön ja veden haihtumisen, tai ainakin se on mitättömän pientä. Uunin kyljessä on ikkuna josta veden korkeuden voi tarkistaa. Veden korkeus ei ole mitenkään kriittinen. Putkea pitkin myös höyry kiehumistapauksessa pääsee purkautumaan vaikka ulkoilmaan. Ei ole helppo homma saada 600 litraa vettä kiehumaan pienellä 10-15 kilovatin teholla. Puiden lisäämisen jälkeen lämpötila nousee n 5 astetta.
Patterikierto toteutetaan niin että vesitilan sellaisesta kohdasta jossa aina on vettä otetaan kiertovesipumpulle ulosotto. Pumppu sijoitetaan alemmas lähtöputki ylöspäin. Näin pumppu on aina täynnä vettä kun vain säilössä on vettä. Vesi alkaa kiertämään heti kun pumppu pyörii. Nyt vesi pistetään kiertämään pattereissa alhaalta ylöspäin, siis päinvastoin kuin yleensä tehdään. Jos pumpun paine riittää patteri täyttyy itsestään. Ilma poistuu ylemmästä paluuputkesta. Paluuputki johdetaan johonkin kohtaan uunia. Ilma pulputtelee omia aikojaan sinne ja poistuu säiliön päältä lähtevästä putkesta. Vettä täytyy tietenkin lisätä verkoston tilavuuden verran. Säiliössä ei missään vaiheessa tarvita ylipainetta. Sitä on vain pumpun siipipyörän ja patteriverkoston ylimmän kohdan välillä. Mitäs sanotte?

